|
Post by Yomire on Jan 17, 2007 20:10:15 GMT 3
"En tiedä...osaan kotiin vain lähiympäristöstä, eikä tämä todellakaan ole sitä... minua pelottaa." Kira sanoi hiljaa ja katsoi anovasti toista. Kirael halusi kotiin ja äitikin oli varmasi huolesta suunniltaan.
Kirael ei tiennyt eräästä kyvystään, joka piili hänen sisällään. Se kyky, se oli syy tähän kaikkeen. Kira ei siis tiennyt sen olemassaolosta vaan oli käyttänyt sitä vahingossa. Tuota kykyä voisi kutsua vaikka siirtymiseksi ajatusten voimalla mihin halusi. Kätevä kyky, mutta pelottava, silloin kun siitä ei tiedä mitään. Kira oli siis siirtynyt itse pois äitinsä ja kotinsa luolta tietämättä siitä itse mitään.
|
|
|
Post by submarine on Jan 17, 2007 20:46:36 GMT 3
Teuntekin mielestä toinen ei nyt tehnyt aivan järkeä. Tämä oli eksyksissä, mutta ei tiennyt, miten oli edes saapunut. Oliko kyseessä jonkinlainen trauma, oliko tämä paennut jostakin? Se olisi tietenkin voinut aiheuttaa alemmassa lajissa lyhytaikaisen muistinmenetyksen. Ja jos niin todella oli tapahtunut, oli vielä parempi, että hän oli päättänyt olla kokeilematta minkäänlaista psyykkistä lähestymistapaa. Sellaisessa tilassa ajatukset saattoivat olla niin sekaisin, että varovainenkin voisi epähuomiossa aiheuttaa jotakin vakavaa. Oli siis parempi pysyä kaukana toisen ajatuksista. "No, mitähän me sitten tekisimme?" Teuntek kysyi mietittyään hetken itsekin asiaa. Oikeastaan hän puhui lähinnä siksi, että toinen olisi rauhallisemmin. Ehkäpä olisi parasta joko odottaa, että mahdollinen trauma menisi ohitse, tai sitten kierrellä hieman paikkoja.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 17, 2007 21:08:04 GMT 3
"En tiedä, en todellakaan tiedä. Luulen, että sinä voisit auttaa minua. En tiedä miten, minusta vain tuntuu siltä." Kira sanoi jo varmemmin. Hänen piti vain uskoa, että toinen pystyi auttamaan häntä, eikä Teuntekilla ollut mitään sivuvaikutuksia. Ei, ei ollut. Kira saattoi vaikuttaa hiukan muistinsa menettäneeltä pikkuruiselta tytöltä, mutta niinhän ei todellisuudessa ollut. Kira ei vain itsekkään saanut päähänsä mitään, miten tämä voisi tarkoittaa. Hän oli erossa äidistään... mitä sitä ennen tapahtui?
Nyt kun Kirael oikein sitä mietti, hän muisti jotain. Hän muisti, kun hän oli keräämässä sieniä ja äiti oli mennyt puun taakse keräämään lisää. Kira oli jäänyt tavallaan yksin. Pelko oli ollut suuri tuon tytön pienessä mielessä. Hän arvasi, ettei äiti olisi voinut mennä kovinkaan kauas, ja lähti perään. Kuitenkaan äitiä ei näkynyt missään. Kira huusi ja kompuroi metsikössä huhuillen äitiään - mutta turhaan. Sitten, sokaiseva valonvälähdys, kiljaisu tytön suusta, ja tömähdys tähän maailmaan, missä hän juuri oli nyt ja tapasi Teuntekin.
Hän kertoi tuon kaiken menneisyydestä koskevan asian Teuntekille hurjasti elehtien. Kaikki oli niin tärkeää.
|
|
|
Post by submarine on Jan 17, 2007 21:57:23 GMT 3
Teuntek kuunteli vähintäänkin kiinnostuneena. Tai oikeastaan koko sana oli suuri aliarviointi. Siirtyminen tähän maailmaan? Ilman siihen tarvittavia välineitä? Ilman omaa tahtoa? Se oli suorastaan ennenkuulumatonta! Hän oli vähällä alkaa pommittaa toista uskomattomalla kysymystulvalla, mutta sai kuitenkin itsensä hillittyä - juuri ja juuri. Vastauksia tulisi oletettavasti vain vähemmän, jos alkaisi painostaa. Piti käyttäytyä rauhallisesti, kuten aina alempien lajien lähistöllä. Tuskastuttavaa, mutta totta. "Oletko varma, ettet muista yhtään mitään muuta?" Teuntek kysyi niin hillitysti kuin kykeni, mikä vaati suurta itsehillintää.
Samaan aikaan joku jossakin lähistöllä, mutta kuitenkin melko huomaamattomana, soi hyvin tuimia katseita jollekulle, jota joku saattoi luulla mieheksi puhumassa pikkutytön kanssa. tämä kyllä näki läpi harhakuvista, joita tämä yritti antaa. Tämä näki, mikä oli kyseessä, eikä pitänyt siitä hiukkaakkaan. Hetken tämä jatkoi tuijottamistaan, kääntyi ympäri ja katosi pois, ehkäpä kuitenkin palatakseen piankin...
|
|
|
Post by Yomire on Jan 18, 2007 20:14:53 GMT 3
"En... en muista." Kira sanoi lyhyesti ja pudisti hitaasti päätään. "Olen pahoillani." Hän lisäsi vielä ja katseli toisen olan ohi ja vilkaisi henkilöä, joka juuri katseli tänne päin. "Kuka tuo on?" Tyttö kysyi hiljaa Teuntekilta, mutta huomasi sitten miehen lähtevän pois. No, hyvä niin. Ei Kira niin kovasti uusista tuttavuuksista pitänyt...
"Haluaisitko näyttää minulle paikkoja, Teuntek?" Tyttö kysyi toiselta. Tämä toinen oli luultavimmin kuitenkin kauemmin ollut täällä, kuin tämä tyttö. Kiran mielestä toinen voisi jopa kertoa tästä paikasta jotain. Jotain kiinnostavaa ja ihmeellistä.
|
|
|
Post by submarine on Jan 18, 2007 20:50:29 GMT 3
((Hmmh, oikeastaan kyseessä ei välttämättä ollut ihminen, eikä tämä oikeastaan ollut kovinkaan lähellä, mutta se tuskin haittaa paljoakaan. Kyseessä saattoi hyvin olla joku muu sivustakatsoja.))
Teuntek vilkaisi ohimennen tytön huomaamaa miestä, muttei kiinnittänyt tähän juuri huomiota. Kuka lie utelias ohikulkija. Tyttö oli aivan liian kiinnostava tällä hetkellä, että jokin utelias mies olisi ollut minkään arvoinen. Miten oli mahdollista liikkua maailmasta toiseen ilman minkäänlaisia välineitä? Jos se voitaisiin jotenkin kyetä analysoimaan, niin... mahdollisuudet olisivat aivan rajattomat. Tämä olisi tutkittava erittäin tarkkaan, aivan perinpohjaisesti. Pitäisi vain saada tämä aluksi muistamaan. Olisi hyvä valinta kierrellä täällä, sillä se voisi mahdollisesti saada toisen muistamaan jotakin. Ei hän suoranaisesti tuntenut tätäkään paikkaa juurikaan, mutta tuskin mitään kovin outoa tulisi vastaan. "Kyllä minä voin näyttää paikkoja", Teuntek totesi, nousi ylös ja lähti uudelleen kävelemään, tosin rauhallisemmin nyt, koettaen liikkua mahdollisimman hitaasti.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 18, 2007 20:58:13 GMT 3
"Jippii!" Tyttö riemuitsi ja lähti hiljalleen Teuntekin perään vilkuillen samalla kaikkea, mitä eteen sattui. Katse oli kiinnostunut, aivan eri luokkaa, kuin tämän neidon saapuessa tänne. Nyt tämä pieni kylä alkoi jopa kiinnostaa... kaikkine ihmeellisyyksineen ja tarinoineen.
Vähän aikaa käveltyään tyttö kiinnitti huomionsa erääseen ränsistyneeseen taloon ja pysähtyi niille sijoilleen. Tuossa talossa oli jotain... jotain perin tuttua. Tyttö ei vain saanut mieleensä mikä se voisi olla.
|
|
|
Post by submarine on Jan 18, 2007 21:45:45 GMT 3
Teuntek joutui miettimään hetken, minne olisi oikein mennyt, koska ei oikeastaan ollut käynyt vielä missään sisällä, tai juuri missään muutenkaan. Mutta kaiken järjen mukaan ne paikat, joihin kulki enemmän henkilöitä, olivat julkisessa käytössä. Joten niihin olisi kaiketi kannattavampaa mennä kuin yksityisiin. Pohtimatta sen suuremmin asiaa hän astui sisään, johdattaen tytön mukanaan. Ehkäpä oli huono asia, että kyseessä oli ainoa juottola, joka koko pienestä satamasta löytyi. Teuntek ei kylläkään osannut aavistaakaan asiaa, mutta niin se oli. Niissä ei yleensä ollut kovinkaan rauhallista. Mutta toisaalta, vaikka hän ei sitäkään tiennyt, päivisin oli yleensä rauhallisempaa...
Sisällä näytti kovin... likaiselta ja mustalta. Muutamaa huonosti tehtyä puupöytää reunustivat aivan yhtä huonosti tehdyt tuolit, ja seinänreunustalla oli pieni, huonosti palava takka. Kunnon tiskiäkään ei ollut, vaan pelkästään puulaatikoista kyhätty vyötäröön asti yltävä seinä, jonka takana oli myöskin penkki. Montaakaan asiakasta ei kylläkään ollut.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 19, 2007 15:34:14 GMT 3
Kirael meni kiltisti toisen mukaan juottolaan. Hän ei pitänyt tästä paikasta ollenkaan. Ei sitten yhtään, mutta silti... jotain tuttua tässä oli. Pakko oli olla. Asuiko täällä kenties tytön sukulaisia? Tuskin, tässä talossa ainakaan. Kira tutki paikkoja, kuin mikäkin salapoliisi. Tytöllä oli hyvät vaistot ja tiedot, mutta eivät ne kaikkiin sentään riittäneet. Ei ihmeisiin ainakaan.
|
|
|
Post by submarine on Jan 19, 2007 16:21:46 GMT 3
Teuntek ei ollut heti aivan varma, miten toimia sisällä, muttei antanyt sen näkyä. Sen sijaan hän asteli vapaan pöydän luo ja istui alas, viittoen toistakin tekemään samoin. Täytyi myöntää, että kalusteiden laatu oli vähintäänkin huonoa, ja tekotapa varmasti alkukantainen, mutta juuri nyt ei ollut vaihtoehtoja. Muutenkaan ympäristö ei vaikuttanut kovinkaan mukavalta: muutama paikalla oleva asiakas kyräili huomioitavan epäystävällisesti, ja melko mustaakin täällä oli. Teuntek oli sitä mieltä, ettei ollut kovinkaan kannattavaa koettaa keskustella kenenkään kanssa - paitsi tietenkin tytön, jonka kanssa hän halusi keskustella erittäin paljon.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 21, 2007 16:30:45 GMT 3
Kirael asteli pöydän viereen ja istahti tuolille. Epämiellyttävä, piinaava tunne oli kokoajan läsnä tytön mielessä. Jotkut henkilöt toisissa pöydissä vilkuilivat kokoajan tytön suuntaan. Aivan kuin he tuntisivat Kiran. Kira vilkaisi myös heidän suuntaansa, muttei osoittanut tuntevansa heitä mitenkään, eikä tuntenutkaan. Hän ei ollut ikinä nähnyt noin kaskeja tyyppejä...
|
|
|
Post by submarine on Jan 21, 2007 17:13:30 GMT 3
Teuntek ei oikeastaan suhtautunut kovinkaan arvelevasti siihen, millaista väkeä ympärillä oli - olihan hän kuitenkin ylimmän lajin edustaja paikalla. Se oli totuttu ja aivan vaistomainen reaktio, jonka mukaan muut lajit nyt eivät juuri koskaan olleet todella vaaraksi, ja niihin saattoi suhtautua passiivisesti, ellei sitten keskustellut niiden kanssa. Se tosin johtui ympäristössä, jossa hän oli aina elänyt, jossa muiden lajien edustajat - joka oli myöskin huomiotava vähemmistö - eivät mitenkään uskaltaneet kohdella hänen lajinsa edustajia kaltoin. Katseltuaan hetken ympärilleen Teuntek keskittyi nyt pelkästään tyttöön. Asia oli erittäin tärkeä, ja hänen piti saada tietää siitä aivan kaikki mahdollinen. "Oletko aivan varma, ettet muista mitään muuta siitä? Onko sinun elämässäsi koskaan tapahtunut mitään outoa?" hän aloitti.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 21, 2007 17:46:43 GMT 3
Kirael katsoi vielä hetken muualle, ennenkuin käänsi katseensa Teuntekiin. Kuullessaan toisen kysymyksen tämä sanoi: "Tiedän kyllä parista oudosta asiasta, jotka ovat tapahtuneet useita aikoja sitten, mutta en halua puhua siitä. En nyt, enkä ikinä. En sinulle, enkä kenellekkään." Kirael näytti vaivaantuneelta, kun toinen kyseli kokoajan. Ei hän edes tiennyt, miksi toinen häneltä kyseli kaikkea ja mihin tarkoitukseen. Arveluttavaa.
"Muuten... en tainnut esitellä itseäni. Olen Kirael." Tyttö sanoi ja vilautti virnistyksen omaisen hymyn toiselle. "Sano Kiraksi vain."
|
|
|
Post by submarine on Jan 21, 2007 18:09:51 GMT 3
Teuntek nyökkäsi hiljaa kuunnellessaan. Harmillista, hän olisi todella halunnut tietää enemmän, mutta toinen taas ei ollut halukas paljastamaan mitään. Täytyisi löytää jokin keino saada selville enemmän asiasta, sillä tätä ei voinut jättää tähän. Ehkäpä täytyisi kuitenkin koettaa tutkia tämän mieltä, vaikka siinä saattoikin olla riskejä. Mutta ei ainakaan vielä, ennen kuin muita kysymyksiä olisi esitetty. "Joten, Kira, kuinka kauan sinä olet ollut tarkkaan ottaen täällä?" Teuntek esitti seuraavaksi, aikomatta lopettaa kyselyään kovinkaan nopeasti.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 21, 2007 18:21:25 GMT 3
"Siis... täällä, missä olemme nyt, vai siellä mistä tulin tänne?" Kira kysyi katsellen Teuntekia tarkkaan. Toinen ei vaikuttanut enää pelottavalta, mutta hiukan arveluttavalta kuitenkin. Mitä toinen aikoi? Mitä toinen halusi? "Olen ollut täällä noin puoli tuntia. Ja siellä, mistä tulin... koko ikäni, kotonani." Kira päätti vastata molempiin kysymyksiin, vaikka oletti Teuntekin tarkoittavan ensimmäistä. Mutta... kai se oli parempi vastata molempiin. Mitenkään kovin henkilökohtaisiin asioihin Kira ei vastaisi, ei ainakaan aikoisi.
|
|