|
Post by submarine on Nov 17, 2009 16:09:34 GMT 3
Paksumaha oli eri mieltä siitä, mihin tässä jouduttaisiin. "Paskat mitään jäljityksiä, ei se vielä kaukana ole. On sitä paitsi menossa joelle, siellä on nähty aikaisemmin pieni vene kätevästi odottamassa. Kun laitoin pari miestä kiertämään eilen paikkoja", mies vastasi, mutta piti kuitenkin hoppua. "Nyt vain perässä niin päästään perhana lahtaamaan se!" tämä lisäsi napatessaan itsekin soihdun ja suunnatessaan ulos metsikköön.
Vanha Rotta kömpi ylös lattialta ja laittoi moukarinsa taas pois. Sen kanssa ei tosiaan kannattanut turhan paljoa ryntäillä. Mutta nyt kun saataisiin vain tämäkin pois alta, niin voisi unohtaa, että oli juuri tehnyt jotakin sellaista, joka oli saanut itsekin voimaan hieman pahoin. Vaikka kuinka monta kertaa olisi iskenyt nivusille ennenkin, niin ei se koskaan sen mukavammalta tuntunut. Ja sitten juostiinkin taas. Paljon juoksemista. Mutta ainakin Paksumahan suuntavaisto näytti pitävän niin hyvin, että mies tiesi jo mihin suuntaan pinkoa. Toivon mukaan se oli varma tieto eikä vain jokin olettamus.
|
|
|
Post by frederico on Nov 17, 2009 17:58:06 GMT 3
Pelnor iski miekan tuppeen ja tarkisti puukkonsa... Terä kaipaisi huoltoa, päätä kivisti hiukan ja korvissa humisi. Pelnorin pää tuntui pehmeältä kun selän takana leijuvat suojelijat kiersivät hänen ympärillään. Pelnor puisteli päätään kun miehet säntäsivät jälleen juoksuun. Siinä olikin aikaa selvitellä päätä raitis ilma auttoi siinä hyvin.
Pelnor nappasi mukaansa myös soihdun ja paineli rotan perään, jospa työt alkaisivat olla jo tältä osalta pulkassa....
|
|
|
Post by submarine on Nov 17, 2009 18:27:20 GMT 3
Metsässä oli reilusti mukavampi juosta, kuin kovalla ja särmäisellä kivellä. Ei tarvinnut koko ajan pelätä, että iskisi itsensä vielä johonkin kulmaan - puhumattakaan siitä, että paljain jaloin ei mielellään edes kävellyt millään turhan kovalla. Kenkiä ei rotille ikävä kyllä ollut. Mutta oli miten oli, niin ainakin avoimemmassa maastossa päästiin kulkemaan reilua vauhtia, eikä takaa-ajetun etumatka vielä ollut varmaankaan aivan hirvittävä. Tuurilla mies saataisiin kiinni, etenkin jos tämä ei ollut tottunut juoksemiseen tai metsässä kulkemiseen.
Edessäpäin alkoi kuin alkoikin kajastaa soihdunliekki, vieläpä paljon nopeammin kuin Vanha oli odottanutkaan. Tarkat korvat kuitenkin kertoivat myös syyn: lapsen valitusta. Takaa-ajettu ei ollut pakenemassa yksin, vaan tällä oli enemmänkin väkeä mukanaan... nainen ja lapsi? Vaiko kenties enemmänkin lapsia? Joka tapauksessa, nämä eivät päässeet turhan lujaa. "Tuolla ne menevät! Tappakaa kaikki, niillä on varmasti papereita!" paksumaha karjaisi, välittämättä selvästi hiukkaakaan sivullisista uhreista.
|
|
|
Post by frederico on Nov 17, 2009 18:54:51 GMT 3
Pelnor juoksi rotan perässä pitäen yllä hyvää vauhtia. Pian he saivat tavoitettua pakenijat. Pelnor juoksi suoraan käskyn saatuaan soihdun valopiiriin. "Seis!" Pelnor karjaisi pakenevalle väelle ja nappasi lapsen ja sitä kantavan naisen syliinsä "Pysähtykää tai...." Hän päätti lauseensa painokkaasti.
|
|
|
Post by submarine on Nov 17, 2009 19:51:45 GMT 3
Pakenevan joukon kärjessä mennyt mies ei selvästikään ollut huomannut Pelnoria ennalta, sillä tämä käännähti hämmentyneen näköisenä ympäri niin nopeasti, että oli vähällä kääntyä. Toisessa kädessä tällä oli lyhyt miekka, toisessa soihtu. Tämä ei käynyt suoraan päin, olihan toisella sentään panttivankeja nyt. Nainenkaan ei suuremmin pitänyt tilanteesta, vaan koetti parhaansa mukaan saada itsensä irti miehen otteesta ja paeta. Lapsi sylissä rääkyi entistä lujempaa.
"Älä siinä uhittele, perkeleen vammainen! Tapa ne kaikki!" paksumaha ärähti, aikomatta todellakaan millään tavoin säästellä ketään. "Ne tietävät jo mitä täällä tapahtui, ne pitää vaientaa!" tämä karjaisi perään. Vanhalla Rotalla ei ollut mitään suoranaisia vastaväitteitä asian suhteen. Muutama tappo lisää muiden joukossa ei tuntuisi suuntaan taikka toiseen, olkoonkin että ihmiset olivat herkkiä näistä hommista. Ja jotenkin rotta uumoili, ettei Pelnorkaan vain suoraan suostuisi naisia ja lapsia murhaamaan.
|
|
|
Post by frederico on Nov 17, 2009 21:07:15 GMT 3
Pelnor puristi naista voimakkaasti otteessaan, silmät kiristyivät ja Pelnorin ääni kiristyi. "Niin tiedän minäkin... Yhtälailla nämä tapahtumat tietää tuo Rotta tai ne kaikki 10 muuta palkkasoturia.... Vai tapanko kaikki yksi kerrallaan... Itse etsit taistelijoita, et suinkaan rosvoja." Pelnor laski ääntään... "Teitä ei tapeta, eikä miestännekään, jos hän osoittautuu yhteistyöhaluiseksi."
Pelnor keskittyi nyt suurimpaan uhkaan, paksumahaan, joka tuskin olisi mielissään tilanteen saamasta käänteestä.
|
|
|
Post by submarine on Nov 17, 2009 22:55:55 GMT 3
"Ja sitten sinulle pikkupaskalle ei makseta mitään! Tiesin, että olit liian nuori ja tyhmä edes tähän!" paksumaha ärähti, ja vilkaisi sitten Vahaan Rottaan. "Hoida tämä, niin saat kummankin palkan ja päälle vielä kaiken mitä noilta löydät!" tämä karjaisi, ja lähti sitten itsekin lähestymään ase tanassa.
Vanhan Rotan ei tarvinnut pohdiskella asiaa kovinkaan kauaa. Niin, olihan tämä ollut ihan mukavaa seuraa, mutta niin oli ollut moni muukin. Tällaista oli tullut vastaan ennenkin, ja yleisesti ottaen rotta katsoi olevansa reilusti onnellisempi silloin, kun ei viitsinyt ajatella tällaista turhan pitkään, vaan hoiti homman loppuun kunnialla. Loppujen lopuksi se lämmitti paljon enemmän kuin se, että tunsi jonkun, jonka kanssa oli tappanut muutaman onnettoman paskiaisen. Raha jäi käteen, tämä ei. Surkuttelematta asiaa itselleen turhan pitkään Vanha vetäisi moukarinsa ja lähti myös lähestymään. Myös pakenevalla miehellä oli miekka, mutta tämä piteli sitä melkoisen osaamattomasti. Reilusti pienempi riski kuin Pelnor, jonka taidoista oli näyttöä.
|
|
|
Post by frederico on Nov 18, 2009 1:06:12 GMT 3
Pelnor sysäsi naisen ja lapsen taakseen ja veti miekan esiin. "Mieti rotta. Oletko nähnyt ripaustakaan rahoista. Lupauksia ja ärhentelyä sek äruoskintaa kyllä on riittänyt. Tähän saakka pelkkää tappamista, ja nyt se usuttaa meidät jo toinen toisiamme vastaan... Sen sijaan että tappaisimme toisiamme. Siellä on toinenkin johtaja, ja tämä paksumaha voi ihan yhtä hyvin jäädä tänne kentälle. Ritari yllätti meidät. Taistelu oli hurja, ja tuo menehtyi haavoihinsa..." Pelnor kyyristyi" Kenen osuus olisi merkittävin? Rotta.. jomman kumman miehistä on kuoltava ja sinulla on avaimet siihen ratkaisuun. Minä ja sinä vai sinä ja tuo, tai ainoastaan vain tuo. Luultavimmin tappoi sen kaksmiekankin... Ei sitä vartija koskaan pääsisi 'yllättämään' " Pelnor iski soihtunsa maahan ja tuijotti verenhimoisena paksumahaa... "Miten on Pelkuri, laita rotta miehen asialle, ja toivo että se tekisi likaisen työn ja iske sitten sitä selkään. Niin kuin teit kaksi-miekalle, meinasitko kenties puukottaa kaverisikin... Mieheltä joka käskee tappamaan lapsia ja naisia sellaista saattaa odottaakin. "
Pelnorin silmät seurasivat jokaista liikettä, aistit tuntuivat ylivirittittyneiltä jokainen hahmojen liike välittyi verkkokalvolle, pieniki lihaksen nykäys näkyi soihtujen valossa, kun Pelnorin jokainen lihas alkoi pumpata adrenaliinia vereen ja maailman tapahtumat alkoivat vaikuttaa hidastetuilta.... Pelnor kyyristyi valmiusasentoon, hänellä olisi nyt tila, tukeva alusta ja kenttä jossa hänen vahvuuksistaan saisi parhaan edun... "No Vanha... Miten on?"
|
|
|
Post by submarine on Nov 18, 2009 14:44:00 GMT 3
"Minä en tiedä, missä perkeleen pilvilinnassa sinä elät, mutta herää kusipää. Luuletko sinä, että muutama keskenkasvuinen kakara ja joku huora ovat mikään erikoisempi este kenellekään niistä miehistä, joita täällä nyt heiluu? Tappaminen olisi jo suorastaan armollista. Juuri tämän takia teitä nuoria kirkassilmiä ei näissä jutuissa katsota, epäröitte heti kun tappaminen ei olekaan kivaa. Oletko tyhmä? Sen tosin lupaan, että kukaan ei saa mitään, jos minut tapatte. Eipä sillä, sinä niskoitteleva kusipää kuolet joka tapauksessa", paksumaha ärisi takaisin, hakien puhuessaan parhaansa mukaan paikkaa. Tuskinpa tämä edes vastatakseen puhui, vaan enemmänkin saadakseen napattua vastustajansa, kun tämän huomio herpaantuisi. "Rotta, tuo kääntyi juuri itse meitä vastaan. Ei suostu siihen mitä sovittiin. Hoida homma."
Vanha Rotta ei oikeastaan epäröinyt, vaikkei suoraan käynytkään päälle, enemmänkin laskeskeli. Pelnor oli nuorempi ja nopeampi. Tämä todennäköisesti jaksaisi pitempään jos niikseen tulisi. Mutta toisaalta, tämä oli kertonut olevansa kehätaistelija. Kehätaistelijat oppivat viihdyttämään, eivät tappamaan ja kuolemaan. Eikä tällä ollut samanlaista kokemusta muutenkaan. Tai edes yhtä hyvää panssaria. Rottakin otti tukevamman asennon, arvioiden tähän asti näkemänsä perusteella miehen nopeutta ja voimaa. "Väistä. Tai kuole. Nuo kuolevat, ja sinä jos ei väistä", Vanha urahti vielä viimeisen varoituksen. Rottaa ei kiinnostanut paskan vertaa, aikoiko Pelnor olla mukana loppuun asti vaiko vain häipyä, mutta nyt tämä oli tiellä. Niin paksumaha kuin Vanha Rottakin kiersivät parhaansa mukaan, yrittäen saada tämän nalkkiin niin, ettei mies voisi puolustautua kunnolla. "Työtä. Väistä."
|
|
|
Post by frederico on Nov 18, 2009 17:08:31 GMT 3
Pelnor tuijotti miestä joka raivosi hänelle... hän ei kuullut enää sanoja viesti jäi korvakäytävän ja aivojen välille. Hän vilkaisi molempia kun he alkoivat kiertää Pelnorin ympärille ja syöksyi paksumahan kimppuun. Molemmat teräaseet tähtäsivät miekkaa pitävään käteen.... Kuin hidastetussa filmissä Pelnor näki kun mies kohotti miekkaansa torjuntaan. Iski voimakkaasti siihen painaen miekkaa alaspäin ja pyöräytti puukkokäden tavoitellen puukon tyvellä miehen korvallista.
|
|
|
Post by submarine on Nov 18, 2009 18:07:31 GMT 3
Paksumaha ei hyytynyt paikoilleen, kun Pelnor hyökkäsi kohti. Rasvaa miehessä kyllä oli, mutta vain hullu tai tyhmä olisi luullut sen olevan merkki velttoudesta, kun todellisuudessa oli kyse siitä, että tämä osasi hommansa tarpeeksi hyvin syödäkseen kunnolla. Läskin alla piilotteli melkoisesti lihasta, kuten hyökkääjä sai huomata, kun tämä torjui ärähtäen lyhyellä miekallaan iskun ilman, että käsi edes kummemmin tärähti. Kokemuksesta kertoi sekin, ettei äkillinen puukonisku saanut tätä suuremmin hämmentymään, vaan mies iski oman vapaan kätensä tottuneesti sisäkautta tielle, koettaen saada kädestä otetta. Se mahdollisesti aiheutti haavan kyynärvarteen, muttei kuitenkaan suurta.
Vanha Rotta jätti kaikki suuremmat säästelyt sikseen ja hyökkäsi heti kun Pelnor toimi. Kun tämä kävi kiinni paksumahaan, ei rotalla ollut suuriakaan vaikeuksia hyökätä selkäpuolelta. Tällä oli kyllä uhoa, mutta olosuhteet olivat pahasti vastaan. Säälimättä enää yhtään - etenkin kun takaa-ajettu mies suuntasi naisen ja lapsensa kanssa taas pakoon - Vanha humautti moukarillaan kohti Pelnorin takaraivoa, aikoen vakaasti rusauttaa tältä pään sisään. Ikävää sinänsä, että miehellä oli vieläkin se lyhyt miekka, jonka rotta olisi kaikin mokomin ottanut nyt toiseen käteensä.
|
|
|
Post by frederico on Nov 18, 2009 23:45:25 GMT 3
Pelnor tyrkkäsi kantapään rotan rinnuksiin kun tämä humautti moukarin ilmaan. Sinänsä se ei tekisi suurtakaan vahinkoa, mutta lyönti jäi vajaaksi ja heilahti vaarattomasti ohi heilahtaen Pelnorin jalkojen juuressa. Kun Paksukainen tarrasi Pelnorin ranteesta jäi Paksukainen nalkkiin. Pelnor pyörähti siitä Paksukaisen selän taa ja iski polvensa kaikinvoimin ristiselän yläpuolelle ja tavoitteli miekalla Paksukaisen päätä.
Seuraamatta sen tarkemmin Pelnor pyörähti torjumaan rotan iskua. "Ne Dokumentit... ne tarvitaan vielä" Pelnor ärähti...
//ellei rotta ole iskemässä// rotalle ja painui vauhdilla miehen perään joka yrittää pakoon.
|
|
|
Post by submarine on Nov 19, 2009 0:11:27 GMT 3
((Ikävä kyllä rotta on.))
Paksumaha ei ollut millään muotoa halukas päästämään kiinni pitelemäänsä taakseen, eivätkä miehen temput selvästikään olleet tälle mitenkään outoja. Tämä pyöri parhaansa mukaan samaan tahtiin, käyttäen sumeilematta hyödykseen sitä yksinkertaista tosiasiaa, että puristi tätä ranteesta. Se oli, kaiken kaikkiaan, melko tärkeä seikka. Polvi tömähti kyllä kipeästi ruumiiseen ja kirvoitti urahduksen, mutta miekka tavoitti vain toisen samanlaisen.
Vanha Rotta ei viitsinyt edes yrittää saada selville, mitä mies selitti. Sen sijaan tämä oli erittäin otollinen iskettävä hätäisen pyörähdyksen ja summittaisen torjumisensa kanssa. Raskasta moukaria ei ollut helppo torjua edes kunnolla varautuneena, eikä Pelnor ollut edes kunnolla ehtinyt nähdä iskua, joka oli ollut tämän kääntyessä jo hyvällä alullaan. Paksumaha ei jäänyt hiukkaakaan toimettomammaksi, vaan kun toisella tuli kiire Vanhan kanssa, hyökkäsi tämä häikäilemättä takaa. Miekka survaistiin mitättömän pienen matkan päästä selkään, eikä sitä moni olisi ehtinyt edes tajuta, saati sitten väistää. Nopeudesta väliä, mutta matka oli yksinkertaisesti liian pieni.
|
|
|
Post by frederico on Nov 19, 2009 12:10:31 GMT 3
Pelnor sai ähkäisten torjuttua rotan moukarin mutta miekka oli jo liikaa, jäinen polte kyljessä kertoi siitä. Osuma kylkeen kieltämättä tekee kipeää, mutta ei vie toiminta kykyä. Pelnor päätti unohtaa Rotan hetkeksi sillä Paksumahan molemmat kädet olivat alhaalla ja voitonriemuinen virnistys säteili miehen kasvoilla. Tila oli yksinkertaisesti loppu ja nyt oli hänen vuoronsa. Pelnor nojasi miekkaan antaen sen liukua kyljessä puuttuvat sentit. Kunnes haistoi miehen hengityksen. Pelnor iskimiekkansa korvan juuressa virnuilevaan paskiasen purukalustoon.
|
|
|
Post by submarine on Nov 19, 2009 13:15:01 GMT 3
((Hmmh, ei millään pahalla, mutta Pelnor tuntuu olevan aika... hurrikaani tällä hetkellä. Ei sillä että haluaisin ehdottomasti jonkun hahmoa ruveta tappamaan, mutta mies tuntuu pyörivän siihen tahtiin, ettei kahdella kokeneella veteraanillakaan ole mitään jakoa tätä vastaan. Sillä lähinnä, että oletin tästä haluttavan vähän realistisempaa romppausta, joten vähän osuu silmään, että Pelnor onnistuu melko ongelmitta pitelemään loitolla kahta kokenutta aseita heiluttelevaa soturia liikkumatta mitenkään muuten kuin kääntyilemällä. Lisäksi, ehkä vielä suurempana ongelmana, tässä tuntuu olevan aika paha autohitin maku, kun suurimman osan ajasta vastustajilla ei tunnu olevan oikein mitään mahdollisuutta vastustaa. Esimerkiksi äsken, kun Pelnor suvereenisti vain pyörähti taakse kun tätä pideltiin ranteesta ja potki selkään. Toistettakoon, etten tässä halua kenenkään hahmoa tappaa, mutta lienee parempi hoitaa tämäkin pois alta, ettei tule puolin tai toisin turhaa hampaiden kiristelyä, kun homma ei mene yksiin.))
Paksumaha ei selvästikään ollut odottanut, että Pelnor kävisi päälle vielä miekka kyljessäkin. Mutta niin tämä teki, ja miekka toisen lihassa mies ehti lähinnä näyttää ällistyneeltä ja kömpelösti kiskaista päätään sivulle. Lopputulos olisi ollut varmaankin jonkin vammoista kiinnostuneen puoskarin mielestä hyvinkin mielenkiintoinen: miekka ei iskeytynytkään läpi takaraivosta ja tappanut, vaan paksumaha onnistui kääntämään päätään niin, että terä katkaisi toisen leukaperän kokonaan. Samalla se noin nyt ohimennen sivalsi poskenkin auki korvasta asti. Paksumaha, jolle tilanne ei ollut millään tavoin mieleen, kurlutti hämmentyneen tuskaisena kaatuessaan uutta, reilusti lerppuvaa suutaan heikosti haparoiden. Tästä ei varmasti olisi vastusta kenellekään enää hetkeen, saati sitten keskustelukumppania. Kukaties osuma tappaisikin pidemmän päälle, ellei joku tätä pian pelastaisi.
Vanhan Rotan tuuri oli tähän asti ollut huono. Pelnor huitoi kuin riivattu ja onnistui kuin onnistuikin pysymään hengissä. Mutta nyt tämä oli jätti itsensä auki kunnolla. Selkä rottaan päin ja miekka vielä kiinni paksumahassa. Siinä oli paikka, jonka vain hullu olisi jättänyt käyttämättä. Urahtaen rotta heilautti taas moukariaan, tähdäten jonnekin selän suuntaan. Monimutkaisuudet jääkööt jollekulle muulle, teräksinen moukarinpää selkään oli aivan tarpeeksi.
|
|