Post by Glaciar on May 4, 2006 20:49:23 GMT 3
((Tässä ajantappona syntyneen pelin tulos. Jatkoa seuraa.))
<Glaci> *Ilta tuntui olevan normaalin kiireinen. Oli renkipoikia ja kauppiaita, aatelisneitoja ja piikoja suurien oluttuoppien kanssa, etsimässä asiakkaita. Värikkääseen joukkoon ilmaantui vaaleahiuksinen, punervapukuinen nuori nainen. Aivan tavallisen näköinen, sillä hän ei ollut ehostanut itseään, pukeutunut kauniisiin koruihin tai kammannut hiuksiaan palvelustytön avulla. Tottuneesti tuo tunkeutui ihmispaljouden läpi kohti salia. Ahaa, paikallahan oli tanssit.*
<Submarine> *Issaitical asteli sisään, jakaen auliisti pahansuopia katseita jokaiselle tuijottajalle. Moni käänsi melko pian katseensa takaisin omiin puuhiinsa, suurinta osaa ei varmastikaan huvittanut ärsyttää puolitoistametristä rottaa. Välittämättä suuremmin muiden ilonpidosta rial kulki tarmokkaasti väkijoukossa, etsien vapaata istumapaikkaa. Ilman henkivartijaansa hän tunsi olevansa jotenkin suojaton. Kuulemma ei saanut tulla, jos kantoi raskasta panssaria ja pitkää hilparia, huonon maun mukaista. Oli ollut hyvin lähellä, ettei hän ollut alkanut osoittaa juuri tätä huonoa makua niille muutamalle vartijalle.*
<Cutter> *Eräs vaaleatukkainen, sangen komea (joskin arpinen) mies katseli hieman hymyillen
salin tapahtumia, miettien voivansa liittyä joukkoon iloiseen. Päässään hieman omituinen mustapunainen lierihattu koristettuna lukuisilla renkailla herätti tuo mies kiinnostusta. Eksoottinen ja sulava liikkeissään. Musta silmälappukaan ei vähentänyt mielenkiintoisuutta. Se itseasiassa vain lisäsi sitä. Miehen koko muu puku oli suhteellisen arvokkaan näköinen (ei tosin mikään hirveän arvokkaan), mutta silmälappu oli yksinkertainen, ja tämän ainoa koriste oli eräs symboli...*
<Glaci> *Tottuneesti pyörähti nuori nainen tiskille ja virnistäen iloisesti huusi jotain tiskin takana hyöriville ja sai kuin saikin eteensä lähinnä ämpäriä muistuttavan tuopin. Tosin se oli reunaansa asti täynnä vettä jossa uiskenteli hedelmänpaloja ja marjoja. Keskittyneesti tuoppiinsa tuijottaen, kädet ehkä himpun verran täristen lähti tuo astumaan kohti.. noh.. ihan mitä tahansa tilankohtaa jossa mahtuisi edes seisomaan. Seinän tykönä, aivan lähellä suuren parvekkeen pari ovia tuntui olevaan tilaa, kun kerran tanssit olivat aivan salin toisella laidalla. *
<Submarine> *Näyttäen yhä aivan yhtä happamalta kuin äskenkin rial etsiskeli katseellaan hiukan
vähemmän kansoitettua paikkaa. Sitä tosin haittasi se, että hän ylsi valtaväestöä vain rintaan asti.
Hetken etsittyään hän sai silmiinsä parvekkeen ympäristön, joka oli muuta salia tyhjemmän näköinen. Väläyttäen tikaria keskenkasvuiselle pojalle, joka oli hänen mielestään liian lähellä, rial lähti astelemaan näkemäänsä kohti.*
<Cutter> *Vaaleahiuksinen mies alkoi myös suunnata askeleensa kohti parveketta, tosin
aikeenaan pikemminkin haukata hieman raitista ilmaa parvekkeelta kuin mitään muuta. Celdorilainen ei kestänyt ollenkaan aatelisten hajusteita. Mies kävi parvekkeella ja tuli takaisin hetken kuluttua ja huomasi tanssiaisista kauemmas tulleita olevan muitakin. "Hyvää päivää", mies sanoi hymyillen ja herrasmiesmäisesti kumarsi hattunsa nostaen. Miehen ainoa käyttökelpoinen sininen silmä tuikki yksinkertaista pikku hupia jota tuo sai vapaudestaan työstään välillä, eikä tuota paljoa haitannut se että kumarsi neitokaisen lisäksi rotallekin.*
<Glaci> *Vihreissä silmissä tuikki iloisuus ja aavistuksen tanssahtelevista askelista saattoi hyvin päätellä salissa raikuvan hilpeän huilu ja rumpumusisoinnin istuvan aurinkoisen hetkeen täydellisesti. Saavutettuaan kohdan jolle saattoi turvallisesti seisahtaa, ilman pelkoa tulla tönityksi, nostivat kapeat, kermanvalkeat kädet suuren astian ahnaille huulille, jotka imivät heti monta suurta kulausta hedelmillä maustetusta tuopista. Tuon pyhän hetken jälkeen pääsi persikansävyisiltä huulilta tyytyväinen huoahdus. Jano oli selvästi ollut mainittava. Tämän pyhän toimituksen jälkeen laski nuori nainen astian käsistään leveälle, karheista kivistä kootulle ikkunalaudalle ja hypähti itsekin sille istumaan. Samalla hän saattoi suunnata mielenkiintonsa ympärillä sinne tänne heiluviin olevaisiin ja samalla hetkellä joku tuntui sanovan jotain. Alkuun ei naisenalku reagoinut kuulemiinsa sanoihin, mutta tunsi sitten kuin joku olisi katsellut häntä ja huomasikin tuon koreasti pukeutuneen herran. Hieman hän hämmentyi mokomasta huomiosta, mutta hymyili sitten tervehtijälle. * ”Hauskaa päivää. Tekin tullut tänne turvaan päälle tanssivia?”
<Submarine> *Päästyään parvekkeen läheisyyteen Issaitical vilkaisi uudelleen ympärilleen. Täällä oli tosiaan vähemmän väkeä, siinäkin oli ehkäpä vähän liikaa. Hän oli tullut ehkäpä ottamaan lasillisen, istumaan ja polttamaan piippua, mutta tällaisessa väkijoukossa lasillinen olisi melko pian pilattu metelillä. Samaa hän uskoi kahdesta muustakin vaihtoehdosta. Näyttäen yhä erittäin happamalta hän nojautui seinää vasten, viitsimättä vastata kumarrukseen tai tervehdykseen.
<Cutter> "Vapaapäivä työstä vain. Kun kerran pääsee välillä pois hommista, niin kannattaa
käyttää se hyväkseen kunnolla."*Mies vastasi hymyillen, ja ehkäpä pikkuriikkisen murtaen.
Miehen vasen käsi oli peitetty mustaan silkkihanskaan, kuka tietää mistä syystä. Mikäli joku kysyisi, hän vastaisisi jotain loukkaantumisesta, mikä olikin totta. Sitä vain ei tarvinnut kertoa että se oli korvattu metallisella. Rialille ei mies paljoa huomiota suonut tuon happaman ilmeen takia. Ilmeisestikään rottaa ei viihdyttänyt juhlinta, ja ei se miestä haitannut.*
<Glaci> *Kaikkialla raikui musiikkia, iloista naurua ja astioiden kilinää. Sato oli ollut tänä vuonna hyvä ja monella oli syytä iloon, sillä usea oli tänä vuonna rikastunut tuntuvasti. Ja koska tämä kyseinen Linnake oli keskellä kolmen vuoriston muodostamaa hedelmällistä hallinnollista-aluetta tultiin tänne tapaamaan veriveljiä, vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan toisten samanmielisten seurasta. Tällaisina kasvukauden loppupuolen iltoina, oli aina mieletön pyöritys kaikkialla. Parvekkeen ympäristön lisäksi ainoastaan tulisijan lähellä oli tilaa, sillä siellä oli niin kuuma, ettei kukaan viitsinyt hikoilla määräänsä enempää. Nuoren naisen koko olemus nautti väenpaljoudesta. Oli niin masentavaa kun huone seisoi tyhjänä ja harmaana kaiket talvet. * ” Voi omat vapaapäiväni lähtisin viettämään ulkoilmaan, nyt kun siellä vielä viitsii olla. Kohta kun talvi iskee, ei täällä salissakaan kukaan enää viihdy.” *Hymyiltiin puhujalle takaisin. Samalla vihreä katse tutkaili erikoisen näköistä olentoa, jota mies oli samalla tervehtinyt, tosin tuo oli osoittanut, ettei kaivannut seuraa. *
<Submarine> *Issaitical kuunteli puolella korvalla keskustelua, korjaten ohimennen lasejaan. Miten saattoi olla noin pirteä tällaisessa väenpaljoudessa? Hän itse tarkkaili lähes vaistonvaraisesti joka suuntaan mahdollisen vaaran varalta. Antaen satunnaiselle liian lähelle eksyneelle
"koske-minuun-niin-minun-hampaani-koskevat-sinuun"-tyylisiä katseita hän alkoi kaivella kaapuaan. Pian puinen piippu jo kalasteltiin kahden sormen väliin. Hän ei voisi ehkä olla rauhassa, mutta piippuaan hän kyllä hyödyntäisi.*
<Cutter> "No, minun työtoimeen kyllä kuuluu runsas ulkoilma välillä hieman valitettavastikin..."
*Vaaleahiuksinen sanoi virnistäen, ja osoitti silmälapussaan olevaa symbolia. Demoninmetsästäjä ilmiselvästikin tuo oli. "Palkka ja maailmanmatkustelu tosin korvaavat työn vaikeuden ja riskit" *Mies sanoi edelleen hymyillen, vilkaisten ohimennen rottaa. Mokomakin pessimisti. *
"Nimeni on Marcus" *Mies sanoi esitellen itsensä*
<Glaci> *Hullunkurisen näköinen rottaolento näytti hermostuneelta. Se vilkuili ympärilleen kuin etsien jotain, tai sitten vain peläten. Tosin tuo saattoi olla niitä olentoja jotka vain vihasivat kaikkia ja kaikkea. Huomio kääntyi heti mielenkiintoisen näköiseen mieheen, joka yhä vain jaksoi jatkaa keskustelua ikkunalaudalla nököttävän kanssa. Nuori nainen katsoi kuviota miehen silmälapussa. Se näytti kaukaisesti tutulta. Jokin kiertolainen kenties? Vai olisiko kysymyksessä ollut palkkionmetsästäjä? Jokin metsästäjä kumminkin. Miehen seuraavat sanat maailmanmatkustelusta varmistivat ainakin, sen ettei herra asunut upeassa kartanossa ja naurattanut naisia työkseen. Ajatus huvitti hetken jo valmiiksi hyvän tuulista mieltä. * ”Daliah.” *Nuori nainen hyppäsi alas ikkunalaudalta ja ojensi mukavalle herralle kätensä. Tuo ei vaikuttanut aateliselta. Hän ei sössöttänyt ässäänsä tai asetellut käsiään rintataskuihin jatkuvasti, joten hänen kanssaan ehkä saattoi jutella normaalisti. * ”Itse nautin ulkoilmasta täysin siemauksin, sillä asustan täällä.” *Hän heilautti kättään niin, että sen piirtämä kaari sulki sisäänsä koko salin.
<Submarine> *Kun Issaiticalin ensimmäinen ärtymys oli mennyt, sen korvasi toisinaan yli-itsevarmuus. Nyt näytti olevan sellainen tilanne. Vilkaistessaan ohimennen miehen silmälappua hän tuhahti. Täyttäessään piippuaan rial alkoi puhua, melkoisen itsevarmasti vieläpä.* "Demoninmetsästäjä? Niitä "Me olemme suuria ja mahtavia ja tapamme voimallisia demoneita"-tyyppejä?" *hän tuhahti uudelleen ja palasi piippunsa täyttöön.*
<Cutter> *Kah, rottakin oli alkanut puhua jotain, mies totesi itsekseen kuullessaan tuon lähellä
oleilevan rotan kommentoidessa kauempaa. Hieman virnistäen tuo katsahti rottaan.*
"Ei nyt ihan niin, mutta melkein. Kyllä, vaaralliset demonit hoidetaan pois päiviltä, kuten muutkin yleisen turvallisuuden riskitekijät" *Mies totesi. Se oli kuluneen kesän aikana käynyt selväksi.
Demoneja, peikkoja, lohikäärmeitä, örkkejä... Vähän kaikkea nuo olivat hoitaneet pois päiviltä tehdessään Myrkmeren lähistöä hieman turvallisemmaksi. *
<Glaci> *Musiikki keskeytyi hetkeksi ja tanssi sen mukana. Muusikot taisivat käydä hetken tauolle ja näin ollen uuden keskustelijan sanat kuuluivat helposti tyttösenkin korviin. Demoninmetsästäjä? Mokoma kuulosti kovin omituiselta. Olennon täytyi olla väärässä tai sitten naisenalku oli vain ymmärtänyt jotain perustavanlaatuisesti väärin. Demonithan olivat lähinnä osa kansantaruja ja uskonnollisia myyttejä. Kapeat kulmakarvat painuivat pieneen ryppyyn. * ”No mutta tuskin teillä täälläpäin paljoa tointa on? Myrkmeren hallintoalue on ymmärtääkseni aika hiljaista konfliktien suhteen.”
<Submarine> *Issaitical napsautti sormiaan yhteen ohimennen, saaden aikaan pienen liekin, ja sytytti piipun. Nopeasti se alkoi tuottaa makeaa, melkein oksettavaa savua ympärilleen. Vedettyään kerran sisään hän vilkaisi uudelleen miestä.
"Niin hyveellistä, niin oikeutta jakavaa. Niin typerää. Te kyllä tapatte aivan hitosti kaikkea irti
lähtevää, mutta kuinka paljon se nyt auttaa? Minimaalisesti, katsoen kaiken saastan määrää.
Ja, ottaen huomioon, mitä pidätte pahana, vuorilla on vielä melkoisesti työtä teille." *Hän imaisi uudelleen ja puhalsi näkyville vihreän pilven."
<Cutter> "Kuka on puhunut mitään pahan tappamisesta? Yleisesti vaaralliset olennot kyllä,
sekä mahdolliset uhat Celdorille tuhotaan, muttei kaikkea 'pahaa'. Se olisi turhan aikaa vievää." *mies sanoi olkiaan kohauttaen. Ei tuota rotan mielipide paljoa kiinnostanut asiasta. Tuo tiesi tasan tarkkaan miksi teki työtään, eikä antanut sen haitata. Tai pohtinut mitään typerää hyvän ja pahan tasapainosta. Vaikkakin jotkut käyttivät näitä asioita ihan liikaa, hänen hieman, krhm, vinksahtanut sisarensa mukaanlukien. * "Ei täällä nyt niin hiljaista ole. Muutamia isomman voimaluokan demoneita täällä on näkynyt, ja sitten yksi ilmeisesti peräti arkkidemoni, tosin tätä paskiaista emme ole saaneet#nalkkiin" mies vielä vastasi naisen kysymykseen*
<Glaci> *Nuori nainen nyökkäsi, kuin olisi ymmärtänyt miehen sanat. Kyllä hän sen tajusi, että Myrkmeren alueella ilmeisesti todella liikkui jotain isoa ja pelottavaa, mutta sitä mikä oli arkkidemoni tai voima.. niin mikälie, hän ei tajunnut. Muttei hänen tarvinnutkaan. Onneksi.* "No tuollaisessa työssä täytynee olla aika varovainen." *Hän jatkoi kohteliasta hymyään, mutta kääntyi samalla nostamaan suuren vesituopin jälleen huulilleen.*
<Glaci> *Ilta tuntui olevan normaalin kiireinen. Oli renkipoikia ja kauppiaita, aatelisneitoja ja piikoja suurien oluttuoppien kanssa, etsimässä asiakkaita. Värikkääseen joukkoon ilmaantui vaaleahiuksinen, punervapukuinen nuori nainen. Aivan tavallisen näköinen, sillä hän ei ollut ehostanut itseään, pukeutunut kauniisiin koruihin tai kammannut hiuksiaan palvelustytön avulla. Tottuneesti tuo tunkeutui ihmispaljouden läpi kohti salia. Ahaa, paikallahan oli tanssit.*
<Submarine> *Issaitical asteli sisään, jakaen auliisti pahansuopia katseita jokaiselle tuijottajalle. Moni käänsi melko pian katseensa takaisin omiin puuhiinsa, suurinta osaa ei varmastikaan huvittanut ärsyttää puolitoistametristä rottaa. Välittämättä suuremmin muiden ilonpidosta rial kulki tarmokkaasti väkijoukossa, etsien vapaata istumapaikkaa. Ilman henkivartijaansa hän tunsi olevansa jotenkin suojaton. Kuulemma ei saanut tulla, jos kantoi raskasta panssaria ja pitkää hilparia, huonon maun mukaista. Oli ollut hyvin lähellä, ettei hän ollut alkanut osoittaa juuri tätä huonoa makua niille muutamalle vartijalle.*
<Cutter> *Eräs vaaleatukkainen, sangen komea (joskin arpinen) mies katseli hieman hymyillen
salin tapahtumia, miettien voivansa liittyä joukkoon iloiseen. Päässään hieman omituinen mustapunainen lierihattu koristettuna lukuisilla renkailla herätti tuo mies kiinnostusta. Eksoottinen ja sulava liikkeissään. Musta silmälappukaan ei vähentänyt mielenkiintoisuutta. Se itseasiassa vain lisäsi sitä. Miehen koko muu puku oli suhteellisen arvokkaan näköinen (ei tosin mikään hirveän arvokkaan), mutta silmälappu oli yksinkertainen, ja tämän ainoa koriste oli eräs symboli...*
<Glaci> *Tottuneesti pyörähti nuori nainen tiskille ja virnistäen iloisesti huusi jotain tiskin takana hyöriville ja sai kuin saikin eteensä lähinnä ämpäriä muistuttavan tuopin. Tosin se oli reunaansa asti täynnä vettä jossa uiskenteli hedelmänpaloja ja marjoja. Keskittyneesti tuoppiinsa tuijottaen, kädet ehkä himpun verran täristen lähti tuo astumaan kohti.. noh.. ihan mitä tahansa tilankohtaa jossa mahtuisi edes seisomaan. Seinän tykönä, aivan lähellä suuren parvekkeen pari ovia tuntui olevaan tilaa, kun kerran tanssit olivat aivan salin toisella laidalla. *
<Submarine> *Näyttäen yhä aivan yhtä happamalta kuin äskenkin rial etsiskeli katseellaan hiukan
vähemmän kansoitettua paikkaa. Sitä tosin haittasi se, että hän ylsi valtaväestöä vain rintaan asti.
Hetken etsittyään hän sai silmiinsä parvekkeen ympäristön, joka oli muuta salia tyhjemmän näköinen. Väläyttäen tikaria keskenkasvuiselle pojalle, joka oli hänen mielestään liian lähellä, rial lähti astelemaan näkemäänsä kohti.*
<Cutter> *Vaaleahiuksinen mies alkoi myös suunnata askeleensa kohti parveketta, tosin
aikeenaan pikemminkin haukata hieman raitista ilmaa parvekkeelta kuin mitään muuta. Celdorilainen ei kestänyt ollenkaan aatelisten hajusteita. Mies kävi parvekkeella ja tuli takaisin hetken kuluttua ja huomasi tanssiaisista kauemmas tulleita olevan muitakin. "Hyvää päivää", mies sanoi hymyillen ja herrasmiesmäisesti kumarsi hattunsa nostaen. Miehen ainoa käyttökelpoinen sininen silmä tuikki yksinkertaista pikku hupia jota tuo sai vapaudestaan työstään välillä, eikä tuota paljoa haitannut se että kumarsi neitokaisen lisäksi rotallekin.*
<Glaci> *Vihreissä silmissä tuikki iloisuus ja aavistuksen tanssahtelevista askelista saattoi hyvin päätellä salissa raikuvan hilpeän huilu ja rumpumusisoinnin istuvan aurinkoisen hetkeen täydellisesti. Saavutettuaan kohdan jolle saattoi turvallisesti seisahtaa, ilman pelkoa tulla tönityksi, nostivat kapeat, kermanvalkeat kädet suuren astian ahnaille huulille, jotka imivät heti monta suurta kulausta hedelmillä maustetusta tuopista. Tuon pyhän hetken jälkeen pääsi persikansävyisiltä huulilta tyytyväinen huoahdus. Jano oli selvästi ollut mainittava. Tämän pyhän toimituksen jälkeen laski nuori nainen astian käsistään leveälle, karheista kivistä kootulle ikkunalaudalle ja hypähti itsekin sille istumaan. Samalla hän saattoi suunnata mielenkiintonsa ympärillä sinne tänne heiluviin olevaisiin ja samalla hetkellä joku tuntui sanovan jotain. Alkuun ei naisenalku reagoinut kuulemiinsa sanoihin, mutta tunsi sitten kuin joku olisi katsellut häntä ja huomasikin tuon koreasti pukeutuneen herran. Hieman hän hämmentyi mokomasta huomiosta, mutta hymyili sitten tervehtijälle. * ”Hauskaa päivää. Tekin tullut tänne turvaan päälle tanssivia?”
<Submarine> *Päästyään parvekkeen läheisyyteen Issaitical vilkaisi uudelleen ympärilleen. Täällä oli tosiaan vähemmän väkeä, siinäkin oli ehkäpä vähän liikaa. Hän oli tullut ehkäpä ottamaan lasillisen, istumaan ja polttamaan piippua, mutta tällaisessa väkijoukossa lasillinen olisi melko pian pilattu metelillä. Samaa hän uskoi kahdesta muustakin vaihtoehdosta. Näyttäen yhä erittäin happamalta hän nojautui seinää vasten, viitsimättä vastata kumarrukseen tai tervehdykseen.
<Cutter> "Vapaapäivä työstä vain. Kun kerran pääsee välillä pois hommista, niin kannattaa
käyttää se hyväkseen kunnolla."*Mies vastasi hymyillen, ja ehkäpä pikkuriikkisen murtaen.
Miehen vasen käsi oli peitetty mustaan silkkihanskaan, kuka tietää mistä syystä. Mikäli joku kysyisi, hän vastaisisi jotain loukkaantumisesta, mikä olikin totta. Sitä vain ei tarvinnut kertoa että se oli korvattu metallisella. Rialille ei mies paljoa huomiota suonut tuon happaman ilmeen takia. Ilmeisestikään rottaa ei viihdyttänyt juhlinta, ja ei se miestä haitannut.*
<Glaci> *Kaikkialla raikui musiikkia, iloista naurua ja astioiden kilinää. Sato oli ollut tänä vuonna hyvä ja monella oli syytä iloon, sillä usea oli tänä vuonna rikastunut tuntuvasti. Ja koska tämä kyseinen Linnake oli keskellä kolmen vuoriston muodostamaa hedelmällistä hallinnollista-aluetta tultiin tänne tapaamaan veriveljiä, vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan toisten samanmielisten seurasta. Tällaisina kasvukauden loppupuolen iltoina, oli aina mieletön pyöritys kaikkialla. Parvekkeen ympäristön lisäksi ainoastaan tulisijan lähellä oli tilaa, sillä siellä oli niin kuuma, ettei kukaan viitsinyt hikoilla määräänsä enempää. Nuoren naisen koko olemus nautti väenpaljoudesta. Oli niin masentavaa kun huone seisoi tyhjänä ja harmaana kaiket talvet. * ” Voi omat vapaapäiväni lähtisin viettämään ulkoilmaan, nyt kun siellä vielä viitsii olla. Kohta kun talvi iskee, ei täällä salissakaan kukaan enää viihdy.” *Hymyiltiin puhujalle takaisin. Samalla vihreä katse tutkaili erikoisen näköistä olentoa, jota mies oli samalla tervehtinyt, tosin tuo oli osoittanut, ettei kaivannut seuraa. *
<Submarine> *Issaitical kuunteli puolella korvalla keskustelua, korjaten ohimennen lasejaan. Miten saattoi olla noin pirteä tällaisessa väenpaljoudessa? Hän itse tarkkaili lähes vaistonvaraisesti joka suuntaan mahdollisen vaaran varalta. Antaen satunnaiselle liian lähelle eksyneelle
"koske-minuun-niin-minun-hampaani-koskevat-sinuun"-tyylisiä katseita hän alkoi kaivella kaapuaan. Pian puinen piippu jo kalasteltiin kahden sormen väliin. Hän ei voisi ehkä olla rauhassa, mutta piippuaan hän kyllä hyödyntäisi.*
<Cutter> "No, minun työtoimeen kyllä kuuluu runsas ulkoilma välillä hieman valitettavastikin..."
*Vaaleahiuksinen sanoi virnistäen, ja osoitti silmälapussaan olevaa symbolia. Demoninmetsästäjä ilmiselvästikin tuo oli. "Palkka ja maailmanmatkustelu tosin korvaavat työn vaikeuden ja riskit" *Mies sanoi edelleen hymyillen, vilkaisten ohimennen rottaa. Mokomakin pessimisti. *
"Nimeni on Marcus" *Mies sanoi esitellen itsensä*
<Glaci> *Hullunkurisen näköinen rottaolento näytti hermostuneelta. Se vilkuili ympärilleen kuin etsien jotain, tai sitten vain peläten. Tosin tuo saattoi olla niitä olentoja jotka vain vihasivat kaikkia ja kaikkea. Huomio kääntyi heti mielenkiintoisen näköiseen mieheen, joka yhä vain jaksoi jatkaa keskustelua ikkunalaudalla nököttävän kanssa. Nuori nainen katsoi kuviota miehen silmälapussa. Se näytti kaukaisesti tutulta. Jokin kiertolainen kenties? Vai olisiko kysymyksessä ollut palkkionmetsästäjä? Jokin metsästäjä kumminkin. Miehen seuraavat sanat maailmanmatkustelusta varmistivat ainakin, sen ettei herra asunut upeassa kartanossa ja naurattanut naisia työkseen. Ajatus huvitti hetken jo valmiiksi hyvän tuulista mieltä. * ”Daliah.” *Nuori nainen hyppäsi alas ikkunalaudalta ja ojensi mukavalle herralle kätensä. Tuo ei vaikuttanut aateliselta. Hän ei sössöttänyt ässäänsä tai asetellut käsiään rintataskuihin jatkuvasti, joten hänen kanssaan ehkä saattoi jutella normaalisti. * ”Itse nautin ulkoilmasta täysin siemauksin, sillä asustan täällä.” *Hän heilautti kättään niin, että sen piirtämä kaari sulki sisäänsä koko salin.
<Submarine> *Kun Issaiticalin ensimmäinen ärtymys oli mennyt, sen korvasi toisinaan yli-itsevarmuus. Nyt näytti olevan sellainen tilanne. Vilkaistessaan ohimennen miehen silmälappua hän tuhahti. Täyttäessään piippuaan rial alkoi puhua, melkoisen itsevarmasti vieläpä.* "Demoninmetsästäjä? Niitä "Me olemme suuria ja mahtavia ja tapamme voimallisia demoneita"-tyyppejä?" *hän tuhahti uudelleen ja palasi piippunsa täyttöön.*
<Cutter> *Kah, rottakin oli alkanut puhua jotain, mies totesi itsekseen kuullessaan tuon lähellä
oleilevan rotan kommentoidessa kauempaa. Hieman virnistäen tuo katsahti rottaan.*
"Ei nyt ihan niin, mutta melkein. Kyllä, vaaralliset demonit hoidetaan pois päiviltä, kuten muutkin yleisen turvallisuuden riskitekijät" *Mies totesi. Se oli kuluneen kesän aikana käynyt selväksi.
Demoneja, peikkoja, lohikäärmeitä, örkkejä... Vähän kaikkea nuo olivat hoitaneet pois päiviltä tehdessään Myrkmeren lähistöä hieman turvallisemmaksi. *
<Glaci> *Musiikki keskeytyi hetkeksi ja tanssi sen mukana. Muusikot taisivat käydä hetken tauolle ja näin ollen uuden keskustelijan sanat kuuluivat helposti tyttösenkin korviin. Demoninmetsästäjä? Mokoma kuulosti kovin omituiselta. Olennon täytyi olla väärässä tai sitten naisenalku oli vain ymmärtänyt jotain perustavanlaatuisesti väärin. Demonithan olivat lähinnä osa kansantaruja ja uskonnollisia myyttejä. Kapeat kulmakarvat painuivat pieneen ryppyyn. * ”No mutta tuskin teillä täälläpäin paljoa tointa on? Myrkmeren hallintoalue on ymmärtääkseni aika hiljaista konfliktien suhteen.”
<Submarine> *Issaitical napsautti sormiaan yhteen ohimennen, saaden aikaan pienen liekin, ja sytytti piipun. Nopeasti se alkoi tuottaa makeaa, melkein oksettavaa savua ympärilleen. Vedettyään kerran sisään hän vilkaisi uudelleen miestä.
"Niin hyveellistä, niin oikeutta jakavaa. Niin typerää. Te kyllä tapatte aivan hitosti kaikkea irti
lähtevää, mutta kuinka paljon se nyt auttaa? Minimaalisesti, katsoen kaiken saastan määrää.
Ja, ottaen huomioon, mitä pidätte pahana, vuorilla on vielä melkoisesti työtä teille." *Hän imaisi uudelleen ja puhalsi näkyville vihreän pilven."
<Cutter> "Kuka on puhunut mitään pahan tappamisesta? Yleisesti vaaralliset olennot kyllä,
sekä mahdolliset uhat Celdorille tuhotaan, muttei kaikkea 'pahaa'. Se olisi turhan aikaa vievää." *mies sanoi olkiaan kohauttaen. Ei tuota rotan mielipide paljoa kiinnostanut asiasta. Tuo tiesi tasan tarkkaan miksi teki työtään, eikä antanut sen haitata. Tai pohtinut mitään typerää hyvän ja pahan tasapainosta. Vaikkakin jotkut käyttivät näitä asioita ihan liikaa, hänen hieman, krhm, vinksahtanut sisarensa mukaanlukien. * "Ei täällä nyt niin hiljaista ole. Muutamia isomman voimaluokan demoneita täällä on näkynyt, ja sitten yksi ilmeisesti peräti arkkidemoni, tosin tätä paskiaista emme ole saaneet#nalkkiin" mies vielä vastasi naisen kysymykseen*
<Glaci> *Nuori nainen nyökkäsi, kuin olisi ymmärtänyt miehen sanat. Kyllä hän sen tajusi, että Myrkmeren alueella ilmeisesti todella liikkui jotain isoa ja pelottavaa, mutta sitä mikä oli arkkidemoni tai voima.. niin mikälie, hän ei tajunnut. Muttei hänen tarvinnutkaan. Onneksi.* "No tuollaisessa työssä täytynee olla aika varovainen." *Hän jatkoi kohteliasta hymyään, mutta kääntyi samalla nostamaan suuren vesituopin jälleen huulilleen.*