Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 8, 2007 15:51:31 GMT 3
[Muahahhaa,tunkenpa taas tänne! Kuka vaan mukaan,welcome.]
Mini juoksi. Hänen pienet jalkansa olivat jo ihan vereslihalla,mutta ei ollut aikaa miettiä sitä. Ei varsinkaan,kun joukko vihaisia kyläläisiä ajoi häntä takaa. Hän oli vain ottanut yhden omenan torikauppiaalta,että olisi saanut nälkänsä kuriin. Mutta tietysti joku oli huomannut. Mini poikkesi sivukadulle. Umpikuja,mutta tuolla oli roskapönttö,jonka taakse piiloutua. Mini kyyristyi pöntön taakse ja oli hengittämättä. Kyläläiset luovuttivat onneksi ja palasivat takaisin torille. Mini huokaisi helpotuksesta. Nälkä oli yhä,sillä omena oli pudonnut matkalla. Hän oli muutenkin ihan loppuunpalanut,sillä oli kävellyt varmaan ainakin viisi kilometriä tänään. Lastenkotiin olisi turha palata,sillä hän ei edes tiennyt missä se oli,eikä hän kyllä takaisin haluaisikaan.
Ilta aurinko värjäsi taivaan verenpunaiseksi ja ihmiset läheisellä torilla pakkasivat tavaroitaan.He olivat lähdössä perheensä seuraan iltaa viettämään. Perhe...Minille se sana oli etäisesti tuttu. Hän muisti vielä isän,jolla oli hellät kädet ja äidin joka oli aina iltaisin peitellyt hänet. Miksi heidän oli pitänyt mennä? Mini oli ainoa joka oli selvinnyt tulipalosta.Kaikki oli ollut hyvin silloin. Mini nyyhkäisi. Taivas tummeni,aurinko oli jo laskenut. Eikä siinä vielä kaikki.Paksut sadepilvet kerääntyivät kylän ylle ja pian jo satoikin kaatamalla. Roskis ei riittänyt suojaamaan Miniä ja pian hän olikin läpimärkä hameenhelmoja myöten. Kuuro oli kuitenkin lyhyt ja loppui pian. Mini hytisi,sillä tuuli oli kylmä ja hän taas likomärkä.tyttö nojasi vasten kylmää roskista ja kyyneleet valuivat hänen likaisille poskilleen. Voisiko kurjemmin enää mennä. Mini aivasti,ensin kerran,sitten vielä toisen ja kolmannen kerran. Vilustuminen se tästä vielä puuttuikin. Äiti... Mini ajatteli ja nukahti,selkä vasten roskista...
[No niin,eli kuka vain mukaan,mieluiten jokin hyväntahtoinen olento...Minin löytää hahmoesittelyistä.]
|
|
trisha
Member
One crazy chic
Posts: 2,813
|
Post by trisha on Dec 8, 2007 18:06:58 GMT 3
[oli ihan pakko, kun kerrankin joku pelaa ihan tavallisella ihmisellä! JES! Sopiiko sinulle sellainen melko realistinen lowfantasy, vai oletko suunnitellut mukaan jotain lennokkaita taikatuokioita? *naur* Joka tapauksessa, tungen mukaan yhden vanhoista palkkasotureistani, mikäli sopii]
"Tuolla, kaksi korttelia tuohon suuntaan." nahkanuttuun pukeutunut nuori mies opasti ja osoitti likaisella sormellaan kapeaa soratietä. Sade oli kastellut sen mutavelliksi, ja kaduilla leikkivät lapset heittelivät toisiaan kurapaakuilla. Raskaan raudikon ratsuhevosen vuohiskarvat valuivat sitkeää mutaa, jota oli ratsastaessa lentänyt hevosen mahankin alle. Eipä kovin hyvinvoivalta näyttänyt arpinen soturi hevosen selässäkään. Hänen lommoinen teräskyrassinsa oli vielä kuivettuneessa hurmeessa ja muissakin haarniskan osasissa näkyi merkkejä ei niin kovin kauan sitten taistellusta taistelusta. Soturin uurteisilla kasvoilla oli kuitenkin melko hyväntuulinen ilme. Hän oli juuri rikastunut kaksikymmentä hopearahaa kukistamalla talonpoikaiskapinaa lääninherran joukoissa. Niillä rahoilla elelisi taas kapakasta ja majatalosta toiseen seuraavaa pestiä etsiessä. "Anna olla, Ranaf." soturi murahti kun hevonen hamusi hampaillaan opastavan kylänmiehen olkapäätä. Heitettyään kyläläiselle pikaisen kiitoksentapaisen soturi antoi kookkaan ratsunsa lähteä käyskentelmään mutaista raittia kohti neuvottua suuntaa.
Kypärä keikkui hevosen takapuolen päälle pinottujen makuupussin, kattiloiden ja muiden leirintätarpeiden seassa ja kilisi vasten ruokaveistä. Ruskeat puolipitkät hiukset oli kiedottu epäsiistille poninhännälle ja likaisten kasvojen keskeltä tuijotti kaksi ruskeaa, paljon nähnyttä silmää. Ikää oli vaikea arvioida, mutta ehkä se oli jossakin neljänkymmenen ja viidenkymmenen välissä. Pituutta hevosen selässä istuvalle oli siunaantunut hieman keskimittaista asukasta enemmän, muttei hän nyt mikään uskomaton järkälekään ollut.
Hevosen pitkät askelet kuljettivat ratsukkoa hitaasti mutta varmasti kohti tavernaa. Ratsastajalla oli aikaa katsella ympärilleen. Melkoisen tyhjänpäiväinen kylä. Kyllä täältä varmaan olutta saisi. Kaikkialta sai olutta. Yleensä se oli pahaa. Mutta se humallutti, auttoi unohtamaan menneen taistelun verenhajun ja tuskanhuudot, ja sydäntä polttavan koti-ikävän.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 8, 2007 23:27:28 GMT 3
[Tottakai käy.En ole mitään hirveästi suunnitellut..]
Mini havahtui hevosen kavioiden kopseeseen läheiseltä kujalta. Ensin tyttö ajatteli,että joku kyläläisistä oli ehkä ratsain liikkeellä,mutta harvoin hän oli ratsukkoa nähnyt. Mini nousi ja kipitti katsomaan läheisen talon nurkalle. Hän toljotti pitkään ratsain kulkevaa,ruskea hiuksista,ehkä keski-ikäistä miestä.Mies näytti kiltiltä Minin mielestä,mutta myös jotenkin..surulliselta? Niin,Mini kyllä tiesi mitä suru oli...Tyttö ei tajunnut,että hän oli osittain näkyvissä,sillä hän oli niin lumoutunut ratsukosta. Jos mies vilkaisisi kujallepäin,hän voisi nähdä tuon pienen resuisen olennon katselemassa häntä,silmät pelosta ja uteliaisuudesta ymmyrkäisinä...
|
|
trisha
Member
One crazy chic
Posts: 2,813
|
Post by trisha on Dec 9, 2007 0:31:17 GMT 3
Mies oli uppoutunut omiin ajatuksiinsa, eikä olisi kenties huomannut tyttöä ellei hevonen hänen allaan olisi äkkiä hörähtänyt ja ottanut paria uhkaavaa askelta tarkkailijaa päin. Soturi havahtui ja kiskaisi taas ohjia: "No perkelem koeta nyt käyttäytyä! Mikä helvetti sinua vai...vaa?" mies kohotti kulmiaan nähdessään tytön ja vilkaisi sitten ympärilleen varmistuakseen siitä, että tyttö katseli häntä. Hermad ei ollut tottunut siihen, että häntä katseltiin. Hänen kasvonsa olivat yleensä tarpeeksi ajamaan katseet muualle. Hän ei ollut mikään miellyttävä tai kovin ystävällisen oloinen, ellei sitten katsonut silmiin.
Soturi ei puhunut mitään, vaan antoi ratsulleen hiukan pohkeita jotta se lähtisi taas liikkeelle. Hän kuiotenkin seurasi syrjäkarein tyttöä katseellaan. Mitä ihmettä tuo tuijotti? Tosin ehkä Hermad vaan oli tytön mielestä kummallinen näky, olihan hän haarniskoitu sotilas sotahevosen selässä. Sellaisia harvemmin eksyi pikkukyliin.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 9, 2007 0:41:43 GMT 3
Nyt vasta Mini tajusi että oli näkyvillä. Mies katsoi hetken häntä ja lähti ratsastamaan pois päin. Tytön suupielet venähtivät. Hän oli salaa toivonut että ratsastaja olisi sanonut hänelle jotain,edes yhden pienen ystävällisen sanan,mutta se oli kai liikaa toivottu... Mini huokaisi hiljaa. Hän ei tiennyt mitä tehdä. Ruokaa ei ollut,eikä liioin yösijaakaan.Tyttö kävi istumaan selkä seinää vasten. Kaikki tuntui niin kovin toivottomalta pienen tytön silmissä.Kyyneleet tulivat taas silmiin. Mini itki,hiljaa ja nikotellen. Kukapa minut olisi edes majoittanut?Mini ajatteli,kyynelten tehdessä juovia likaisille poskille.
|
|
trisha
Member
One crazy chic
Posts: 2,813
|
Post by trisha on Dec 9, 2007 0:51:28 GMT 3
Voi ei. voi jumalten nimeen, ei! Hermad käänsi katseensa ja yritti teeskennellä, ettei nähnyt tytön itkevän. Hän ei kiinnittänyt muiden ongelmiin huomiota, eivät ne olleet hänen ongelmiaan. Mutta lapset olivat aina saaneet paatuneen soturin paremman puolen esille. Lapset muistuttivat häntä hänen omista lapsistaan... lapsista, jotka hän oli viimeksi nähnyt vuosia sitten. Tytär, jonka hiukset olivat kuin mustin talviyö. Pienet kaksospojat, jotka taistelivat vehreillä kukkuloilla puumiekoillaan.
Syvään huokaisten ja kiroten mielessään hempeyttään soturi pysäytti ratsunsa ja kääntyi katsomaan tyttöä. Näytti resuiselta. Varmasti orpo tai katulapsi tai jostain orjakaravaanista paennut. Orjakauppiaat napsivat yleensä mukaansa orpoja ja kadulla eläviä. Oli helppoa saada nälkäiset lapset tulemaan mukaan ruuan toivossa.
"Hei. Hei muksu. Tyttö. Sinä siinä." Hermad sanoi. Hänen äänensä oli karhea ja käheä, ja melkein yhtä hiljainen kuin kuiskaus.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 9, 2007 1:23:04 GMT 3
Mini huomasi itkunsa lomassa,että ratsumies olikin pysähtynyt. Näytti katselevan jotain,häntäkö?Mini pyyhki kyyneleet nopeasti hihaansa ja hätkähti kun mies puhui.Hän katsoi silmät suurina tätä. "N..niin?" Mini kysyi ääni vapisten vielä itkun jäljiltä. Häntä hieman pelotti tuo kookas mies. Samalla oli kuitenkin ihanaa kun joku puhui hänelle.Miehen ääni oli hiljainen,mutta...lempeä. Mini suhtautui hieman varauksella tuohon kookkaaseen hahmoon,tai ainakin kymmenenvuotiaan tytön mielestä mies oli kookas.
|
|
trisha
Member
One crazy chic
Posts: 2,813
|
Post by trisha on Dec 9, 2007 11:18:50 GMT 3
"Minun pitää päästä tavernaan. Missä täällä on sellainen?" mies jatkoi. Ketjupaidan kauluksen alta vilkkuva kurkun iho oli omituisen värinen ja kiiltävä. Partaakaan siinä ei ollut, vaikka sänki muualla rehottikin.
Ei tarvitsisi olla ruudinkeksijä tajutakseen, että kurkku ja kaula olivat täynnä vanhoja palovammoja.
"Minun on päästävä juottamaan hevonen. Jos näytät tietä, maksan sinulle palkkion." soturi jatkoi, kaivoi kukkaroaan ja heitti tytön eteen mutaiseen maahan lommoisen hopearahan. Se lähestulkoon upposi liejuun. Oppaan pyytäminen oli Hermadille hyvä tekosyy lopettaa tyttöparan parkuminen. Tiesihän hän jo missä se kirottu taverna oli. Mutta tyttö ei tiennyt hänen tietävän.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 9, 2007 19:39:02 GMT 3
Mini näki kun mies heitti hänelle hopearahan ja pyysi palvelusta. "Anteeksi herra,mutta mi..minä en tiedä. En asu täällä.." Mini sopersi. "Siis kun en oikein edes tiedä,missä asun." Mini tajusi puhuvansa hieman sekavasti ja hän koetti otsaansa. Se oli hehkuvan kuuma. Sitten hän tajusi että mies katsoi häntä ja yritti sanoa jotain,mutta saikin kamalan yskänkohtauksen. Hän yski vedet silmissä. Lopulta kohtaus laantui. Oi,Mini olisi voinut vajota maan alle häpeästä.Hänen jo ennestäänkin punaiset poskensa punertuivat hieman lisää ja hän laski katseensa maahan. "A..anteeksi." Mini kuiskasi,sillä ääni oli lähes mennyt. Ei hän edes tiennyt miksi pyysi anteeksi.
|
|
trisha
Member
One crazy chic
Posts: 2,813
|
Post by trisha on Dec 9, 2007 21:47:49 GMT 3
Hermad pudisti päätään; kuinka säälittävä pieni otus. Suorastaan inhottavan säälittävä. Heikko... heikot eivät pärjänneet maailmassa. Eivät varsinkaan heikot lapset. Eivät yksin.
"Missä sinun vanhempasi ovat? Onko sinulla sisaruksia?" soturi jatkoi kyselyään. Hevonen hänen allaan tamppasi mutaa ja roiskutti sitä ympäriinsä. Hermad yritti rauhoitella sitä taputtamalla sen vankkaa kaulaa.
"Olet varmaan sairas kun yskit noin." mies hymähti. Hän varmisti, ettei lähettyvillä ollut muita ihmisiä, ja nyökkäsi sitten: "Jos sinulla ei ole keuhkoruttoa, raahaa itsesi tänne. Turha sinun on siellä yksinkään kyyhöttää, joudut vielä orjakauppiaiden hampaisiin."
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 9, 2007 23:05:21 GMT 3
Mies katsoi häntä ikäänkuin..säälien? Voih,nyt häntä vasta nolottikin. "E..ei ole sisaruksia ja vanhempani kuolivat tulipalossa. Minä karkasin,orpokodista siis..." Mini vastasi toisen kysymykseen,katse alas luotuna. Häntä hiukan pelotti miehen suuri hevonen,joka korskui kärsimättömänä. Mini katsoi miestä ihmetellen,kun tämä pyysi häntä tulemaan luokseen."Ei minulla ainakaan tietääkseni mitään ruttoa ole,olen vain vilustunut." Sana orjakauppias sai kylmät väreet kulkemaan pitkin Minin selkää,vaikkei hän edes tiennyt mikä orjakauppias oli.Mini käveli hyvin arasti ja ympärilleen vilkuillen miehen luo. Jos vaikka kyläläiset olisivat vielä vihaisia siitä omenasta...Mini pysähtyi hevosen sivulle ja katsoi ratsastajaa odottaen mitä toinen tekisi. Tai sanoisi.
|
|
trisha
Member
One crazy chic
Posts: 2,813
|
Post by trisha on Dec 9, 2007 23:41:06 GMT 3
"Kiipeä selkään." soturi ojensi ketjuhansikkaan verhoaman kätensä auttaakseen lapsen satulaan. Se näytti kaipaavan hieman korjausta, muutama ketju oli vääntynyt auki ja hansikkaan varsi repsotti. Kookas hevonen mulkoili tyttöä pahasti ja olisi varmasti purrutkin ellei Hermad olisi taas kiskaissut sen ohjia. Jääräpäinen elikko kalvoi kuolaintaan ja ruopaisi kunnollisen kauhallisen mutaa etujalkojensa alta.
"Tavernasta saat ruokaa ja juomaa ja lämpöisen yösijan. Katsotaan, josko huomenna veisimme sinut orpokotiin tai jotain. Saisit ainakin katon pääsi päälle."
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 10, 2007 14:33:51 GMT 3
Mini tarttui miehen käteen ja nousi kömpelösti satulaan. "Kiitos" hän sanoi hiljaa. "Niin,ei kai minulla muutakaan paikkaa ole kuin orpokoti.." Mini huokaisi. Hän oli lopen uupunut ja vähältä piti ettei pudonnut hevosen selästä. Taverna kuulosti oikein mukavalta paikalta,eipähän tarvinnut ulkona nukkua. Tyttö otti hyvän asennon ja odotti liikkeelle lähtöä.
|
|
trisha
Member
One crazy chic
Posts: 2,813
|
Post by trisha on Dec 13, 2007 20:53:35 GMT 3
Hermad naksautti kieltään ja hevonen lähti liikkeelle. Sen askel oli raskas ja töksähtelevä, mutta ilmeisesti soturi oli tottunut siihen kaikkien näiden vuosien aikana. "Sinuna en paljon karkailisi orpokodista. Tätä menoa joudut pian ihmiskauppiaiden käsiin, ja sen jälkeen orpokotikin tuntuu taivaalliselta." Hermad selitti. Hän vilkaisi tyttöä syrjäsilmällä: "Onko sinulla nimeä? Vai kutsunko minä sinua vain orvoksi?"
Tyttö palautti Hermadin mieleen hänen oman tyttärensä. Ja tulipalo... sekin toi hänelle mieleen hänen oman tyttärensä... hänellä oli niin kova ikävä kotiin. Kotiin, jonne hän ei voisi koskaan palata.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 13, 2007 23:52:50 GMT 3
Mini rypisti otsaansa.Mitä ne ihmiskauppiaat olivat? Tuskin orpokoti taivaalliselta siltikään tuntuisi...Pojat,jotka olivat repineet häntä hiuksista ja isommat tytöt jotka olivat sitten leikanneet hänen hiuksensa yöllä.Mutta kai sinne oli pakko mennä takaisin.. "Kyllä minulla on nimi.Olen Minney,tai kaikki kyllä sanovat Miniksi.Jos voisit kutsua minua Miniksi" Mini vastasi miehen kysymykseen. Hevonen käveli töyssähdellen ja tytöllä oli hienoisia tasapaino ongelmia.Hänestä tuntui,että maanpinta oli monensadan metrin päässä..Toivottavasti taverna ei olisi kaukana..
|
|