Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 27, 2011 1:06:22 GMT 3
Mikään ei rajana, vain taivas on kattona. Upota minut, meri, upota minut kalojen kaveriksi! Minä kannella istun paperipussi päässäni, taaskaan ei luova hulluuteni minua auta…
”Jumalauta!” Perämies löi nyrkkinsä laivaa kehystävään kaiteeseen kiivastuneena ja oli vähällä tipauttaa hattunsa päästään meren valkeisiin pärskeisiin joita laiva jätti jälkeensä lipuessaan hitaasti eteenpäin. Isku puiseen kaiteeseen sai miehen käden kihelmöimään ja Querayn ilme vääntyi hieman tuskalliseksi ja tuo päästi huultensa välistä erikoisen sihinän. Että pitikin sattua. Mies asteli kättään pidellen takaisin ruorille ja tarkisti taskussaan olevan kompassin avulla että laiva oli vielä kurssissa. Queray heilautti kättään vielä muutaman kerran saadakseen kihelmöinnin lopullisesti lakkaamaan ja tähyili samalla kaihoisasti taivaalla kirkkaasti loistavia tähtiä. Voi kun olisin yksi teistä… ”…enkä seisoisi tällä kannella yötä päivää kääntelemässä jotain puista kapulaa.” Mies katsoi kulmat kurtussa ruoria ja polkaisi lautoja jalkojensa alla.
Queray tunki kompassia takaisin taskuunsa ja lähti astelemaan portaita pitkin alemmalle kannelle täysin ajatuksiinsa uppotuneena. Vain muutaman askelluksen jälkeen mies onnistui kompastumaan omiin jalkoihinsa ja laskeutuikin kovan ryminän saattelemana portaat alas, päätyen maahan naamalleen. Perämiehen kohellus herätti vielä kannella työskentelevässä miehistössä hilpeyttä. Osa jopa purskahti nauramaan mokomalle. Queray nosti päätään varovasti ja katsoi nauravia yksilöitä tuimasti hiustensa alta. Mahallaan makoilunsa päätteeksi nuorukainen kapusi itsensä takaisin pystyyn ja potkaisi maassa makaavan hattunsa kauemmas itsestään. Mies päätyi jälleen nojailemaan kaidetta vasten.
|
|
|
Post by metacadoari on Mar 27, 2011 1:54:11 GMT 3
Kapteeni tuli ulos hytistään juuri parahiksi nähdäkseen perämiehen hoikan olemuksen pyörivän alas portaita ja sai vaivoin tukahdutettua alkavan naurun kantta kuuraavien piraattien hörähdellessä miehelle. Ei kapteenin sovi repeillä pitkin kantta, olkoonkin alempi kansi.
Mies asteli kantta pesevien rosvojen lomitse potkaisen yhden laiskamadon pesuvedet tämän naamalle, nosti perämiehen lakin maasta ja heilutti sitä tämän naaman edessä vähän aikaa, ripusti sen sitten nuoren miehen päähän väärin päin ja kiipesi ylös portaat jotka perämies oli juuri mitä viihdyttävimmin rymissyt alas ja sitoi ruorin kiinni ettei laiva ilman valvontaa seilatessaan pääsisi kääntymään pois kurssista. Sitten hän vain nautti vaimeasta merituulesta kasvojaan vasten kaiteeseen nojaten ja tähtiä katsellen.
Tämä se on elämää.
Yö leyhähteli kapteenin kasvoja vasten hiljaisena ja rauhallisena saaden tämänkin tuntemaan olonsa hiljaiseksi ja rauhalliseksi. Kantta pesevien miesten hiljainen rupattelu soljui toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Viimein kapteeni repäisi itsensä irti tunnelmasta ja tarkisti kurssin vielä kerran ennenkuin suuntasi askeleensa takaisin hyttiinsä, piikitellen vielä matkalla perämiestä tämän äskeisestä kuperkeikasta.
|
|
Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 27, 2011 2:31:53 GMT 3
Kapteenin heiluttaessa miehen lakkia aivan tämän silmien edessä, Queray säpsähti ja kääntyi katsomaan kapteenin komeaa olemusta edessään. Nuoren miehen silmät menivät vaistomaisesti kiinni kun kapteeni iski hatun takaisin tämän päähän – vieläpä väärinpäin. Mies nappasi hatun reunasta kiinni ja veti sen pikaisesti pois päästään ja katsoi hieman nyrpeänä kapteeninsa perään. Lopulta kytkien tuijotuksensa viimeinkin pois päältä, Queray asetti hatun oikein päin takaisin päähänsä ja otti muutaman askeleen kohti portaita, jotka aikaisemmin oli vyörynyt alas kuin kivi. Yritys nousta portaat päättyi alkuunsa, kun pieni kammo uudesta vyörymisestä iski miehen päähän saaden kylmät väreet risteilemään tuon selkäpiitä pitkin.
Perämies seurasi katseellaan kun kapteeni laskeutui portaita pitkin alas. Juuri kun mies oli aukaisemassa suutaan sai hän kuullakin aimoannoksen tuhtia piikittelyä nahoissaan Necilin suusta. Pitikin sattua. Mies tuumi nöyränä ja laski hieman päätään alemmas peittääkseen kasvonsa hattunsa luomaan varjoon.
Queray lähti marssimaan kohti alempaa kantta, jossa hänenkin hyttinsä sijaitsi. Käytävikkö oli hämärä koska siihen ei oltu asetettu ainoatakaan lyhtyä. Perämies oli kuitenkin seilannut jo aikansa Ragnarokilla ja oppinut tuntemaan sen nuhjuiset nurkat. Pieni pimeys ei hänen näköään haitannut. Saavuttuaan hyttinsä ovelle, mies potkaisi sen lähes raivoisasti auki ja asteli pienen kärsineen näköisen pöytänsä luokse. Pöydällä makasi pullo kyljellään ja sen pohjalla hyllyi tummaa litkua – rommia. Loput pullon vähäisistä sisuksista vaikuttivat lojuvan nuorukaisen pöydällä. Joko taas. Hän ajatteli kun väsymys alkoi tehdä tehtävänsä ja ajaa miestä seinähulluksi. Nuori mies ei nukkumaan kävisi ennen kuin saisi perinteisen yömyssynsä. Matka yläkannelle alkoi.
Päästyään jälleen kannelle jolla aikaisemmin oli kompuroinut, mies katsoi hieman hengästyneenä miehistön perään nojaten samalla itse laiskanoloisesti seinään. Seistyään siinä aikansa, mies työnsi itsensä irti seinästä ja otti askeleita kohti kapteenin hyttiä, viimein koputtaen sen kauniista kaiverrettuun oveen. ”Tarvitsen avaimet ruokavarastoon, Necil.” Perämies melkein huusi hakatessaan ovea.
|
|
|
Post by metacadoari on Mar 27, 2011 14:09:02 GMT 3
Kapteeni istui sängyllään ja katseli saappaitaan niinkuin joka ilta yrittäessään päättää uskaltaisiko nukkua ilman saappaita. Välillä katse eksyi seinällä roikkuvaan nuhjuiseen kitaraan ja pöydällä olevaan pulloon rommia. Tänä iltana oli selvästi vaikeuksia valita mitä tekisi ennen lopullista uinahtamista. Mies päätti ratkaista ongelman lyömällä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja haki sekä kitaran että pullon viereensä.
Kulaus pullosta ja muutama minuutti hiljaista näppäilyä, sitten uusi kulaus ja lisää näppäilyä, siinä kapteenin iltaohjelma. Kauan se ei kuitenkaan ehtinyt jatkua.
Oveen koputettiin ja sen läpi kuului perämiehen ääni vaatien ruokavaraston avaimia. Kapteeni kulautti pullon tyhjäksi ja käveli ovelle se kädessään kolauttaen oven auki.
"Rommia vailla? Tulen mukaasi, otat kuitenkin sitä vahvaa ja huomenna saamme navigoida ilman perämiestä. Sitäpaitsi tarvitsen itsekin lisää. "
Kapteeni työnsi hyttinsä oven kiinni ja lähti kohti alemmalle kannelle vieviä portaita.
|
|
Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 27, 2011 14:57:16 GMT 3
Kapteenin astuttua esiin ovesta, perämies otti muutaman askeleen taaksepäin ovelta suoden tilaa arvoisalle johtajalleen. Queray katsahti kapteenin kädessä olevaa pulloa ja sen jälkeen leveän virneen saattelemana itse kapteenia. ”Ei taida herra olla itsekään täysin puhdas kuin pulmunen aikeittensa suhteen.” Perämies naljaili seuratessaan kapteeninsa perässä kohti portaikkoa, ”Rommi on parasta kun se on vahvaa!” Queray jatkoi vielä kunnes päätti pitää suuren suunsa kiinni ja olla ärsyttämästä Neciliä enempää. Mies nappasi eräältä huivipäiseltä ruipelolta tämän pitelemän lyhdyn omiin kätösiinsä ja kiirehti kapteeninsa edelle valaisemaan pimeän portaikon.
Queray asteli hiljaa kohti ruokavarastoa. Pian hän pääsisi riisumaan ankeat saappaat jaloistaan ja viskaamaan hattunsa naulaan ja vetelemään itse sikeitä hienoisen rommin maun saattelemana. Kuinka meri elämä saattoikaan olla niin rattoisaa toisinaan.
Saavuttuaan ruokavarastojen ovelle, Queray pysähtyi oven viereen ja laski lyhdyn varaston oven lukon tasolle jotta kapteeni näkisi minne avaimensa tunkisi. Mies ei malttanut odottaa pääsevänsä käsiksi lasiseen pulloon. Sen saattoi nähdä hänen hieman yli-innokkaasta ilmeestään ja tuikkivista silmistään.
|
|
|
Post by metacadoari on Mar 27, 2011 17:31:34 GMT 3
Kapteeni käveli rennosti kohti ruokavarastoa kaivellen samalla avaimia taskustaan. Perämiehen ääni takaa leikkasi hiljaisuutta piikitellen kapteenia tämän aikeiden puhtaudesta. Kapteeni naurahti perämiehen leikkimieliselle naljailulle ja antoi takaisin.
"Olehan poju hiljaa, minulla on meistä kahdesta se mainitsemisen arvoinen viinapää, ja on se nähty mitä tapahtuu kun sinulle antaa vahvaa rommia."
Parivaljakko saapui varaston ovelle ja perämies valaisi nappaamallaan lyhdyllä lukon niin että kapteeni sai oven auki. Vanha, puinen ovi narahti ja kapteeni astui pimeään varastoon jonka hyllyillä oli purkkeja joka lähtöön, nurkassa oli säkillinen leipää ja toinen viljaa ja jauhoja. Perimmäisessä nurkassa hyllyllä seisoi rykelmä ruskeita lasipulloja joista suurin osa oli täynnä yhtälailla ruskeaa nestettä, jokaisen piraatin parasta kaveria rommia. Kapteeni suuntasi kohti pulloja ja huikkasi perämiestä seuraamaan lyhtynsä kera.
Nurkassa liikahti jokin ja kapteeni reagoi siihen lähes välittömästi. Miehen kädestä erkani tikari jonka tunkeutuminen nurkan pimeyteen sai aikaan korkean vinkaisun ja kapteenin loikkaamisen tikarin perään. Mies suoristautui tikari kädessään. Siitä roikkui kuollut rotta.
"Jumalauta, näitä löytyy nykyään aivan liikaa. Eikö se alipäällikönretku saa mistään rotanmyrkkyä vai miksi asialle ei ole tehty mitään, ihmettelen vain."
|
|
Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 27, 2011 18:04:23 GMT 3
Perämies seurasi kapteenin perässä nostaen lyhtyä kädessään nyt niin, että se valaisi koko varasto huoneen. Mies tarkasteli hyllyillä notkuvia purnukoita ja pani merkille kuinka pölyisiä ne olivat. Kauankohan ovat mahtaneet paikoillaan seistä.
Yllättäen perämies säpsähti paikoillaan kun rotta, jota kapteeni oli tikarilla viskannut, vingahti niin lujaa että nuoren miehen korvissa vihloi. Queray kurkkasi kapteenin olan takaa ja katsoi tikarissa roikkuvaa rottaa.
”Ehkäpä olet pestannut vääränlaisen miehen alipäälliköksesi. Hän tuntuu muutenkin pitävän lemmikkeinään kaikki toukat, hiiret ja kalat mitkä saa käsiinsä.” Mies selitti samalla kun tutki muitakin nurkkia rottien varalta, ”Hänellä on hytissään oletettavasti eläintarha.” Perämies tuumi ja päästi muutaman naurun turskahduksen suustaan kunnes lopulta hillitsi itsensä ja poimi eräältä hyllyltä sattumanvaraisesti yhden rommipullon käteensä.
Mies lähti marssimaan ulos huoneesta ja näytti vielä jonkin aikaa valoa varastohuoneeseen samalla kun yritti nyplätä pullon korkkia auki. Hetken säätämisen jälkeen korkki irtosi kuin irtosikin ja mies otti pullostaan pitkän kulauksen meinaten samalla kaatua selälleen taivuttaessaan liikaa päätään taaksepäin. Rommi sai miehen heti pauloihinsa ja otti Queraysta vanhan tutun ja turvallisen otteen. Tätä tunnetta mies oli kaivannut kokonaisen päivän.
|
|
|
Post by metacadoari on Mar 28, 2011 21:12:26 GMT 3
Kapteeni otti yhden vahvaksi merkityn pullon käteensä ja lähti maleksimaan hyttiään kohti jättäen perämiehen nahistelemaan oman pullonsa kanssa. Mies tyrskähti ajatellessaan ilmetta perämiehen naamalla jos tämä pudottaisi pullonsa keskelle ruokavaraston lattiaa. Hän käveli pitkin laivaa näpertäen oman pullonsa korkkia auki ja sen lopulta auetessa löysi itsensä oman hyttinsä edestä jonka avoimesta ovesta astui saman tien sisään ja huomasi saman tien että jotain puuttui. Kapteeni kääntyi kannoillaan ja ryntäsi kannelle herättäen koko laivan vihaisilla huudoillaan.
"KUKA HELVETIN MÖHÖMAHA ON OTTANUT KITARANI? SYYLLISELLÄ ON KAKSI JA PUOLI SILMÄNRÄPÄYSTÄ AIKAA PALAUTTAA KYSEINEN LUUTTU KATSEENI ALLE TAI TAPAHTUU KAUHEITA!"
Laivan kannen alla rymisi kun miehistö kapteenin karmean äänen pelästyttämänä putoili riippumatoistaan ja kiiruhti kannelle katsomaan joko syttyi sota vai oliko tähystäjä taas nukahtanut ja pudonnut märssykorista kannelle katkaisten jalkansa ties kuinka monetta kertaa. Kapteenin tuiman katseen alle nousi rivi vapisevia piraatteja ajatuksen nopeudella ja kohta kannella oli aivan hiljaista. Kapteeni mulkoili miehistöä. Jos katseella voisi tappaa, olisi kannella kasa kuollutta piraatinlihaa ja kiukkuinen kapteeni ilman kitaraa.
"Missä on kitarani?"
Ei vastausta, vapina vain yltyi. Kapteenin silmissä näytti salamoivan. Miehistö näytti jotenkin kutistuvan kapteenin katseen alla. Osa selvästi toivoi voivansa sulautua osaksi kantta.
"Vastausta! Jos kitaraa ei löydy, koko miehistö joutuu jynssäystöihin kunnes koko laiva kiiltää, ja sen jälkeen uudestaan jos kitarani ei ole palautunut."
Se sai aikaan liikettä. Piraattipoppoo vetäytyi supisevaksi kasaksi ja kohta kasasta heitettiin yksi surkea hahmo kapteenin eteen.
"Tuo se oli. Halusi kokeilla miltä tuntuu olla kapteeni. Ei se osannut soittaa."
Pieni piraattikasa vapisi uhmakkaasti kapteenin kauhean katseen alla. Sanaakaan sanomatta kapteeni tarrasi miestä kauluksesta, nosti tämän ilmaan ja seivästi sapelillaan isomastoon. Mies korahti ja hänen suustaan purskahti verta. Kapteeni kääntyi katsomaan miehistöä ja hänen takanaan lävistetty merirosvo herpaantui jääden roikkumaan miekasta mastoon.
"Kitaraani ei kosketa. Muistakaa se."
Kapteeni nykäisi miekan irti epäonnisen rosvon rinnasta ja käveli hyttiinsä paukauttaen oven kiinni. Rosvo lysähti kuolleena kannelle miehistön tuijottaessa kauhuissaan. Kukaan ei ollut nähnyt kapteenia tuollaisena aiemmin. Eikä kukaan uskaltaisi katsoakaan tämän kitaraan siitä eteenpäin. Ja kuinka ollakaan, kapteenin kitara ilmestyi tämän hytin ovelle nopeammin kuin lokki kakkaa.
|
|
Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 28, 2011 21:59:17 GMT 3
Perämies oli vähällä tipauttaa pullon kädestään kuullessaan yläkannelta mitä suunnattominta raivoamista. Oliko yläkannella kenties alkanut kapina, kun siellä niin huudettiin? Mies sulki ruokavaraston oven perässään lähtien astelemaan kohti omaa hyttiään nautiskellen matkalla rommia pullostaan ja kantaen lyhtyä toisessa kädessään. Päästyään hyttiinsä, mies laski lyhdyn nuhjuisen sänkynsä viereen ja kiinni rommipullon korkin takaisin paikoilleen. Tällä kertaa juoma ei karkaisikaan pullosta. Perämies hymyili oveluuttaan.
Queray asteli varovaisesti kohti kantta. Pian mies ilmestyi kannelle – ja ilmeisesti mitä parhaimpaan aikaan. Kapteenihan se täällä vain räyhäsi. Näky oli silti yllättävä Queraylle, joka ei koskaan ollut nähnyt kapteenia tuossa jamassa. Tapahtumat vilisivät miehen silmissä ja pian kannella makasikin kuollut piraatti. Tulistunut kapteeni poistui areenalta ovensa paukauttaen ja nuori mies seurasi katseellaan kuinka miehistö kiikutti vavisten kitaraa kohti kapteenin hyttiä.
Mistä ihmeestä tässä nyt on kysymys? Mies ajatteli samalla kun repäisi kitaran omiin kätösiinsä ja katsoi vuoroin läjään kokoontunutta miehistöä, vuoroin kannella makaavaa ruumista. ”Ette poistu kannelta, ennen kuin tuo sotku on siivottu ja kansi kiiltää kuin peili!” Perämies huusi ja patisti miehistön töittensä pariin.
Perämies koputti varovasti vapaalla kädellään kapteenin oveen ja astui siitä hitaasti sisään. Queray asteli hiljaa kuin hiiri hytin seinänvierustaa pitkin ja ripusti kitaran takaisin seinälle sen omalle paikalle. ”Kaikki kunnossa?” Perämies kysyi hieman vavisevalla äänellä ja peruutti hitaasti oven suuntaan - ihan vain varmuuden vuoksi jos kapteeni päättäisi räjähtää uudelleen.
|
|
|
Post by metacadoari on Mar 28, 2011 22:38:19 GMT 3
Kapteeni istui sängyllään ja huohotti hieman kaikesta huutamisesta.
Huh, en ole tainnut noin tulistua vuosikymmeniin. Mutta ei minun kitaraani saa koskea. Missähän se muuten nyt sitten on? Pitääkö sitä piru vie lähteä etsimään..
Ei tarvinnut. Ovelta kuului koputus ja se narahti auki perämiehen hahmon hiipiessä sisään. Ovelta kuului varovainen ääni joka halusi tietää oliko kapteeni kunnossa. Kapteeni kääntyi hitaasti miestä kohti ja huomasi tämän ripustaneen kitaran seinälle tutulle paikalleen. Vanhempi mies katsoi nuorempaa väsyneesti.
"Kunnossa ollaan. Miehistö ei taida olla niin hyvässä. Jos oikein huomasin niin pyykkitupa täyttyy tällä hetkellä hyvinkin nopeasti märistä housuista. Siivotkaa se rotan ruumis johonkin kannelta."
Kapteeni huomasi nousseensa ylös ja lähestyvänsä perämiestä joka seisoi ovella. Tämän kasvoille levisi pelästynyt ilme joka vaihtui yllättyneeseen kun kapteeni astui aivan miehen eteen ja tempaisi tämän tiukkaan halausotteeseen. Kapteeni tunsi perämiehen sydämenlyönnit rintaansa vasten. Sitten hetki oli ohi ja kapteeni työnsi posket punaisena perämiehen ulos hytistään lukiten oven tämän jälkeen.
|
|
Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 28, 2011 22:56:43 GMT 3
Saatuaan kapteenilta vastauksen mies huokaisi helpotuksesta. Onneksi hän ei ollut se joka saisi huolehtia mokomasti pyykkivuoresta, kun sen aika koittaisi. Joku muu sitä vastoin olisi hieman epäonnisempi tämän tapauksen kanssa.
Kapteenin lähestyessä Querayta, tämän ilmeeltä saattoi lukea pelon. Perämies ehti jo ajatella että nyt se on menoa ja hänetkin varrastetaan niille sijoilleen – mutta toisin kävi. Kapteeni kaappasi miehen tiukkaan halaukseen joka sai nuorukaisen pään aivan pyörälle. Miehen sydän pamppasi kuin juuri laukaistu rivi tykkejä.
Hetken kuluttua perämies tajusi seisovansa kapteenin hytin ulkopuolella poskillaan pieni puna hehkuen. Mies yritti kätkeä kasvonsa parhaansa mukaan ja rynnisti kannelta suoraapäätä hyttiinsä ja paiskasi oven kiinni perässään. Perämies laski hatun päästään ja potkaisi saappaat jalastaan sänkynsä viereen ja kääriytyi nopeasti ohueen peittoonsa turvaan. Queray ei saanut päästään sitä ajatusta mitä juuri oli tapahtunut. Mies nosti hataran tyynyn päänsä päälle ja pian laivan keinunta olikin jo tuudittanut miehen syvään uneen.
|
|
|
Post by metacadoari on Mar 28, 2011 23:36:55 GMT 3
Kapteeni käveli ympäri hyttiään rauhattomana ja posket vieläkin punaisena. Mitä ihmettä juuri oli tapahtunut? Miksi hän oli halannut perämiestä? Ja ennenkaikkea miksi reagoi siihen näin?
Minä en ole homo. En ole. En. En. Saatana. En. Rommia. En.
Pöydällä oleva pullo oli tyhjä ennenkuin kapteeni huomasikaan ja horjunta askeleissa ei johtunut enää pelkästään merenkäynnistä. Lopulta kapteeni väsyi kävelemään ja lysähti istumaan sängylleen ja painoi päänsä käsien varaan. Miehen päässä liikkui vain yksi asia: miltä perämiehen jäntevä vartalo oli tuntunut kapteenin omaa vasten. Häntä häiritsi suunnattomasti oma punastumisensa ja se että hän halusi kokea tilanteen uudelleen. Mielellään useaan kertaan.
PERKELE!
Kapteeni kimposi pystyyn ja rommipullo lensi ikkunan läpi ja molskahti aaltoihin vieden osan miehen turhautumisesta mukanaan. Hän seisoi keskellä hyttiään ja vain katsoi ikkunasta ulos. Sitten hän näytti jotenkin lysähtävän ja kaivoi laatikosta nakkeja joiden kera kääriytyi peittoonsa ja muutamaa nakkia myöhemmin nukahti.
Ulkona alkoi sataa.
|
|
Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 29, 2011 0:15:05 GMT 3
Askeleet alkoivat lisääntyä kannella . Käytävällä jolla myös perämiehen hytti sijaitsi alettiin rampata jatkuvasti edestakaisin ja se sai perämiehen kapuamaan esiin petivaatteittensa seasta. Mies hieroi väsyneitä silmiään ja venytteli itseään pitkin pituuttaan ennen kuin nousi sängystä pystyyn. Epäilemättä aamu oli jo pitkällä. Vaan perämiehellä ei ollut aavistustakaan siitä mitä seuraavaksi tapahtuisi.
Laiva keinahti voimakkaasti ja paiskasi Querayn päin seinää. Onnekseen mies ehti ottaa iskun vastaan käsillään, jolloin kipua kohdistui häneen vähemmän. Mies puki nopeasti saappaat jalkaansa ja kiiruhti pää kolmantenajalkana kannelle pitäen samalla kättään seinää vasten tukenaan. Ulkona raivosi jokaisen merenkävijän pahin painajainen – myrsky nimittäin.
Perämies nielaisi pelon vatsaansa ja kiiruhti nopeasti rappusia ylös kohti ruoria. Tottakai taulapää miehistö oli jättänyt sen täysin huomiotta ja laiva seilasi nyt aivan jotain toista kurssia kuin pitäisi koska ruoria paikallaan pitävät narut olivat luisuneet pois paikoiltaan. Samassa laiva keinahti voimakkaasti jälleen ja sai Querayn horjahtamaan ja ajautumaan pahki laivan kaiteeseen. Oli täpärällä ettei perämies olisi tipahtanut yli laidan ja huuhtoutunut mereen.
Varovasti mies ujuttautui takaisin pystyyn ja asteli päättäväisesti ruorille ja yritti pitää laivan siinä kurssissa, missä se nyt ikinä seilasikin.
|
|
|
Post by metacadoari on Mar 29, 2011 1:31:45 GMT 3
Kapteeni heräsi kun laivan raju keinahdus heitti tämän vuoteesta suoraan rikkinäisestä ikkunasta sataneeseen vesilammikkoon.
"!!!!!!!!!!!"
Mies ei saanut sanaa suustaan kylmän veden räiskähtäessä tämän päälle. Hän nousi istumaan lammikossa ja näytti kerta kaikkiaan hassulta. Vesi valui miehen mustista hiuksista ja paita näytti liotetulta. Kapteenin ilme oli nyrpeä kun hän kapusi ylös lattialta ja ensi töikseen suojasi kitaransa kastumiselta. Sitten mies käveli keinuvaa lattiaa pitkin ovelle ja avasi sen varovasti. Myrsky löi heti naamalle. Kastellen loput jo muutenkin kosteasta hahmosta jonka kasvojen nyrpeys alkoi vetää vertoja eilisiltana kuolleen piraatin ruumiille.
Kapteeni astui kunnolla ulos hyttinsä ovesta ja sulki sen tukevasti perässään. Saatuaan oven kiinni mies kiipesi perämiehen seuraksi ruorikannelle.
"Onko tilanne hallinnassa?"
Myrsky ulvoi ympärillä niin että molemmat joutuivat huutamaan saadakseen asiansa perille. Kapteeni silmäili ympärilleen kartoittaen tilannetta. Myrsky oli yllättävän kova ja miehistö taisteli paitsi pitääkseen laivan pinnalla myös pysyäkseen itse hengissä ja kyydissä.
Mastosta kuului huuto joka sai kapteenin kääntymään kannoillaan. Isopurje oli repeytymässä kahtia ja märssykorissa oleva mies yritti hälyttää muita.
"EIKÖ KUKAAN OLE REIVANNUT PURJEITA?!", Kapteeni karjui ja lähti juoksemaan kohti alempaa kantta. Kauas hän ei ehtinyt kun voimakas tuuli puhalsi mastosta irronneen puunkappaleen miehen päähän ja kapteeni lysähti tajuttomana kannelle myrskyn raivotessa ympärillä koko voimallaan.
|
|
Quatro
Member
Eye for an eye, and the whole world will be blind.
Posts: 178
|
Post by Quatro on Mar 29, 2011 2:11:01 GMT 3
”Kyllä kapteeni! Kurssi tosin ei ole enää oikea, minkä saatoittekin jo arvata” Perämies huusi. Miehestä tuntui kuin hänen äänensä pettäisi samantien vaikkei hän ääntään erityisemmin ollut käyttänytkään. Querayn käsiä särki kun mies yritti pitää voimakkaasti vastaan kampeavaa ruoria vakaassa asennossa, ettei laiva kääntyisi metriäkään enää suuntaan tai toiseen. Samalla mies seurasi kuinka aallot pyyhkivät jatkuvasti alemman kannen ylitse. Näky oli hirvittävä.
Vain hetki sitten kapteeni oli karjunut hänen vieressään ja nyt vuorostaan makasi maassa – mitä ilmeisimmin tajuttomana. Ei voi olla totta! Queray tuumi hätääntyneenä. Hänen tilanteensa oli jo valmiiksi vaikea ja nyt vielä tämä. Tajuton kapteeni makaamassa valtoimenaan lankuilla. Perämies päästi välittömästi irti ruorista ja kiirehti kapteenin luo tarttuen tuota lujasti ranteista. Ilmeisesti myös eläintarhan omistava herra alipäällikkö oli huomannut tilanteen ruorikannella ja Querayn vihainen katse sai miehen latelemaan käskyjä koneenomaisesti alemmalla kannella muulle miehistölle.
Perämies kiskoi kapteenia mukanaan ruorille. Mies tarrautui toisella kädellä jälleen ruoriin ja kampesi sitä kaikin voimin; toisella kädellään mies selvitti narua pois ruorin ympäriltä ja yritti vielä kaiken tämän päälle pitää kapteenia jalkojensa välissä paikoillaan. Lopulta saatuaan selvitettyä itselleen palan narua, mies yritti avuttomasti sitoa sitä kapteenin ympärille ja sen jälkeen itsensä. Saatuaan narun kiinni sekä kapteeniin että itseensä, mies tarrautui ruoriin jälleen molemmin käsin. Mies huojui kuitenkin pelottavasti paikoillaan kun joutui puristamaan jalkojaan yhteen saadakseen kapteenin pysymään paikoillaan.
Lopulta myrsky alkoi laantua ja aallot pienenivät pienenemistään. Lopulta meri oli aivan tyyni ja vain muutamat harmaat pilvet risteilivät enää taivaalla. Queray katsahti jalkojensa juuressa makaavaa tajutonta kapteenia ja sitten sitä kaaosta mikä suurella aluksella vallitsi. Ragnarok oli kuin täydellisen hävityksen jäljiltä. Osa purjeista liehui märkinä ja repaleisina mastoissa ja mastot ja laivan kaiteet olivat osittain pahoin vaurioituneet. Lähes kaikki tavara mitä kannella oli ollut oli vaihtoehtoisesti joko huuhtoutunut mereen tai risteili ympäriinsä kannella.
Viimein Queray päästi täysin tunnottomilla käsillään irti ruorista. Mies horjui hetken paikoillaan kunnes lopulta vain lysähti maahan tajuttomana uupumuksen seurauksena.
|
|