cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 18, 2008 17:35:04 GMT 3
((Sub tänne))
Kevät oli saanut ihmiset sankoin joukoin liikkeelle, huolimatta siitä että talvi ei kuitenkaan vielä ollut täysin ohi. Alexian kaupungissa tämä tarkoitti sitä, että matkalaisia saapui kaupunkiin suurin joukoin, kuka mistäkin syystä. Ne tavalliset seikkailijat ja onnenonkijat, palkkasoturit, kauppiaat ja muut olivat ehkä saapuneet eri syistä, mutta lopulta kaikki kuitenkin päätyivät ainakin vierailemaan kaupungin markkinoilla joita vietettiin osittain kevään tulon kunniaksi. Kaupungin pääaukiolla oli kaikenlaisia kojuja sijoiteltu sinne tänne, ja paikka oli täynnä ihmisiä, ja suurinpiirtein ihmismäisiä olentoja. Esimerkiksi läheisellä vuorella asuvat kääpiöt olivat tulleet kauppaamaan todella hyvälaatuisia metalliesineitä, ja muitakin samantapaisia tapauksia tuolla oli.
Tuolla ihmisjoukkojen seassa kulki eräs kaksikko, tutkiskellen parhaillaan kääpiöiden takomatöitä. Kaksikko erottui väkijoukosta suhteellisen hyvin kaksikon toisen jäsenen, mustatukkaisen naisen, takia. Ilmeetön, kahta metriä pituudeltaan lähentelevä nainen varustautuneena pitkäjousella herätti huomiota pituutensa, ja yleisen uhkaavuutensa takia. Otsanauhan alla olevat omituiset tummanpurppurat silmät tarkkailivat maailmaa tympääntyneen oloisesti, kun tuo seurasi kumppaniaan. Oikean silmän alla oleva kolmisakarainen musta kuvio oli myös omituisen oloinen. Kaksikon selvä johtava persoona, mies, oli huomattavasti vähemmän vaikuttava kuin nainen. Normaalipituinen, hymyilevä ruskeapartainen keski-ikäinen ruskea silmäinen mies, jonka toisen jalan tilalla oli puujalka, ei ollut kovin hermostuttava, vaikka tuolla olikin jonkinlainen miekka huotrassaan. Tuon rento ja vaaraton olemus ei silti ollut ihan täysin oikea, kuten ehkäpä muutama naamassa olevat arvet saattoivat vihjata. Tuo oli ollut palkkasoturi aika kauan, tosin nykyään sitä hommaa mies ei enää oikein tehnyt menetettyään jalkansa.
"Hienoa käsityötä nämä pitkät puukot", mies kehui kääpiöitä, tutkiessaan kahta teräasetta. "Juu, ovat valmistettu parhaast teräksestämme. Laatu tietenkin maksaa, mutt' jos hankkii nuo molemmat kerralla, niin hinnast voisi tietenki hiema tinkiä, kuhan et kerro kellekään ett annoin alennusta", lyhyt tanakka mustapartainen kääpiö vastasi karheaäänisesti vinkaten samalla silmää. "Ah. Nämä kyllä olisivat sopivat. Paljonko?" mies kysyi, ottaen pienen kolikkopussukan esiin. "Muistutan ny, ett nää oli tosiaan parasta terästä. Kymmenen kultakruunua, jos otat molemmat. Tupet tullee kaupanpäälle", kääpiö sanoi, saaden vastauksekseen nyökkäyksen. "Tässä", mies sanoi ojentaessaan kolikot, ja otti vastaan kauniisti koristellut tupet ja puukot, ja ojensi ne pitkälle naiselle. "Marissa, kannapas näitä", tuo käski, ja sai vastauksekseen ärtyneen katseen. Marissaksi toteltu totteli silti vastahankaisuudestaan huolimatta, ja pisti aseet tuppineen pieneen säkkiin jota tuo kantoi. Kaksikko jäi vielä tuohon katselemaan mitä kaikkea kääpiöillä oli tarjolla, mutta tuskinpa nuo tuossa enää kauaa homehtuisivat.
|
|
|
Post by submarine on Mar 18, 2008 18:16:24 GMT 3
Näytti siltä, että vaikka pääosin väkijoukko oli ainakin muodollisesti kunnollista, ei muutamilla ollut minkäänlaista tarvetta edes yrittää esittää, että olivat mukavaa seuraa. Se saattoi pitkälti johtua myös siitä, että nämä eivät muutenkaan vastanneet valtaväestöä, vaikka kaiketi kaupungin asujaimistoon kuuluivatkin - tai ainakin sen alapuolten, viemäreiden. Kyseessä nimittäin oli kaksia rialia, valtavia rottia, joita jopa älykkäiksi haukuttiin. Mistään rottaihmisistä oli turha haikaillakaan, nämä näyttivät lähinnä jyrsijöiltä takakoivillaan. Ne kaksi rottaa, joista nyt oli kyse, eivät selvästikään välittäneet juuri siitä, että rikkoivat reilulla kädellä yleistä rauhaa. Ne törmätä rysähtivät juuri pahimpaan sumaan, piesten ja hakaten toisiaan, vinkuen, vikisten ja sähisten. Kummastakin lähti niin vahva haju, että se iski sieraimiin heti ja lujaa. Kuin ne olisivat uineet viemärivirrassa, mikä kaikella todennäköisyydellä oli totuuskin. Jostain niillä oli kiistaa, tai sitten ne remusivat muuten vain, mutta vähintäänkin pahalta käytetyt otteet näyttivät. Saastaisiin rätteihin käärityt rotat eivät ilmeisesti juuri välittäneet toistensa hengestä.
Paskannaaraaja ei voinut pitää tilannetta mitenkään erityisen hauskana, mutta tyydytystä se kyllä toi. Toinen rial ei ollut läheskään yhtä kokenut remuaja, kuin hän. Toinen rotta sai upotettua jokseenkin kivuliaan, mutta voimattoman iskun rinnan tienoille, ja Paskannaaraaja antoi heti takaisin huomattavasti lujempaa, survoen nyrkkiä vatsaan. Toinen, ehkäpä aavistuksen pienempikin, älähti ja iski uudelleen, mutta lyönti oli huono ja Paskannaaraaja sai pyyhkäistyä sen sivuun, ennen kuin iski itse suojattomaksi jäänyttä olkaa niin, että kuului. Se antoi toiselle rotalle tosin tilaisuuden iskeä sitä päähän. Äkillinen isku sai Paskannaaraajan jokseenkin pyörälle päästään, muttei läheskään tarpeeksi. Rotta sähisi ja tarrasi äkkiä kiinni toisesta, saaden tämän lähestulkoon kuristusotteeseen. Sitten se rysäytti tämän kallo edellä päin jotakin kääpiökojua, tullen siinä sivussa tönäisseeksi jotakin tavaraa tutkivaa kaksikkoakin. Toinen rotta alkoi näyttää siltä, että siitä oli puhti poissa, mutta ilman suurempaa sääliä - ja välittämättä kääpiöiden raivoisista huudoista - Paskannaaraaja alkoi hakata toista rottaa päin kovaa puukojua, kaavaillen levittävänsä tämän aivot siihen paikkaan.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 18, 2008 19:59:39 GMT 3
((Lyhyttä))
Nainen oli tarkkailut ympäristöä, ja huomannut kahden rialin nujakan lähestyvän, ja onnistui säilyttämään jalansijansa pienestä törmäyksestä huolimatta. Puujalalla varustettu mies ei ollut niin hyväonninen, koska hän oli keskittynyt tutkailemaan kääpiöiden tuotteita. Tuo olisi kaatunutkin, ellei nainen olisi viime hetkellä ottanut tuota kiinni. "Perhana, ojenna noita saakelin kusipäitä - kunhan olet minut auttanut ylös, helvetti!" mies huusi kiroillen. Pöllämystynyt mies pääsi nopeasti jaloilleen Marissan avustuksella, ja kun tämä operaatio oli suoritettu, nainen lähti toteuttamaan käskyään. Hän lähestyi rotta-kaksikkoa ilman kummempaa varovaisuutta, pysähtyen melko lähelle kaksikkoa, miettien miten etenisi. Toinen rotta oli näköjään saamassa 'ojennusta' ilman hänen väliintuloaankin, joten vain tuo päällimmäinen rotta olisi ongelmana. Nainen katsahti rotan häntään, ja sai siitä idean.
"Hei", tuo sanoi ja tähtäsi voimakkaan polkaisun toista rialia takovan rialin häntään. Mikäli rial kääntyisi, muttei yrittäisi käydä naisen päälle, nainen vain yrittäisi lätkäistä kämmenellä rottaolentoa poskelle. Mikäli rotta yrittäisisi käydä naisen päälle, niin Marissa potkaisisi hyvin, hyvin voimakkaasti rottaa päin. Mikäli rotta ei kääntyisi polkaisusta - tai polkaisu ei osuisi hännän äkkinäisen liikahduksen vuoksi, saisisi se voimakkaan potkun selkäänsä - tai ainakin potkunyrityksen.
|
|
|
Post by submarine on Mar 18, 2008 20:34:04 GMT 3
Paskannaaraajan mielestä tämä meni oikeastaan huomattavan hyvin. Se ei ollut se, jolta oltiin pieksemässä aivoja pellolla, päin vastoin. Vaikka oikeastaan, ei rotta tiennyt, aikoiko edes murjoa toista hengettömäksi. Ei niin, että jokin moraalitekijä olisi tullut vastaan, sille moraali oli jokseenkin outo käsite, mutta jostain syystä väki tapasi katsoa pahasti kieroon sellaista. Sitä paitsi se olisi muutenkin hiukan turhaa. Veri ja kuola likasivat pöytää nytkin jo aika hyvin, kuten myöskin muutamat hampaansirpaleet. Äkkiä kävikin niin, että joku polkaisi hännälle. Se oli eräs niistä asioista, joita yksikään rial ei kestänyt hyvin, eikä Paskannaaraaja ollut tässä suhteessa mikään poikkeus. Se oli hieman, kuin terävä potku selkään, paitsi että sattui huomattavasti enemmän. Rotta vinkaisi, kuin lautaseen isketty haarukka, ja kääntyi ympäri jokseenkin pakonomaisesti - juuri ajoissa saadakseen myös kättä päänsivuun. Sen pää nykäisi sivulle terävästi, ja tämä vinkaisi uudelleen.
Paskannaaraaja jäi tuijottamaan naista vähintäänkin varuillaan - ja saiki sitten tuijottaa niska vääränä, ensinnäkin koska nainen oli kaksimetrinen, ja toiseksi koska itse painui vaistonomaisesti kyyryyn. Tälle nimenomaiselle rotalla se oli vielä erityisen vaikeaa, sillä ilmeisesti jossain vaiheessa sen elämää joku ystävällinen oli hieman muotoillut tämän kalloa uudelleen jollakin tylpällä. Silmien välissä näkyi selvä lommo, ja kumpikin niistä tuijotti jokseenkin omaan suuntaansa, vaikka ne hitaasti hivuttautuivatkin samaa pistettä kohti. Paskannaaraaja möllötti naista hyvin, hyvin hiljaa.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 19, 2008 16:34:49 GMT 3
((Lyhyet vuorot jatkuu))
"Noin. Sinun kannattaisi hieman katsoa missä rymistelet - ja miten. Lähes kaadoit Conradin, ja olisit voinut törmätä johonkin vaarallisempaan - tai olisit suututtanut hänet tarpeeksi jotta hän olisi käskenyt minun tappaa sinut", pitkä nainen sanoi rotalle rauhallisesti, hieman kumartuen lähemmäs kokoeron takia. Edelleenkään kasvoilla ei ollut juuri mitään ilmettä, lähinnä tyytymättömyys kuvastui tuon kasvoilta. Naisen kumppanikin, Conradiksi puhuteltu jalkansa joskus menettänyt soturi, saapui paikalle naisen puhuessa, näyttäen edelleen melkoisen ärtyneeltä, vaikka olikin hieman rauhoittunut kaatumisestaan.
"Perhanan rotat. Tappelisitte saakeli jossain muualla kuin keskellä ihmisjoukkoja", mies jupisi ärtyneenä, ja huitaisi kävelykepillään yrityksenä lyödä rialia kylkeen, Marissan katsoessa vierestä hieman huokaisten. Heikko summittainen huitaisu olisi helppo väistää jos niin haluaisi, sitä ei ollut tarkoitettukaan muuta kuin nopeaksi epämääräiseksi ärtymyksen ilmaisuksi. "Tekisi mieli melkein pistää Marissa hoitelemaan sinut, ryökäle. Ja kaverisi kanssa, jos se vielä on hengissä", mies vielä lisäsi, muttei kuitenkaan toteuttanut uhkaustaan, koska ei halunnut isompaa kahnausta kaupunginvartijoiden kanssa, mikä melko varmasti seuraisi tuosta uhkauksen toteuttamisesta. Oli oikeastaan pieni ihme, etteivät kaupunginvartijat vielä olleet puuttuneet tapahtumiin. Varmaankaan eivät vain olleet vielä saaneet tietoa tappelusta rottien välillä.
|
|
|
Post by submarine on Mar 19, 2008 18:49:36 GMT 3
Paskannaaraaja ei ollut aivan varma, mitä tässä nyt ajettiin takaa, mutta ainakaan ylisuuri ihmisnarttu ei näyttänyt aikovan lyödä enää uudelleen, tai haluavankaan lyödä, mikä oli hyvä. Rotta ei ollut selvillä siitäkään, miksi tämä oli alkanut talloa ja läimiä, mutta tuon kokoiselle oli paha osoittaa siitä mieltäkään. Onneksi oli sentään lopettanut. Äkkiä naista möllöttäneen Paskannaaraajan huomiota vei pahoinpidelty rial, joka osoitti jonkinlaisella vaimealla valituksella, että oli vielä hengissä. Melkeinpä muitta mutkitta toinen rotta kääntyi tämän puoleen ja iski suoraan ja ilman estelyitä sitä pään sivuun niin, että rusahdus olisi kuullut huonokuuloisemmallekin. Rial älähti kuuluvasti ja meni yhtä veltoksi, kuin sen päälle kiedotut, saastaiset rievut. Tuskinpa siltä henki oli mennyt, mutta tuosta ei aivan heti noustaisi.
Kepinisku, joka turpaanvedon vaatiman keskittymisen takia oli osunut ilman sen suurempia vaikeuksia, sai Paskannaaraajan pyörähtämään jälleen ympäri, nyt jokseenkin ymmällään. Oliko näillä kenties jotakin sitä vastaan, että rotta hakkasi toista? Sen lisäksi äkkinäiseksi ongelmaksi olivat muodostuneet kääpiöt, joita ei millään tavalla näyttänyt miellyttävän näiden kojun pilaaminen ja tavaroiden kaataminen. Kenties hapuilivat aseitakin. Paskannaaraaja olikin äkkiä sitä mieltä, että olisi parempi juosta. Siinä tosin oli se ongelma, että ihmisnaaras seisoi jokseenkin tiellä, eikä rialin oikein tehnyt mieli lähteä hivuttautumaan tämän ohi.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 20, 2008 18:04:44 GMT 3
"Ha, saat näköjään ansaitsemasi rangaistuksen", Conrad naurahti rotalle katsoessaan vihaisia kääpiöitä. "Marissa, piteleppä tätä jästipäätä paikoillaan", mies sanoi kierosti hymyillen, katsellen tyytyväisenä rotan ahdinkoa. Pitkä nainen kurottuikin hieman huokaisten ottamaan rottaa kiinni. Rialin olisi oltava vikkelä onnistuakseen livahtamaan pois tuon kynsistä.
|
|
|
Post by submarine on Mar 20, 2008 18:21:51 GMT 3
Paskannaaraajan ei tarvinnut olla mikä kielinero tajutakseen, että tilanne näytti kaikin puolin huonolta sille. Liittyipä huitominen tähän tai ei, naaras aikoi napata kiinni, mikä ei millään tavoin viehättänyt rottaa, monestakaan syystä. Näytti siltä, että pikainen juoksurupeama olisi paras vaihtoehto, ja sen rial aikoikin toteuttaa pikapikaa. Nainen oli tosin oli tiellä, mutta siihenkin oli keinonsa. Paskannaaraaja ei ollut ehkä katujen kasvatti, pikemminkin niiden alapuolen, mutta siitäkin huolimatta sillä oli hyvin samanlaiset refleksit. Ilman minkäänlaista varoistusta jokseenkin säikkynä tuijottanut rotta tarrasi yhtäkkiä kaikin puolin komeaan - ja raskaaseen - rautatuoppiin, ja paiskasi sen kaikin voimin kohti naisen suorastaan kutsuvan avointa naamaa. Se sattuisi paljon. Ja sitten Paskannaaraaja pinkoikin jo, olipa naiseen osunut eli ei, luottaen siihen, että tämä vähintään joutuisi väistämään tai torjumaan niin, ettei voisi keskittyä rottaan. Ohimennen se oli tullut napanneeksi toiseen kätensä myös melkoisen vankan hiilihangon. Osittain siksi, että se näytti jokseenkin arvokkaalta, hyvää metallia kun oli, ja osittain siksi että se voisi vaikkapa sopia aseeksi. Mutta nyt oli päästävä pois.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 20, 2008 18:45:37 GMT 3
Heitetty tuoppi tuli naiselle yllätyksenä, eikä tuo onnistunut kovin hyvin sitä väistämään. Ei se ihan suoraan päin naamaa osunut, mutta osuipa kuitenkin. Pitkä nainen joutui vähäsen ravistelemaan itseään ulos iskun aiheuttamasta sekaannuksesta, ja ilmeisesti livahti tuossa välissä pois hänen ulottuviltaan. "Älä nyt saakeli soikoon siinä seisoskele kuin idiootti, vaan lähde sen perään. Ja saatuasi sen kiinni tuo se pirulainen tänne", puujalkainen karjui naiselle, joka lähtikin heti toteuttamaan käskyä, joskin hänestä näkyi selvästi ettei homma kiinnostanut ollenkaan. Säkki jätettiin miehen huostaan, mutta jousen annettiin olla kannossa mukana, kun ei haitannut juoksua. Nainen oli nopea juoksija, mutta väkijoukot aiheuttivat hänelle jonkin verran ongelmia. Tuo joutui kaatamaan melko monia viattomia ihmisiä rynnätessään rialin perässä, tai muuten vain tyrkkimään näitä pois tieltä.
|
|
|
Post by submarine on Mar 20, 2008 19:07:12 GMT 3
Paskannaaraaja ehti elätellä jo toiveita, että selviäisi välikohtauksesta aivan ilman takaa-ajoja. Mutta kääntyessään katsomaan se näki, kuinka nainen työntyi väkipakolla ihmisten lävitse sitä kohti. Rotta ei jäänyt pohtimaan, josko vaikka pyytäisi anteeksi, vaan päätti jatkaa jo tehokkaaksi osoittautunutta kaavaa. Se ryntäsi pakoon ohi kojun jos toisenkin, pyyhkäisten kaikkea mahdollista mukaansa ja viskoen sitä naista kohti. Rialin heittokäsi oli vähintäänkin niin ja näin, ei se ollut koskaan sitä suuremmin harjoittanut, mutta hyvällä tuurilla jokin osuisikin. Ainakin muutama epäonninen sivullinen sai päähänsä omenasta ja muusta roinasta. Pommituksensa jälkeen Paskannaaraaja keskittyi taas vain juoksemiseen. Se oli ketterä otus ja luikahteli ihmisten välistä eteenpäin, huitoen aina välillä tietä saadakseen juuri hankkimallaan hiilihangolla. Oli vain toivottava, että nainen ei pääsisi etenemään yhtä nopeasti...
|
|
CutEiUskallaRiskeerataNetti
Guest
|
Post by CutEiUskallaRiskeerataNetti on Mar 20, 2008 22:06:14 GMT 3
Oli vaikea sanoa oliko nainen nopeampi kuin rotta, mutta rialin heittelemät pikkuesineet eivät ainakaan hidastaneet tuota. Heitoissa ei ollut tarpeeksi voimaa, ja suurin osa ei edes osunut. Joku satunnainen roju ei haitannut menoa yhtään, tosin sitten joku satunnainen väkijoukon jäsen oli ihan eri juttu. Kuitenkin, rialin pieni pysähdys oli antanut naiselle mahdollisuuden saavuttaa tätä jonkin matkaa. Naisen ja rialin juoksunopeus ei ollut kovin erilainen, mutta nainen ei tuntunut oikein pysähtyvän tasan tarkkaan mihinkään. Eipä tuolla oikein ollut vaihtoehtoja, hänen täytyi totella Conradin käskyjä lähes kaikissa mahdollisissa tapauksissa - oli tietenkin tiettyjä poikkeuksia. Nämä poikkeukset eivät tosin paljoa lohduttaneet naista joka pakotettiin tekemään kaikkea mitä hän ei olisi ennen tehnyt. Miksi hän oli asunut siellä kirotussa kaupungissa? Raha, ainainen kirottu typerä raha. Paljoapa raha lohdutti nykyään.
|
|
|
Post by submarine on Mar 20, 2008 22:54:11 GMT 3
Paskannaaraaja ei miellyttänyt hiukkaakaan se, että nainen ei suostunut jäämään jälkeen. Oikeastaan sille oli tulossa jo pientä pakokauhun tapaista, sillä kiinni jääminen oli suunnilleen yhtä houkuttelevalta, kuin tulisten hiilien sormeilu. Tuo vielä söisi rotan, eikä jättäisi edes luita jäljelle! Ihmiset ja näkymät vilisivät ohi rialin muutenkin huononäköisten silmien pelkkänä monenkirjavana sekasotkuna, kun se pujotteli läpi ihmisjoukon ja rynni pakoon. Mutta eipä siitä juuri mitään tullut. Olisi keksittävä jotain parempaa. Pinkoessaan Paskannaaraaja sai kuin saikin lopulta järkevän ajatuksen: kujalle! Rotta kääntyi melkein täydessä juoksussa tiukasti oikealle, kaatoi samalla jonkin täysin yhdentekevän pikkukojun naisen esteeksi ja ampaisi sivukujalle, joka toivon mukaan olisi tarpeeksi mutkainen, kapea ja muutenkin loukkoinen, että suurempi jahtaaja jäisi avutta häviölle. Rial vinkui ja vikisi lujaa mennessään, mutkitellen sinne tänne pimeillä, likaisilla kujilla.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 21, 2008 14:52:44 GMT 3
Väkijoukkojen takia Marissa ei huomannut rialin kaatamaa kojua ennen kuin oli liian myöhäistä. Hän yritti loikata sen yli, mutta onnistui vain törmäämään siihen, ja lentämään naamalleen kujalle. Naiselta ei kovin kauaa kestänyt nousta ylös, mutta tarpeeksi jotta rial kerkesi kadota mutkan taakse. Nainen kyllä lähti perään, mutta hänellä oli vaikeuksia. Hän ei enää nähnyt rialia, vaan joutui luottamaan maassa oleviin jälkiin - ja hän ei ollut paras mahdollinen niitä lukemaan. Tosin ne kohdat joissa oli lunta, ja jossa rialin jäljet näkyivät selvästi olivat melko avuliaita, mutta naisen kannalta valitettavasti niitä ei ollut niin paljon.
Juostuaan jonkun aikaa kujilla tuo ei enää ollut varma menikö tuo edes oikeaan suuntaan. Kujia oli yksinkertaisesti liikaa. Toisaalta, paikassa oli aina siellä täällä umpikujia, ja paikka oli melkoinen sokkelo, niin ehkä rialkin oli eksynyt? Silloin hän voisi saadakin tämän kiinni... Nyt tosin tuo ei oikein tiennyt minne hänen pitäisi mennä.
|
|
|
Post by submarine on Mar 21, 2008 15:31:58 GMT 3
Paskannaaraaja alkoi jo uskoa, että oli selvillä vesillä. Eihän se tietenkään tiennyt, missä oli tai miten pääsisi sinne, minne halusi, mutta ainakin äskeinen takaa-ajaja oli ilmeisesti karistettu. Joten nyt saattoi ainakin jatkaa rauhassa matkaa ja etsiskellä ilman hoppua sen rikkinäisen viemäriaukon eräällä tietyllä kujalla. Tai sitten tehdä loppuun sen, miksi tänne oli edes tultu. Täytyi vain varoa sitä miestä kepin kanssa. Se oli ollut ikävä tapaus.
Paha kyllä, Paskannaaraaja sai nopeasti huomata, ettei ollut ainoa rial näillä kujilla. Rotta näki äkkiä, kuinka ainakin neljä melko suurta, arpista lajikumppania luikki esiin kulman takaa. Ja mikä vielä ikävämpää, kyseessä olivat eittämättä samat rotat, joista yhden Paskannaaraaja oli juuri äsken piessyt. Se oli lähtenyt äsken hanakammin perään, kuin muut näistä. Eikä tämä joukko näyttänyt kovinkaan tyytyväiseltä. Oikeastaan se sähisi ja paljasteli hampaitaan. Viitsimättä edes rasittaa päätään Paskannaaraaja kiepsahti ympäri ja ryntäsi taas juoksuun, nyt tulosuuntaansa. Se saattaisi aivan hyvin törmätä siihen narttuun, jonka oli juuri saanut eksytettyä, mutta eteen ilmestynyt, veitsin aseistautunut rottajoukko oli tällä hetkellä huomattavasti kiireisempi pulma. Varsinkin, kun se tällä kertaa näytti jahtaavankin paljon hanakammin.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 21, 2008 17:52:02 GMT 3
"Taisin kadottaa sen..." Marissa mutisi itsekseen, ja oli juuri kääntymässä palatakseen jälkiään, kun kuuli jostain takaansa juoksuaskelia. Hän ei oikein osannut arvioida kuinka kaukana ne olivat, kun ei ollut oikein tottunut niin tarkkaan kuuloon kuin mikä hänellä nyt oli, mutta eivät ne kaukana olleet. Ja siellä oli useampia. Mitähän ihmettä, tuo pohti, pistäen jousensa laukaisu-valmiuteen kaiken varalta. Tietenkin tällä lailla eteneminen oli hidasta, mutta äänet tuntuivat lähenevän koko ajan, joten ongelma ei ollut niin suuri kuin se olisi voinut olla.
Sitten erään kulman takaa hänen jahtaamansa rotta ilmestyi näkyviin, ja muutama muu saman lajin edustaja parin hetken kuluttua. Hän häkeltyi tästä hieman, ja tähtäsi reilusti pieleen jousellaan, lähettäen nuolen Paskannaaraajan ohitse, päin neljää muuta rialia. Jos nuoli osuisi johonkuhun, se tekisisi todella ikävää jälkeä. Naisen jousi oli tavallista huomattavasti raskaampi virittää puun rajoitetun jäntevyyden takia, ja tämän takia voimakkaampi, ja nuolet oli suunniteltu mahdollisimman ikäviksi. Niiden ulos vetäminen tuskin olisi hyvä idea. Hätäinen potku yritettiin suunnata tuon jahtaaman rialin suuntaan, mutta olisi kyseenalaista olisiko sillä edes teoreettista mahdollisuutta osua, plus nainen olisi helppo ohittaa mikäli potku menisi ohi, varsinkin jos vielä häiritsisi naista muilla tavoin. Osuessaan se tosin voisi tehdä ikävää jälkeä, sillä nainen pystyi pistämään potkun taakse aika paljon voimaa, vaikka ei niin paljon kuin optimi-tilanteessa. Osuminen ei kuitenkaan ollut järin todennäköistä. Marissa ei suuremmin halunnut jäädä tappelemaan rottajoukon kanssa ahtailla kujilla, joilla hän ei oikein voinut käyttää kokoaan ja voimaansa hyväkseen, joten potkun jälkeen tuo suunnistaisi nopeasti poispäin, riippumatta siitä saiko tuo osuttua rialiin vai ei. Jos potku osui, niin hän nappaisisi rotan mukaansa - hänen olisi noudatettava käskyä.
|
|