|
Post by frederico on Aug 18, 2009 19:01:19 GMT 3
Starakan sai kuin saikin muotoiltua vaatteistaan ja rotan antamista rievuista ihmismäisen hahmon muotoiltua nurkkaan. Se ei ollut kummoinen, mutta paremman puutteessa vältti. Rotan epäonnistuttua tiirikoinnissa Starakan ei ollut vielä millänsäkään. Hän osoitti suurinta vartijaa jolla oli yllään rengaspaita joka nukkui käsiensä varassa puoliksi pöydällä. "Vaarallinen, mutta kännissä" Starakan osoitti sormellaan vartijaa. "Älä käytä veistä liian sotkuista..Menee naamiointi hukkaan." Starakan ojensi ohkaista silkkiköyttä jossa oli kädensijat kummassakin päässä.
"Avaimet olivat hänellä viimeksi" Vanki kuorsasi äänekkäästi ja kaksi muuta miestä nojasivat tukevasti seinään. "Et sattunut huomaamaan jossain matkalla vaatteita?.. täällä taitaa tulla vilu" Starakan haasteli puolipukeissaan hiljaa rotalle.
|
|
|
Post by submarine on Aug 18, 2009 19:28:09 GMT 3
Skritta ei ollut todellakaan samaa mieltä miehen kanssa siitä, että kuristaminen olisi toimivampaa. Sotkusta tuskin olisi väliksi, tässä oltiin häipymässä. Nopea, syvä viilto ja käsi suun eteen, niin se olisi vain hetkinen sätkimistä. Mutta sen rotta oli nähnyt moneen kertaan, kun kuristettava pyöri hyvän hetken ympäriinsä koristen ja kompuroiden. Saapuisipa paikalle kuka tahansa, oltaisiin tässä jo häivytty siihen mennessä, tällä hetkellä suurin riski oli se, että muut kaksi heräisivät samaan aikaan. Hän otti kuitenkin tarjotun kuristusköyden, mutta työnsi sen vain jonnekin talteen ja, mahdollisista vastaväitteistä välittämättä, hiipi veitsi koholla lähemmäs miestä.
Vartija oli suurikokoinen mies, mutta myös kaikin puolin sammunut. Skritta tutkaili hetken miehen asentoa ja asettui sitten taakse, käyden koko homman läpi muutamaan kertaan mielessään. Käsi suun eteen, pää samalla riuskasti taakse ja veitsi voimalla läpi, sivulle ja ulos. Vaikka havahtuisikin ennen survaisua, ei mies kuitenkaan ehtisi todella herätä sen silmänräpäyksen aikana, saati sitten vastustella. Rotta aneli kaiken toimivan hyvin, ja iski sitten käden nukkuvan miehen suulle veitsi valmiina. Siinä ei olisi juuri aikaa edes ajatella...
|
|
|
Post by frederico on Aug 18, 2009 23:48:28 GMT 3
Starakan pyöräytti silmiään. Rotta mi rotta. eipä siinä kunhan se nyt vain hoitaisi homman niin ettei koko selli olisi yltäpäältä veressä. TIkari upposi vaivatta ja tuli ulos vauhdilla. Starakan oli vahvasti sitä mieltä että pelkkä pisto olisi riittänyt, ei sitä teurastaa olisi tarvinnut. Sotilaan sydän pumppusi verta nopeasti ulos ja jokainen sydämen isku levitti lattialle suuren lammikon ja alkuun sitä roiskui vähän muuallekin.
Muutamassa kymmenessä sekunnissa lattialle oli jo muodostunut huomattava lammikko verta Skrittan etsiessä avaimia toinen vartijoista alkoi hieroa naamastaan lämmintä nestettä ja näytti pahasti siltä että se alkoi heräillä.
"Se siitä valeasusta" oli Starakanin ainoa kommentti ja hän alkoi potkia nukkeaan hajalle ja kiskoi siltä tunikan päälleen sekä housuja jalkaan. "samperin rotta, ei tajuttoman kuristaminen voi olla niin vaikeaa" hän mutisi vielä. "Ja kohta on tarkastuksenkin aika"
|
|
|
Post by submarine on Aug 19, 2009 8:32:20 GMT 3
Skritta hengitti muutamaan kertaan syvempään. Homma oli ollut täysin selvä ja yllätyksetön, mutta kyllähän siitä silti aina muutaman raskaan sydämenlyönnin sai. Muutamat kehuskelivat tappavansa silmäänsäkään räpäyttämättä, mutta rotta oli melko varma, etteivät nämä selvinneet kovinkaan pitkälle. Olkoon, piti löytää avaimet. Saatuaan jo ripeästi löydättyä avaimet tajusi Skritta pieneksi järkytykseksi, että toinen vielä hengissä olevista vartijoista alkoi heräillä. Vilkaisematta edes sellin suuntaan rotta viskasi avaimet sinne voimalla. Etsiköön mies itse oikean.
Ja sitten vain terää seuraavaankin kurkkuun, eipä se olisi enää yhtään parempi tai huonompikaan...
|
|
|
Post by frederico on Aug 23, 2009 13:23:39 GMT 3
Starakan kamppaili aikansa avainten kanssa. Lukon takana sohraaminen vaati oman aikansa. Ensimmäinen avain ei, käy, toinen avain sopii seuraavaan oveen. Kolmas avain ei loksahda. Yksi kerrallaan Starkan kokeilee avaimia lukkoon kaltereiden edessä. Kunnes lopulta löytää sen oikean.
Terä upposi Vartijan kurkkuun samoin kuin edellisen sillä edellytyksellä tosin että kolmas avasi silmänsä juuri kun veret roiskahtivat vartijan päälle. "mitä ihm." Vartija jäi tuijottamaan hölmistyneenä kun rotta tempasi voimakkaasti sivulle ja vartija alkoi korista ensimmäinen tunne oli selkeästi kauhu. Molemmat kuolleet hetkessä ja mies lämpimän veren peitossa.
Starakan repii ja reuhtoo ovea auki "Varo rotta!" Tätä Starkan olikin pelännyt. Lopultakin Starakan tunsi kuinka oikea avain loksahti paikalleen ja salpa alkoi liikkua. Työasento vain oli hankala ja avain tuntui lipsuvan sormissa...
|
|
|
Post by submarine on Aug 23, 2009 13:48:35 GMT 3
Se ikävin kohta tulikin sitten tässä. Skritta oli vielä kahvaa myöten edellisessä, kun kolmaskin vartija havahtui. Selvästikään nämä eivät olleet niin humalassa kuin olisi luullut. Pieni onni tosin oli matkassa, mies kun epäröi hetkisen niin ihmisille tyypilliseen tapaan ja toljotti. Rotta jätti suosiolla veitsen kiskomisen kurkusta jälkihommiksi ja loikkasi niine hyvineen päin viimeistä vartijaa. Jos mies vain ei onnistuisi pistämään vastaan, iskisi Skritta hampaat kurkkuun ennen kuin tämä edes tajuaisi mistä oli kyse, ja siinä sivussa survoisi pitkäkyntisiä sormia läpi silmistä. Katutappelun jalo taito iskostui jokaisen katujen kasvatin päähän hyvin nopeasti. Sen oli tarkoitus olla epäreilua, tuskallista ja nopeaa. Ja rotta pyrki olemaan niitä kaikkia. Oli tämä muutaman kerran ennenkin repinyt hampailla kurkun ulos.
|
|
|
Post by frederico on Aug 24, 2009 16:36:11 GMT 3
Starakan näki kuinka rotta pomppasi jännitetyn jousen lailla kolmannen vartijan kurkkuun. Osuma olikin täydellinen, vartija rojahti penkiltä selälleen vieden rotan vauhdikkaasti mukanaan melkoisen ryminän saattelemana.
Kivusta välittämättä mies pyrki suojaamaan kurkkuaan ja pianpa ennen kuin hampaat pääsevät pureutumaan valtioon saakin otteen rotan kuonosta ja alkaa repiä ja kiskoa sitä irti kaulasta samalla kun työntää oman kouransa rotan suuhun ja kurkkuun, yrittäen saada otetta Rotan kielestä. Kasvot naarmuilla ja vertavaluvana lähes tulkoon sokea vartija takertuu vimmalla siihen pehmeään mikä sattuu käsissä olemaan...
Starakan oli pudottaa avaimensa kun rotta syöksyi vartijan kimppuun, yksi mylläkkä käsiä ja jalkoja pyöri villisti pitkin lattiaa. jo ennestään verinen lattia sai aivan uusia piirteitä kun kaksikko otti yhteen.
|
|
|
Post by submarine on Aug 24, 2009 17:01:48 GMT 3
Paska, paska, paska, paska. Skritta tiesi, että nyt ei mennyt yhtään hyvin. Olisi pieni ihme, jos mekkala ei toisi paikalle koko vartiostoa. Vartijanpaska näköjään jopa tiesi miten rottia piti käsitellä, oli tarraamassa juuri sieltä mistä pitikin. Suoranaisen hintelä Skritta ei ollut, mutta eipä vartijaakaan voinut heiveröiseksi haukkua. Tai täysin osaamattomaksikaan. Rotta ei kuitekaan voinut jäädä suuremmin asioita pohtimaankaan, tai miettimään parasta keinoa selviytyä tästä, vaan alkoi epäröimättä murjoa vartijaa parhaansa mukaan silmiin ja suuhun minkä pystyi ja runnomaan jalkaa nivusiin. Se katutappelijan tavallinen, siis. Saattoi vain toivoa, että miehestä loppuisi puhti ensin.
|
|
|
Post by frederico on Aug 24, 2009 21:06:38 GMT 3
Huuto ja mekastus voimistui kun isku toisensa jälkeen osui vartijan arkoihin paikkoihin. Rotta oli vienyt tämän taistelun... vain niukin naukin, mutta kuitenkin alue näytti teurastamolta, verta ympäriinsä ja viimeinenkin soturi oli vaiennut, kun Starakan viimein sai portin auki. "Hemmetti mikä, sotku yksistä avaimista"... Starakan tuijotti ympärilleen ja nappasi mukaansa erään vartijan miekan huotrasta. "Toivon tosiaan että osaat huomaamattoman tien täältä ulos" Luulen että kohta täällä on koko vartiokomppania ja se tulee tuolta, osoitan ylös päin vieville portaille. "Hyviä ideoita otetaan vastaan" Starakan tuijotti lievästi huvittuneena rottaa, joka juuri oli selvinnyt kolmesta vartijasta ja haukkoi henkeä raatojen keskellä...
|
|
|
Post by submarine on Aug 24, 2009 21:30:59 GMT 3
Skritta läähätti ja tuhisi pitkän hetken veltoksi käyneen vartijan yllä, ennen kuin teki mitään. Ja se ensimmäinen, jonka rotta teki, oli kurkun repimisen hoitaminen loppuun. Tajuton tuskin edes tajusi kuolleensa, kun Skritta maisteli hiukkasen verta kurkun kostukkeeksi. Tässä olisi ollut rotan puolesta jo aivan tarpeeksi yhdelle yölle, mutta silti oltiin vasta alussa. Ja nyt alkaisi sitten se osuus, jota ei ollut oikeastaan tullut edes sillä tavoin suunniteltua. Tietenkin vankilasta pääsisi pois monellakin tapaa, mutta monessa niistä tavoista olisi ihminen tiellä. Pitäisi keksiä jotakin, jos nyt edes ajatus kulkisi. Päässä humisi ja paukkui vielä äskeinen huitominen, eikä mitään järkevää pohdintaa yksinkertaisesti saanut aikaan.
"Alas", Skritta totesi hyvin yksiselitteisesti kiskoessaan veistään irti. Olisi paras ainakin häipyä tästä nimenomaisesta loukosta, ja murehtia sitten vasta pidemmälle. Vartijoita saattoi olla jo matkalla katsomaan, mistä hitosta mekkala oli syntynyt...
|
|
|
Post by frederico on Aug 25, 2009 19:56:20 GMT 3
Strakan kääntyi katsomaan portaita alas, askeleet olivat kepeät ja liikkeet sulavat, aivan kuten hyvin levänneellä ja ravitulla taistelijalla. Starakan oli oikeastaan aika tyytyväinen oloonsa. Hyvin syönyt, nukkunut ja pahan teossa...
Kun rotta livahti ovesta ulos Starakan otti valmiiksi katsomansa avaimen ja lukitsi oven, reipas nykäisy ja miekalla kolautus sai avaimen katkeamaan lukkoon... "Parempi." Mies tuumasi tyytyväisenä silmäillen raskasta lankkuovea jonka pieni ristikko ikkuna oli tukittu sisäpuolelta.
Starakan luikki pian rotan perään, joka vilahti alaspäin vain vaimean rapseen saattelemana, tarkat silmät saattoivat huomata veritipan siellä toisen täällä. Käytävä laskeutui hieman kaareutuen oikealle varsin jyrkästi. Starakan oli törmätä rotan selkään kun tämä pysähtyi äkisti rappusten loppulaidalla.
Käytävä päättyi oviaukkoon, jonka toisella laidalla oli aukko jousiampujia varten. Aukosta avautui kapea näkökenttä jossa yksi vartija istui varasto laatikon päällä selin ovelle päin. "Otetaan vain pari lamppua sinne torniin nii ja hiiliä" Vanhempi mies huuteli jonnekin pimeyteen. Suuri halli kaikui heikosti ja jostain kauempaa kuului epämääräistä muminaa... "Tiesitkö että tässä salissa on puolustettu Prosnian kunniaa ja koskemattomuutta kahdesti.. Sotilaat menettivät muurin ja linnan pääkäytävän, mutta kellarikerroksissa sotilaat pitivät puoliaan monta viikkoa... " Mies istui ja huuteli jonnekin pimeyteen...
|
|
|
Post by submarine on Aug 25, 2009 20:18:02 GMT 3
Skritta jäykistyi. Ties monettako kertaa tässä jo jäykistyttiin vankilan sisällä, mutta yksi lisää kuitenkin. Torniin oltiin jo tulossa, mutta aivan vielä eivät miehet olleet paikalla. Se oli pelastava seikka tässä kohden. Rotalla ei ollut aavistustakaan miehen nopeudesta tai kyvystä liikkua hiljaa, etenkin kun tämä oli mädännyt vankilassa ties miten pitkään. Oikeastaan tämä ei ollut varma edes siitä, olisiko itsekään tarpeeksi hiljainen tai nopea. Oli parempi pysyä poissa tieltä, antaa miesten mennä ja liikkua vasta sitten. "Sivvuu" Skritta sihahti, repäisten miestä jonnekin portaiden alle varjoihin. Portaat rakennettin linnoissa niin, että niiden alle jäi melkoinen pimeä soppi. Sinne sopi jäädä hetkiseksi odottelemaan. Kunhan mies ei pitäisi ääniä. Tarpeen vaatiessa rotta vaikka hiljentäisi pakolla, oli muitakin suunnitelmia kuin kuolla seivästettynä nurkkaan.
|
|
|
Post by frederico on Aug 26, 2009 20:11:14 GMT 3
Starakan ei kummempia aikaillut tosin pitkälle miehelle survoutuminen soppeen oli oma taiteen lajinsa ja miekka raahasi matkalla lattiaa, ääni tuskin oli kuiskausta kovempi mutta se tuntui kuin alppitorvi olisi raahautunut pitkin lattiaa.
Vartijat kuitenkin marssivat ohitse sen kummemmin välittämättä kohden tyrmiä. Sotilaat ehtivät kadota havaintojen piiristä kun ylhäältä alkoi kuulua meteliä. Ovea jyskytettiin ja huutoa alkoi kuulua. "Kohta meille tulee kiire. Tässä kerroksessa ja kerrosta alempana majailee ainakin 10 vartijaa. Ulko-ovella on ainakin 2... meidän on päästävä sen kerroksen alapuolelle ennen hälytystä" Starakan kuiskasi Rialille kun yritti vääntäytyä portaiden alta pois.
|
|
|
Post by submarine on Aug 26, 2009 20:21:11 GMT 3
Skrittaa ei tarvinnut kahdesti käskeä. Kukaties rotta kykenisikin pakemaan vaikka takaisin jätekuilua myöten alas, jos kaikki menisi poskelleen, mutta olisi parempi jättää mieluummin kokeilematta. Jos ei muuta, niin kuiluun loikkaamisesta saattaisi hyvinkin seurata murtunut jalka - tai niska. Pitäisi vain päästä alas, niin ehkä jopa löytyisi jokin parempi reitti. "Varjoissa. Varjoissa", Skritta mumisi kömpiessään esiin. Pitäisi pitää kiirettä, mutta mies tuskin liikkuisi turhan hiljaa juostessaan. Ja tarkalleen ottaen rottakin oli huomannut, että kynnet napsuivat melkoisen kuuluvasti vanhoilla kivilattioilla. Olisi pitänyt leikata ne tai pehmustaa tai jotakin. Vaan enää ei auttanut itkeä.
|
|
|
Post by frederico on Aug 28, 2009 14:35:36 GMT 3
Starakan teki työtä käskettyä. Strakan muisteli oppitunteja jolloin rakennukseen oli perehdytty. Kellarissa oli kaivo, joka mahdollisti pitkän piirityksen ja linnottautumisen vaikka itse piha olisikin menetetty. Vanha hyökkäys portti oli muurattu umpeen, kun linnasta oli tehty vankila ja linna oli menettänyt tarkoituksensa Prosnian Kuninkaan linnan ensimmäisen vaiheen valmistuttua.
Starkan kyllä tiesi linnan historiasta yhtä sun toista mutta mieleen ei tullut tippaakaan auttavaa aineistoa. Paitsi sen että linnaa itsessään pidettiin valloittamattomana, mutta sieltä oli tehty menestyksekkäitä vasta hyökkäyksiä muinoin.
katutasolle saavuttua he näkivät yrmeät vartijat jotka nojailivat laiskasti oven pieliin. Yksinäinen lamppu toi valoa ovelle, ja pari soihtua savutti hallissa jossa keskellä oli suuri avotakka sekä pari raskastekoista penkkiä. Aiemmin sali on ollut loistokas ja seinillä riippui toinen vanhoista verhokankaista, nyt pimeässä se näytti mustalta möykyltä joka riippu seinällä rentona ajan ja savun runtelemana. Kauempana takana näkyy vähän valaistu käytävän oviaukko joka johtaa rappusiin alas linnakkeen kellareihin. Jossain hallin perällä on luultavasti samankaltainen portaikko joka vie samoin ylös ja alas.
|
|