|
Post by Koorisan on Sept 9, 2006 16:49:31 GMT 3
Koori remahti nauruun miehen kommentista, joka koski kukkapuskia. "Haha! Niin varmaan. Ikään kuin aikuinen mies katsoisi kukkapuskia! Naisia sinä tähyilet, senkin irstailija! Ole onnellien että minua ei haittaa, jos minua tähyillään! Siihen katsos tottuu", Koori hölötti, ehkäpä turhan kovaan ääneen, ja vakavoitui sitten. "Jaa-a. En usko että tuo minua pakenee", Koori huomautti katsoessaan purppurapäätä. "Se syö suruunsa! Se on niin pieni, että sen täytyy olla masentunut, ja se ei syö. Ja nyt sillä on nälkä!" Koori puhui kuin laihasta kissanpennusta. Koori tiesi olevansa huono nimittelemään muita pieniksi, ei hän itsekkään siitä parempi ollut. Mutta toisaalta, eihän hänen kokonsa muiden pienuutta miksikään muuttanut!
|
|
|
Post by Elreth on Sept 11, 2006 18:24:33 GMT 3
Mies katsoi viattomasti toista. "Mistä sinä niin päättelit? Eihän tämä mies naisten perään haikaile", hän sanoi mahdollisimman viattomalla äänellä ja hymyili perään. "Ja miksei aikuinen mies muka kukkapuskia voisi katsoa? Onko se jossain kiellettyä? Ja sinä taidat olla vähän vielä liian nuori tähyiltäväksi", hän sanoi ja virnisti hieman perään. Tyttö puhui hiukkasen kovaan ääneen ja kaksikko saikin parit hämmästelevät ja moittivat katseet osakseen. Yllättäen tyttö taas vakavoitui ja puhui. "Jos vaikka pakenikin? Tai jos se ei syö suruunsa, vaan syö siksi, että hänen ei tarvitsisi ajatella sinua ja kamalaa lähestymistapaasi? Mistään ei voi olla varma", mies sanoi. Hän tunsi, kuinka pääkipu alkoi hellittää ja alkoholi poistui hiljalleen verestä. 'Viimeinkin. Tätä hetkeä odotinkin', hän ajatteli ja kääntyi sitten jälleen tytön puoleen. "Jos sallit, niin poistunen nyt hetkeksi miestenhuoneeseen", hän sanoi ja odottamatta edes vastausta asteli jo kohti miestenhuonetta.
|
|
|
Post by spyrre on Sept 15, 2006 22:59:10 GMT 3
*Kaksikon, tai no, oikeammin tytön korottaessa ääntään melkoisesti keskustelunsa lomassa se ei nyt kuitenkaan aivan niin kauhean kaukana oleskeleva purppurapääkin käänsi närkästyneenä hiukan päätään moisen metakan suuntaan. Vaikka yrittänyt olisikin, se tuskin olisi pystynyt olemaan kuulematta suurinta osaa tuosta "jutustelusta". Se oli jo mennyt melkeinpä menettämään mielenkiintonsa noihin omituisiin hiippareihin ja oli ennemminkin vain närkästynyt metakasta kuin kiinnostunut, ennen kuin korvat tosiaan poimivat äänekkäästä aluksi kukkapuskia koskevasta keskustelusta yhden varsin epäilyttävän yksityiskohdan: puhuivatko ne HÄNESTÄ? Mitä pirua? Spyro oli hetkellisesti melkoisen hölmistynyt, mutta kuunnellessaan juttuja hetkisen pidempään, se alkoi muuttua hetki hetkeltä vähemmän tyytyväiseksi. Pieni ja masentunut? Hänkö? Oli tuolla tytönpirulaisella otsaa! Mitä se oikein luuli tietävänsä?! Purppurapään hartiat jännittyivät, ja se kirskautti muutaman kerran äänekkäästi hampaitaan ennen kuin pyörähti äkkiä ympäri tummat silmät hurjistuneiksi viiruiksi siristyneinä, katse suunnattuan kovaa ääntä pitäneeseen albiinotyttöön, jättäen "miesten huoneeseen" vetäytyvän mustahiuksisen miekkosen toistaiseksi melkeinpä huomiotta.*
"On siinäkin parempi puhumaan! Mikä helvetti säkin luulet oikein olevasi, kunhan vain horjut ympäriinsä oluelle lemuten, hyvä kun edes jaloillasi pysyt!" *Nuorukainen ärähti yllättävän aggressiivisesti aiempaan käytökseensä verrattuna, päättäen lauseensa vielä kummalliseen, matalaan rintakehän sisältä kumpuavaan murinaan, jollaista ei moisesta viattomannäköisestä otuksesta olisi uskonut lähtevänkään. Ajai, se oli tainnut ottaa aikalailla nokkiinsa noista jutuista, vaikka periaatteessa kyse ei mistään kuolemanvakavasta ollutkaan. Oli olemassa muutama asia mitä Spyro ei sietänyt alkuunkaan, ja yksi niistä oli pieneksi ja heikoksi nimittely. Helvetti, hän tiesi sen varsin hyvin itsekin, ilman että kenenkään tarvitsi tulla vielä piruilemaan hänelle asiasta! Oli nimittäin myöskin aivan totta, että purppurapää enemmän tai vähemmän tosiaan tavallaan häpesi ulkomuotoaan suurimman osan ajasta... muttei kyllä siitä syystä mitä monet vastaantulevat ihmiset olisivat ensitöikseen olettaneet.*
|
|
|
Post by Koorisan on Sept 18, 2006 15:51:34 GMT 3
Koori mutristi suutaan ja kallisti päätään. "Paraskin puhuja lähestymis tavoista! Jos sinulla olisi jotain kokemusta iskemisestä, et olisi minua katsellut äskettäin sillä silmällä. Olisit jo iskenyt jonkun..." Koori mietti hetken ja katseli ympärilleen. "Noista!" tuo hetken kuluttua hudahti, ja osoitti sattumoisin kukkapuskien edessä seisovaa naisjoukkiota. "Juu, senkus menet", Koori sanoi miehelle, joka mitä ilmeisimmin suuntasi kohti miestenhuonetta.
Purppurapään agressiivisyys kohatukselle Koori vain kohotti kulmiaan. "Häh? Sanoinko jotain väärin?"tyttö kysyi varsin ystävällisellä äänellä. Mikä toiseen nyt sillä tavalla oli mennyt? Poikahan oli vaikutttanut varsin ujolta mutta ystävällliseltä. Olikohan se mustasukkainen? Koori hymyili omalle ajatukselleen ja päätti ottaa asiasta selvää vielä joku kerta.
|
|
|
Post by Elreth on Sept 18, 2006 18:31:14 GMT 3
Tarpeensa tehtyään Michael asteli ulos wc-tiloista ja huomasi, että Koori ja se poika - Spyrokos sen nimi oli? - kävivät ilmeisesti varsin kiivasta keskustelua. Michael virnisti itsekseen. Koori oli, tai ehkä yritti olla, mahdollisimman viattoman näköinen, ikään kuin ei tietäisi, että mistä on kyse. Ja sen hän ilmensikin varsin hyvin puheestaan. Vai että sanoiko jotain väärin? No, hän ei paitsi sanonut, vaan myös käyttäytyi väärin, Michael ajatteli. Mies asteli salin poikki ja palasi kaksikon seuraan. "Mitä, menikö minulta jotain ohi?" Hän kysyi, mutta kysymys oli selvästi sellainen, johon ei kaivattu vastausta. Eikä se varmasti olisi vastausta saanutkaan. "Keskustelun laatu vaikuttaa kovin... sanotaanko kiivaalta, joten taidan vetäytyä sivulle ja jättää teidät nuoret keskustelemaan asioista... vakavasti", hän sanoi ja pitäen ilmeensä peruslukemilla asteli jälleen kaiteen luo, tällä kertaa haistelemaan öistä ilmaa, ei puklaamaan kaiteen yli ja turmelemaan yksi jos kaksikin kukkapensaikkoa eikä keikkumaan sen päälle sen näköisenä, että tippuu pian.
Ilta oli jo melkein vaihtunut yöksi ja ei ollut enää niin valoisaa kuin silloin, kun Michael oli näihin juhliin tullut. Kuu heijasti jo taivaalta. Lähiaikoina varmaankin olisi täysikuu. Kaikkein parhaimpia hetkiä iskeä itselleen nainen ja... No, ei siitä sen enempää, Michael päätti. Kannattaisi ehkä pitää jonkinlaista taukoa noiden naisten kanssa keikaroimisesta. Ehkä kuukausi tai pari, ellei jopa puolikin vuotta. Hän nimittäin hoksasi juuri, kun alkoi sitä tyttöä sillä silmällä katsoa, että hänen naisleikit alkavat jo mennä todellakin yli - ja pahasti.
|
|
|
Post by spyrre on Sept 22, 2006 18:35:00 GMT 3
*Spyro ärsyyntyi entisestään Koorin alkaessa näytellä viatonta todella läpinäkyvästi. Se murahti ja väläytti äkäisesti teräviä hampaitaan vilkaisten vain ohimennen paikalle hetkeksi palannutta mustahiuksista miestä. Vieläkö se virnistelikin hänelle?! Voi helvetti sentään, hänen teki juuri sillä hetkellä varsin kovasti mieli kärventää koko tuo kalvakka olento... tai edes vähäsen. Asia, ettei hän pystyisi moiseen vaikka olisi yrittänytkin turhautti purppurapäätä entisestään... ilmeisesti hän ei voisi muuta kuin vain yrittää hillitä itsensä.* "Älä leiki typerää, tiedät varsin hyvin mitä sanoit!" *Purppurapää napautti, mulkoillen tyttöä hiustensa alta.*
"Helvetti, mun asiani ei kuulu sulle tippaakaan, joten mene pilkkaamaan jotakuta muuta jos mitään muuta tekemistä ei tosiaankaan ole! Ehkä joku niistä hyvällä tuurilla ottaa ja täräyttää tuon omahyväisen ilmeen pellolle" *ärähdettiin, ennen kuin Spyro suoristi hiukan uhkaavaan kumaraan painunutta ryhtiään ja tuhahti, kääntyen sitten saapastelemaan salin poikki pois päin, askelet vihaisesti tömisten ottamatta edes pöydästä kokoamiaan ruokia mukaansa. Valkoinen kissa kurkisti pöydän alta, seuraten sitten hetken epäröityään pojan perässä. Eläin tosin päätti matkaeväiden olevan pian tarpeen, eikä hylännyt omaa saalistaan vaan kirmasi vauhdikkaasti eteenpäin raahaten melkein itsensä pituista makkarapötköä perässään pitkin lattiaa. Ei kovin siistiä saati terveellistä syödä tuota jälkeenpäin, mutta kissaa moinen pikkuseikka ei tainnut haitata.*
|
|
|
Post by Koorisan on Oct 2, 2006 16:23:13 GMT 3
((Sori junnaaminen...))
Koori kohotti välinpitämättömästi kulmiaan. "Minä siis ihan tosissani en nyt tiedä mistä sinä suutuit!" tyttö vakuutteli. Rasvaletille, joka ilmeisesti oli jo hoitanut asiansa, Koori vain huitaisi kädellään. "Et kyllä mitään menettänyt! Tuo yksi vain menettei taas malttinsa jostain. Minä en sanonut yhtään mitään pahaa, ja se veti kauheat pultit!" Koori valitti ja osoitti epäkohteliaasti purppurapäätä sormlellaan. "Ei hetkinen...Ehkä sittenkin... Jos se sai hepulin siitä kun sanoi että se näyttää pieneltä tai heikolta?" Koori kysyi katsahtaen tummatukkaiseen ikään kuin tämä tietäisi. Hetken kuluttua, ollessaan varma osuneensa oikeaan Koori tuhahti harmistuneesti. "Enhän minä sanonut että se on. Se vaan näyttää. Näytänkö minä muka palkkamurhaajalta? Kyllähän minullekin nuaretaan, koska olen nainen, lyhyt, ja alaikäinen. Silloin pitää vain antaa turpaan rohkeasti, todistaa ettei ole heikko!" Koori uhosi niin kovalla äänellä, että saattoi varmistaa myös pojan kuulevan.
|
|
|
Post by Elreth on Oct 2, 2006 22:21:14 GMT 3
(( Spyrrelle voisin sanoa, että roolipelistäni kohta "piti ilmeensä peruslukemilla" todellakin tarkoitti sitä. Michael ei siis missään vaiheessa virnistänyt. ^^ ))
Michael kääntyi kohti poikaa, kun tämän puheen sävy alkoi jo lähennellä melkoisesti raivoa. "No, älä nyt sentään pelihousujasi revi. Ei kannata suuttua yhden humalaisen hupako... äh... siis tyttösen puheista. Eihän hän ollenkaan tiedä, mitä puhui. Kärsivällisyys on hyve, ystäväiseni", Michael sanoi ja hymyili ystävällisesti ja kohautteli olkapäitään Koorin hänelle osoitetuille sanoille. Ehkei pojan ärsyyntyminen ihan syytöntä ollut, mutta liiankin raivokasta. Tällaisissa juhlissa olisi tärkeää olla maltillinen eikä käydä heti jokaisen pilkkaajan, virnistelijän tai arvostelijan kurkkuun kiinni. Miehestä jopa tuntui, että jos hän olisi vähänkin virnistänyt, poika olisi varmasti menettänyt loputkin kärsivällisyydestään ja vähintäänkin potkaissut tätä sääreen, ellei sitten sukukalleuksille, kukaties.
Pian Spyro jo astelikin pois kaksikon seurasta ja Michaelille tuotti todellisia ongelmia olla purskahtamatta nauruun. Ei, syy ei ollut Spyron käyttäytymisessä, vaan lähinnäkin Koorin tavassa puolustautua. "Voi kuule, sinun kannattaisi ehkä koettaa harjoitella käyttäytymistä sinun ikäistesi miesten seurassa", mies sanoi tytölle ja nyökkäsi vihjaavasti kohti paikalta poistunutta poikaa. Sitten hän naurahti - joidenkin tulkinnan mukaan kuivasti, toisten huvittuneesti - ja kääntyi jälleen kohti pimeää maisemaa, joka avautui parvekkeen edessä.
'Hm. Kannattaisi varmaankin vetäytyä näistä juhlista. Vaikuttaa siltä, että esimies ei ole tulossa', mies tuumaili itsekseen. Tuskinpa tämän jälkeen enää mitään mielenkiintoista tapahtuisi, korkeintaan se, että Koori ja Spyro ottaisivat uudelleen yhteen raivokkain sananvaihdoin, josta seuraisi ehkä nyrkin heristelyä, kirosanoja ja kyyneleitä. Tai ehkä poika sai yksinkertaisesti tarpeekseen tappelusta. Oli myös mahdollista, että Koorikaan ei halunnut enää haastaa riitaa. Tai no, eipä sitä tiennyt mitä humalaisen päässä liikkui. Jos vaikka tyttö alkaisi taas puhua jotain pienistä ja heikoista, joka saisi Spyron hiiltymään ja siitä se taas lähtisi? No jaah. Tuskinpa.
|
|
|
Post by spyrre on Oct 17, 2006 21:45:49 GMT 3
((Eeh, nyt taisi syy olla aivan oman epäselvän vuoroni. Kysymys oli Koorin virnistelyistä, ei Michaelin, vaikka ilmaisinkin asian hiukan huonosti. Pahoittelen. ^^;; ))
*Purppurapää ei kommentoinut enää mihinkään mitenkään, koska juuri nyt sillä oli täysi työ pitää itsensä edes likimain nahoissaan ilman että sortuisi tekemään jotakin harkitsematonta... ei sillä, että se tosin oikeastaan olisi osannut hahmottaa mitä olisi tehnyt vaikka olisikin päättänyt alkaa tapella. Hän oli jo ajan myötä tottunut oleskelemaan tässä hahmossaan, mutta rähinöinti sun muut mahdollisesti väkivaltaisia piirteitä sisällään pitävän asian olivat edelleen varsin hämmentäviä sekä turhauttavia hänen kannaltaan. Mitä joku tämän kokoinen pieni otus muka suuttuessaan voisi tehdä, hän ei kantanut mukanaan edes minkään laista aseistusta saati olisi sellaista osannut käyttää. No, potkaista se olisi saattanutkin tarpeeksi pitkälle mentäessä, mutta mihinkään niin taktiseen kuin kenenkään jalkovälin kenkimiseen siitä tuskin olisi. Purppurapää ei alkuunkaan osannut hahmottaa mahdollisia hyödyllisiä vaihtoehtojaan tässä asiassa, vaan olisi itsepäisesti pyrkinyt suoriutumaan asioista samalla tavalla kuin aina ennenkin, mutta tiesi kyllä, ettei se yksinkertaisesti ollut mahdollista. Joten näin ollen se räyhäsi, ja turhautui kahta kauheammin.
Matkallaan lattian poikki purppurapää kuuli kyllä Koorin peräänsä kailottamat asiat ja murahti hampaidensa välistä. Asia selvä, hän ei pitänyt tuosta tytöstä, vaikka tämä ja mustahiuksinen mies olivatkin aluksi vaikuttaneet melkein mukavilta. Argh... "todistaa ettei ole heikko"..? Hänhän OLI heikko, ja minkä asialle muka voisi tehdä?! Hitto, jos hän tietäisi, se olisi tehty jo ajat sitten. Hetken turhautuneesta mielijohteesta se seisahtui kesken askelen, ja nappasi makkarat perässään tassuttavalta, varsin hölmistyneeltä kissalta, kääntyi, ja sinkosi järkytteiden katselijoiden katseista piittaamatta improvisoidun ammuksensa yllättävän näppärästi ilman halki kohti tuota kova-äänistä albiinotyttöä. Aijai, tällä menollahan salissa olisi kohta käynnissä jonkin asteinen ruoka-sota vain hiukan Michaelin rähinöintiä enteilevistä kaavailuista poiketen. Tosin, kyseessä oli selvästi ollut vain mielijohde, jonka toteuttamista olisi ollut ehkä sittenkin parempi miettiä hiukan enemmän. Tekosensa tehtyään Spyro näytti hetkellisesti melkein yhtä hölmistyneeltä kuin kaikki muutkin tilannetta todistaneet kuin ei olisi älynnyt toteuttaneensa ajatuksensa oikeasti, jonka jälkeen se kyllä meni nopeasti melko nolostuneen oloiseksi ja pyrki itsekseen jupisten vetäytymään joutuisasti Salin ulkopuolelle ennen kuin joku järjestyksen valvoja keksisi antaa ruokaa väärin käyttävälle häirikölle huutia.*
((Miten niin äkkipikainen? No, onneksi se ei tuon suurempaa vahinkoa aikaiseksi saa. <__<;; ))
|
|