|
Post by spyrre on May 30, 2006 16:54:47 GMT 3
*Shikan kohautti olkapäitään mietteliäästi. Rialit eivät selvästikään olleet nirsoa porukkaa, mutta vaikka kissakaan ei olisi hiukan raakaa kalaa laittanut pahakseen, päätti hän kuitenkin tällä kertaa syödä jotakin muuta aivan vain siitä syystä ettei hän pitänyt siitä, miltä kalanruodot tuntuivat nieltäessä, ja niiden pois nyppiminen oli varsin ärsyttävää hommaa.* "Pelkkä muhennos käy minulle." *Hän totesi alkaen etsiskelemään katseellaan tarjoilijaa, joka saapuisi ottamaan tilaukset vastaan.* ".....jänistä, jos on, mutta muukin käy." *Lisättiin vielä, kissan nuolaistessa ohimennen huuliaan. Muhennosannos oli varsin edullinen valinta, vähälläkin rahalla saattoi täällä saada mukavan annoksen sekä palan leipää kyytipojaksi. Lisäksi hän piti yksinkertaisista ruuista, kaiken ei tarvinnut olla kallista tai harvinaisista aineksista kovalla vaivalla väkerrettyä maistuakseen.
Rialit saattaisivat joutua pettymään aavistuksen kala-annoksensa saatuaan, täälläpäin eväkkäät eivät selvästikään kasvaneet lähellekään samoihin mittoihin kuin rottien kotikonnuilla. Lisäksi otukset todennäköisesti oli jouduttu kuljettamaan kylään hiukan kauempaa, koska aivan lähietäisyydellä ei tainnut mainittavia vesistöjä sijaita. Mutta eiköhän kokki onnistuisi näistäkin aineksista aivan syötävää ruokaa väsäämään.*
|
|
|
Post by submarine on May 30, 2006 20:52:41 GMT 3
Hersein, kuten monien muidenkin hänen ryhmänsä jäsenistä, käsitys ruoasta oli erittäin yksinkertainen: ruoan oli tarkoitus liikuttaa ruumista, ei olla hyvää. Niin kauan kuin se suli, se oli ruokaa, hän itse ei koskaan ollut syönyt mahtavan hienoa tai hyvää ruokaa, koska piti asiaa yksinkertaisesti turhana.
Joten, saadessaan annoksena - tietenkin ensin hänen oikealla puolella istuvansa maistamana, tapojen mukaan - , joka oli uskomattomalla tavalla sekä poltettu, että puoliraaka, ei ollut valituksen aihetta. Hän vain veti esiin aterimensa, eräänlaiset rautaiset käsipihdit - joiden tarkoitus oli paitsi tuoda ruoka suuhun, kehittää yksinkertaisesti myös rannetta ja sormia vahvemmiksi - ja alkoi syödä. Ei se kovin hyvää ollut monien mittapuulla, tai ollenkaan hyvää, mutta hänen ruokavalionsa vuosien harjoituksen aikana oli koostunut hyvin pienistä määristä lihaa ja suurista määristä vähemmän lihaisaa, pitkään sulavaa ravintoa. Joten kala oli syötävää, ruotoineen päivineen.
"Kertoisitko, millaista näillä seuduilla on? Me emme ole olleet täällä kovinkaan pitkään ja mikä tahansa tieto olisi avuksi?" hän kysyi ohimennen syödessään.
|
|
|
Post by spyrre on May 31, 2006 17:30:49 GMT 3
*Annosten saapuessa nähdessään mitä kokki oli tällä kertaa kala-paroille onnistunut tekemään, kissankorvainen nuorukainen oli todella tyytyväinen valintaansa ottaa tavallista muhennosta. Hän irvisti hiukan toiselta puolelta käryävälle, toiselta melkein raa-alle kalalle, mutta koska rialeille mokoma näytti maistuvan kaikesta huolimatta hän ei sanonut mitään, vaan käänsi epäilevän katseensa omaan ruokaansa. Jos kokinpirulainen oli onnistunut tekemään NOIN yksinkertaisesti yrittäessään kypsentää kalaa, häntä melkein huolestutti ajatus mitä mokoma sitten oli tehnyt hänen annokselleen. Ukonrahjus keittiön puolella saattoi olla harhautunut kallistelemaan pulloa hiukan liikaa työaikanaan, kissa pohti tökätessään keitettyjä vihanneksia ja lihaa sisältävää annostaan, niinä muutamina kertoina kun hän oli tässä paikassa syönyt oli ruoka ollut aivan syötävää mutta nuorukainen oli kyllä jo ehtinyt kuulla kokin viinaanmenevästä taipumuksesta. Ravinto täälläpäin tuntui olevan hyvin vaihtelevan laatuista: yhtenä päivänä annos saattoi olla hyvinkin maukasta, seuraavana kokki oli mennyt likimain unohtamaan miten vettä lämmitetään.
Shikan hymähti, mutta vaikka nauttikin hyvästä ruuasta, ei hänkään liikoja nirsonnut ja näin ollen päätyi lusikoimaan muhennosta kitaansa.* "Hmh... Liikaa mausteita. Lihakin taitaa olla hiukan ylikypsää..." *Hän mutisi itsekseen, mutta söi kuitenkin. Kommentti oli ilmeisimmin tarkoitettu lähinnä arvioksi hänelle itselleen kuin varsinaiseksi valitukseksi. Surullista, jotkut ilmeisesti tuntuivat kuvittelevan että pystyisivät korjaamaan minkä vain kömmähdyksen ruoan kärventämisestä raakuuteen tai jopa pilaantumiseen vain lisäämällä enemmän ja enemmän vahvoja mausteita, kunnes ruoka ei enää miltään muulta maistunutkaan.... Hersein puhuessa Shikan palasi aatteistaan takaisin nykyhetkeen ja nosti katseensa rialiin, pistäen ohimennen merkille tuon käyttämän erikoisen syömä-välineen, jääden silmäilemään tuota hetkeksi uteliaasti. *
"No, olen kyllä ehtinyt jo hiukan kiertelemään maastoa, vaikka tähän kylään saavuinkin vasta parisen päivää sitten" *Shikan vastasi jäystäen ohimennen harvinaisen sitkeää lihanpalasta.* "Vaarallisia olentoja tai eläimiä on harvassa ainakin kylän ja linnan lähimaastossa, mutta hiukan enemmän kauemmaksi mentäessä. Tuskin kuitenkaan mitään, mikä uskaltaisi käydä noin suuren joukkion kimppuun." *Kissa kohautti olkapäitään ja mutusti hetken ruokaansa mietteliäästi.* "...riistatilanne tosin on jostakin syystä ollut melko huono, joten kannattaa silti olla varovainen. Ei sitä koskaan tiedä kuinka rohkeaksi nälkäinen peto saattaa yltyä... Varsinkin lännessä metsän takana olevien louhikoiden luona. Siellä tuntuu liikkuvan jotain, mitä eläimetkin välttävät. Niin saalistajat kuin muutkin."
|
|
|
Post by submarine on May 31, 2006 19:11:25 GMT 3
Hersei söi hiljalleen, kuunteli samalla. Jos lännessä kerran oli jotakin, jota välteltiin, sen tutkiminen olisi tärkeää. Heidän tehtävänsä oli tutkia koko tämä alue ja loppujen lopuksi antaa raportti kaikista havainnoistaan täällä. Ilmeisesti näin oli siksi, että Staiskula halusi joko laajentaa vaikutusaluettaan, tai sitten sillä oli joitakin muita suunnitelmia, jotka vaativat alueen tuntemista. Se ei kuitenkaan ollut hänen asianta, eikä hänen tullut sitä pohtia liikaa. Sen sijaan hänen tuli toteuttaa tehtävänsä, mitä se sitten vaatikin. "Entäpä muuten? Millainen tilanne täällä nyt on esimerkiksi poliittisesti?"
|
|
|
Post by spyrre on Jun 3, 2006 13:52:13 GMT 3
*Nuorukainen kohautti olkapäitään ja nielaisi pureskelemansa ruuan ennen kuin vastasi raaputtaen ohimennen vasemman silmänsä ja poskipäänsä ylitse kulkevaa arpea sormellaan.* "...ihmisten ilmoilla en ole sen kummemmin vielä ehtinyt oleskella, etten osaa sanoa tarkkaan. Jotakin nahinaa Myrkemeren Linnan suunnalla ja joidenkin pienempien maanomistajien välillä, mutta niinhän aina, joten tuskin sen ihmeempää. En ole muutenkaan kovin perehtynyt politiikkaan." *Korvat liikahtivat kuin olisivat pitkästyneet pelkästä ajatuksesta, tuon alkaessa sitten pureksia leivänpalastaan otettuaan ensin hörpyn vettä lasistaan.
Rial-johtaja tuntui olevan varsin kiinnostunut alueen tapahtumista vaikka omien sanojensa mukaan ei ollut vieraillut näillä main aikaisemmin... Lähin rialkaupunki ei kissan tietojen mukaan sijainnut kovinkaan kaukana, joten ilmeisesti tämä joukkio oli kotoisin jostakin muualta... se saattaisi selittää näiden kovin erilaisen käytöksenkin. Ehkä. Mutta ei noista jyrsijöistä aina tiennyt mitä niiden päässä milloinkin liikkui... tuskin Shikan kuitenkaan sentään olisi aivan pian eksynyt paikallisten, aggressivisempien rialien seuraan ruokailemaan tällä tavalla.*
|
|
|
Post by submarine on Jun 3, 2006 14:35:25 GMT 3
Hersei kuunteli taaskin, vaikka tietoa nyt ei oikeastaan ollutkaan kuin vähän. Tietenkin oli silti hyödyllistä tietää näistä kiistoista. Ja, ottaen huomioon, että heidän tehtävässään täällä oli kohta, jonka mukaan tuli olla tarkkana mahdollisten liittolaisten takia, jopa luotava niitä otollisessa tilanteessa, tieto oli hyödyllinen. Ottaen huomioon, että linna oli melko todennäköisesti jonkinnäköinen hallintokeskus, sitä auttamalla voisi päästä hyvään valoon. Mahdollisesti, jos esimerkiksi nämä maanomistajat saisi rauhoitettua, tavalla tai toisella, siitä voisi alkaa liittolaisuus. Tietenkin hänen täytyisi keskustella asiasta ensin jonkinlaisen johtajan kanssa, ettei riskeeraisi minkäänlaisia väärinkäsityksiä. Sellainen asia, kuin jonkin mitättömän maanomistajien ongelman ratkaiseminen Staiskulan nimissä, saattoi kuulostaa mitättömältä, mutta alkoihan vuorikin yhdestä kivestä.
Kalanpyrstö katosi viimein rialin kurskusta alas, lähestulkoon samaan aikaan hänen kumppaneidensa kanssa. "Kiitän tiedoistasi, kuten myös avustasi. Mutta aika ei odota, ja me olemme väsyneitä. Uskoakseni ymmärrät, mikäli vetäydymme täältä. Ehkäpä saattaisimme hankkia muutaman huoneenkin, jos rahat riittävät", hän totesi.
|
|
|
Post by spyrre on Jun 3, 2006 14:54:09 GMT 3
*Shikania ei oikeastaan kiinnostanut maanomistajien ja Linnan ylhäisön väliset kiistat, asiat joita hän kertoi nuorukainen oli vain sattunut kuulemaan ohimennen joidenkin toisten keskusteluista. Mitä rialit tiedoilla tekisivät pohditutti aavistuksen, mutta muuten hän jätti asian omaan arvoonsa. Tuskin ne nyt hyökkäystä suunnittelivat tai mitään, joten tehköön mitä halusivat... hän itse tuskin enää kauaakaan näillä seuduilla viipyisi.
Hersein ja muiden viimeistellessä ateriansa perusteellisesti (lautaselle ei tainnut jäädä edes ruotoja) kissa nosti katseensa lautasestaan ja nyökkäsi.* "Eipä kestä. Oli mukava tavata, vaikka olisi voinut olla hiukan mukavammissa merkeissä" *tuo toivotti, kohottaen hiukan lasiaan kuin hyvästelläkseen poistuvat rialit.* "Niin, ja kiitoksia ateriasta." *Se lisäsi vielä nopeasti perään, jääden itse vielä hetkeksi paikalleen syödäkseen oman annoksensa. Tämän tehtyään kissa silmäili hetken arvostelevasti ympärilleen leukaansa hieroskellen, ennen kuin nousi jaloilleen ja asteli baaritiskin luokse jonka takana mikko ja majatalonpitäjä pyöri tuoppeja puhdistellen.*
"Päiviä tänne." *Hän tervehti virnistäen, ja nojautui sitten rennosti tiskiä vasten mikkoa jututtamaan.* "Olen matkalainen, ja aavistuksen pikkurahan tarpeessa. Viivyn todennäköisesti muutaman päivän tässä kylässä ja toivoin, jos teillä sattuisi olemaan tarvetta yhdelle työntekijälle lisää täksi aikaa. Metsästäjän ja lihanhankkijan pesti kävisi hyvin, mutta myös kokki taikka vain apukokki voisi varmaan olla teille hyödyksi pientä maksua vastaan..."
((Tämä taisi sitten olla tässä. Kiitoksia seurasta, elleivät nuo päätä törmätä vielä aamusella toisiinsa tai jotakin. ^__^ ))
|
|
|
Post by submarine on Jun 3, 2006 17:58:24 GMT 3
//Niinpä taisi. Kiitoksia itsellesi.//
Hersei katsoi hetken kissan perään, muttei vastannut. Sen sijaan hän kohotti vastaavasti lasinsa, joi sen tyhjäksi ja nousi, hänen ryhmänsä noudatti esimerkkiä. He keräsivät sen vähän, mitä olivat levittäneet, Hersein astellessa maksamaan. Sitten he, kuin yhteisestä merkistä, poistuivat.
Oli niin paljon, mitä piti tehdä, tämä alue ei ollut pieni. Hän tiesi, ettei aikaa ollut loputtomiin. Jos tämä tehtävä veisi liian kauan, he voisivat hyvinkin saada kuulla hoputuksen itseltään keisarin lähettiläältä. Se olisi ehkäpä hyväksyttävää, muttei todellakaan suositeltavaa. Jos hän halusi säilyttää arvostuksensa, tuli Hersein pyrkiä täydellisyyteen.
Pian he jo nousivat rottiensa selkään. Ennen keskiyötä he olivat vain muisto, kaukana jossakin.
|
|