Post by Quatro on Mar 30, 2011 10:59:41 GMT 3
Agito katsoi silmät kiiluen tyttöä, joka väitti kivenkovaa olevansa oikeasti se oranssi kissa joka heitä oli jatkuvasti seurannut paikasta toiseen ja kadonnut pahimman sattuessa. Poika muuttui itse kissaksi ja tallusti kissamuodossaan ylpeästi tytön luokse jääden istumaan tuon vierelle sängylle.
"Entäpä jos hän valehteleekin jossain kohtaa mjauu~" Kissa sanoi veikeästi kunnes muuttui taas Agitoksi, "Väitätkö luottavasti häneen kun vasta tapasimme?" Agito kysyi toinen kulma koholla ja osoitti tyttöä epäillen. Kaiken aikaisemmin sattuneen jälkeen hän ei noin vain luottaisi kehenkään vastaantulijaan.
Samassa mies pomppasi sängyltä ylös ja tarrautui Rafaelin kaulukseen muistaessaan taas tuon kuuman suutelohetken.
"Ja mitä siihen kasaan tulee..." Mies aloitti ja katsoi vampyyriä silmiin, "Se oli kosto ällöttävästä vampyyrin pusustasi suulleni!" Agito sanoi ja päästi irti palvelijastaan ja asteli kädet puuskassa toiselle puolelle huonetta jääden tuijottamaan seinää. Kunhan he pääsisivät kotiin, Agito kostaisi mokoman vielä paremmin.
Murjotettuaan aikansa mies kääntyi kannoillaan ja katsoi arvioivalla katseellaan vuoroin Rafaelia vuoroin tyttöä.
"Kerrohan tyttöseni kuinka täältä pääsee pois kun kerrankin olet sellaisessa muodossa jossa kanssasi voi kommunikoida? Ja missä tämä mainitsemasi miekkonen mahtaa olla? Käyn vääntämässä herralta niskat nurin tällä kirjalla!" Agito sanoi heristäen kättään johon oli poiminut kirjan. Tyttö vaikutti kuitenkin vain pelkäävän nuorukaista. Agito katsoi hölmistyneenä toista ensin kunnes asteli varovaisesti Rafaelin viereen ja laski päänsä toisen olkapäälle.
"Ehkä sinun pitäisi kysyä" Mies kuiskasi ja tuijotti tyttöä.
"Entäpä jos hän valehteleekin jossain kohtaa mjauu~" Kissa sanoi veikeästi kunnes muuttui taas Agitoksi, "Väitätkö luottavasti häneen kun vasta tapasimme?" Agito kysyi toinen kulma koholla ja osoitti tyttöä epäillen. Kaiken aikaisemmin sattuneen jälkeen hän ei noin vain luottaisi kehenkään vastaantulijaan.
Samassa mies pomppasi sängyltä ylös ja tarrautui Rafaelin kaulukseen muistaessaan taas tuon kuuman suutelohetken.
"Ja mitä siihen kasaan tulee..." Mies aloitti ja katsoi vampyyriä silmiin, "Se oli kosto ällöttävästä vampyyrin pusustasi suulleni!" Agito sanoi ja päästi irti palvelijastaan ja asteli kädet puuskassa toiselle puolelle huonetta jääden tuijottamaan seinää. Kunhan he pääsisivät kotiin, Agito kostaisi mokoman vielä paremmin.
Murjotettuaan aikansa mies kääntyi kannoillaan ja katsoi arvioivalla katseellaan vuoroin Rafaelia vuoroin tyttöä.
"Kerrohan tyttöseni kuinka täältä pääsee pois kun kerrankin olet sellaisessa muodossa jossa kanssasi voi kommunikoida? Ja missä tämä mainitsemasi miekkonen mahtaa olla? Käyn vääntämässä herralta niskat nurin tällä kirjalla!" Agito sanoi heristäen kättään johon oli poiminut kirjan. Tyttö vaikutti kuitenkin vain pelkäävän nuorukaista. Agito katsoi hölmistyneenä toista ensin kunnes asteli varovaisesti Rafaelin viereen ja laski päänsä toisen olkapäälle.
"Ehkä sinun pitäisi kysyä" Mies kuiskasi ja tuijotti tyttöä.