|
Post by Yomire on Feb 7, 2007 13:22:48 GMT 3
Nuorukainen katseli Teuntekia ja välillä katse hiipi joka ruumiiseen. Ei hän ollut tarkoittanut... ei todellakaan. Kuinka hän voisi antaa ikinä itselleen anteeksi? Ei milloinkaan, ei ikinä. "Tuota... tiedätkö miten tämän saa käyntiin?" Nuori velho kysyi. Itse hän ei kovinkaan ollut tietoinen näistä ei-taikovien ihmisten asioista, jästeistä, miksi velhot niitä kutsuvat. Käsi pöllähti Quidin suloisen sulkapeitteen sisään silitämään pöllöään. Kaiekaan ei tiennyt, miten tätä liikutellaan, ja se tuli kylläkin jo tosin selkeästi esille tämän kysymyksestä. Tiedoton, mikä tiedoton.
|
|
|
Post by submarine on Feb 7, 2007 16:30:35 GMT 3
Teuntek katsoi hetken hiljaa ympärilleen, yrittäen löytää jotakin katseellaan. Hän ei tiennyt itsekään miten tämä vene toimi, mutta se ei ollut mitenkään monimutkainen. Nopeasti silmiin sattuivat veneen pohjalle jätetyn airot joita hän osoitti lyhyesti. Hän ei ollut nyt halukas puhumaan asioista, liittyivätpä ne mihin hyvänsä.
|
|
|
Post by Yomire on Feb 8, 2007 21:53:02 GMT 3
Quid lennähti taas vaihteeksi pois omistajansa luolta, kauas horisonttiin. "Hmh. Quid..." Kaie mutisi hiljaa ja käänsi sitten katseensa Teuntekiin huomattuaan tämän osoittavan jotain veneen pohjalla. "Olet hiljainen. Mikä hätänä?" Kaie kysyi epävarmasti kulmiaan kohottaen. Kuitenkaan tuo nuori velho ei tarttunut airoihin. Ei, nyt piti puhua ensin.
|
|
|
Post by submarine on Feb 8, 2007 22:01:28 GMT 3
Kysymys oli tyrmistyttävä. Eikö toinen nähnyt, mikä hänellä oli? Eikö tämä todella tajunnut, miksi hän ei halunnut puhua? Ja pitikö Teuntekin todella kertoa se tälle - eikö se ollut todellakaan täysin selvää? "...Mitä puhuttavaa olisi?" Teuntek vastasi, katsoen uudelleen ruumista, joka vasta hetki sitten oli ollut niin elinvoimainen. Tämä kaikki tuntui hullulta, hän ei edes tiennyt miten suhtautua. Nyt hänellä oli vain yksi ajatus, johon turvaten edetä edes hieman. Uupumus vaati veroaan, mutta hän ei voinut vielä jäädä lepäämään.
|
|
|
Post by Yomire on Feb 8, 2007 22:04:51 GMT 3
"No vaikka mitä!" Kaie sanoi ja äkillisesti tämän silmät muuttuivat hiukan punaisemmiksi, poiketen tavallisesta sävystään. Kaie veti kaapunsa suojista sauvansa ja osoitti nyt Teuntekia. "Tiedätkö yhden asian... minun kanssani ei kannata leikkiä, niin fyysisesti, kuin henkisestikkään." Kaie sanoi ja nyt viha oli jo selkeästi havaittavissa tuon nuoren velhon mielessä. Jos tuo tila menisi lähelle raivostumispistettä, ei Teuntekilla olisi mukavat oltavat Kaie-puolihmissuden kanssa.
|
|
|
Post by submarine on Feb 8, 2007 22:18:15 GMT 3
Teuntek kohotti katseensa toista kohti. Tämä vaikutti nyt lähes vihamieliseltä. Mutta miten tälle, alemman lajin edustajalle, voisi kuitenkaan selittää tämän? Ei tämä ymmärtäisi todella. Kaikki olivat yhtä äkkipikaisia, nopeita suututtaa, yksinkertaisen impulsiivia. "Hän... hän oli anarkisti. Hänet on karkoitettu näkemystensä takia, kaikkien hyväksi. Hän löi minua, uhkasi, osoitti selvää vihaa, vääristeli totuutta omien näkemystensä mukaan - tuki teoillaan kaikkea mistä oli syytetty. Ja silti hän oli vain yksi ainoa henkilö, pelkkä hairahtanut henkilö, joka teki erehdyksen. Mitä tästä voisi sanoa? Minä en tiedä..." Teuntek sanoi hitaasti, hiljaa, katsoen välistä ruumista, välistä muualle.
|
|
|
Post by Yomire on Feb 8, 2007 22:33:05 GMT 3
"Syytät siis minua kun vastustin häntä?" Kuului nuoren suusta hyvin terävästi lausuttu vastakysymys. Tämä tilanne alkoi muuttua vielä vastenmielisemmäksi kaikkien läsnäolijoiden kannalta, sillä piankos tuo Kaie-poju huomasi kynsiensä mustuvan ja muuttuvan terävimmiksi. "Ei nyt..." Kaie sanoi mutisten tuijotellen nyt vain kynsiään verestävänpunaisilla silmillään. "Miksi nyt?!! Nyt ei ole edes-..." Pian taas nuori tajusi kenen seurassa oli. "...täysikuu." Kaie sanoi jo hiukan murisevalla äänellä.
|
|
|
Post by submarine on Feb 8, 2007 22:40:49 GMT 3
"Minä en syytä ketään. Tästä ei voi syyttää ketään", Teuntek vastasi hiljaa toiselle. Tämä ollut ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti. Hän ei ollut odottanutkaan, että tämä olisi. Ei sillä olisi ollut merkitystäkään. Asiat olivat kuten olivat, eikä niitä voinut muuttaa. Huomatessaan toisessa jonkinlaisen muutoksen Teuntek jäi katsomaan tätä. Tälle oli tapahtumassa jotakin. Jotakin outoa. Hän ei kuitenkaan liikahtanut - ehkäpä ei uskaltanut, tai sitten uteliaisuuttaan.
|
|
|
Post by Yomire on Feb 9, 2007 9:24:04 GMT 3
Kaien kynnet lisäksi kasvoivat pituutta ja hampaat terävöityivät. "Miksi nyt?!" Kaie huusi jonnekkin kaukaisuuteen, hän halusi pitää oman järkensä, muttei se onnistuisi, mikäli Kaie onnistuisi saamaan muutoksen päätökseen, haluamattaan tottakai. "Sinun on parasta lähteä pian... pois luoltani." Kaie sanoi matalammalla äänellä, kuin mihin toinen oli tottunut pojan puhuvan. Samalla Kaie hyppäsi pois veneestä laiturille takaisin sadatellen edelleen tunteitaan.
|
|
|
Post by submarine on Feb 9, 2007 16:39:41 GMT 3
Teuntek ei osannut sanoa, mitä toiselle oli tapahtumassa. Nähtävästi kyseessä oli jonkinlainen muodonmuutos, mutta hän ei osannut sanoa millainen. Eikä hän myöskään osannut sanoa, mihin voisi poistua. Kuitenkin, katsoessaan kun toinen hyppäsi laiturille, hän kumartui ottamaan kiinni toisesta airosta ja melkoisella voimainkoetuksella saikin sen nostettua omaan hankaimeensa. Ja sitten seurasi toinen. Kaikeksi onneksi vene ei sentään ollut rannassa kiinni, sillä silloin tästä ei olisi tullut yhtään mitään. Vaikka Teuntek ylsikin kohtuullisen hyvin molempiin airoihin, tehtävä ei siltikään ollut helppo; airot lähinnä sohivat vedenpintaa ja olivat kertaalleen vähällä pudotakin. Mutta kuitenkin, hitaasti ja varmasti, vene alkoi liikkua. Tajuttuaan vielä avata venettä laiturissa pitelevät köyden solmun hän alkoikin hiljalleen erota laiturista. Tosin todellakin hitaasti, olo oli jo muutenkin voimaton ja tämä vaati voimia.
|
|
|
Post by Yomire on Feb 9, 2007 21:12:01 GMT 3
Kaie onnistui rauhoittumaan hiukan ja hampaat muuttuivat tavallisiksi. Kuitenkin kynnet jäivät teräviksi, mutta mustuminen heikkeni ja kynnet muuttuivat normaalin värisiksi. "Oli hauska tavata." Kaie sanoi Teuntekille tämän erkaantuessa laiturista. Tämä oli kyllä mukava päivä, ellei sitten laskettu mukaan Kaien omaa törppöilyä.
((Mörh, lyhyttä, ei oikein inspaa.))
|
|
|
Post by submarine on Feb 9, 2007 21:20:49 GMT 3
Teuntek ei enää vastannut toiselle, jatkoi vain vaivalloista soutamistaan eteenpäin kuten vain kykeni. Olisi pakko saada tämä kaikki päätökseen pian, hän ei jaksaisi enää kauaa. Juuri nyt ei jaksanut edes ajatella kunnolla, ja kipukin oli kova. Häntä nukutti suuresti. Omien vaikeuksiensa kanssa hän poistui hiljalleen näkyvistä.
((Hmmh, olisikohan tässä sitten tämä? Minä en ainakaan itse näe kovinkaan hyviä mahdollisuuksia jatkaa enää tästä. Ainakaan siis suoraan.))
|
|
|
Post by Yomire on Feb 9, 2007 21:32:02 GMT 3
((Luulen niin. Oli hauska pelata kanssasi.))
Velho pakottautui vielä rauhoittumaan enemmän, ja saikin tavallisen ihmismuotonsa takaisin. "Näkemisiin." Kaie sanoi ja käveli sitten pimeyteen hiljaa, jotain laulua hyräillen. Aivan, kuin tämä kaikki olisi unta vain. Jos totta puhuttiin, niin ainakin tuo nuori velho sen halusi ajatella, vaikka välillä totuus iskikin eteen, se ei ollut unta.
|
|
|
Post by submarine on Feb 9, 2007 21:33:34 GMT 3
((Juu, kiitoksia sinullekin hyvästä pelistä.))
|
|