|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 2:23:39 GMT 3
He saapuivat majataloon ja menivät Acamasin varamaan huoneeseen. Sitten kissat kävivät käsiksi tavaraan. Despina vain nuuski muutamaa kasvin palaa ja näytti heti rentoutuvan. Hän asettui selälleen sängylle ja alkoi hymistä tyytväisenä. Acamas laittoi ronskisti kasvia suuhunsa ja alkoi jauhaa sitä. Osan hän nielikin mutta enimmäkseen hän sylki pureksimansa kasvit mukaansa ottamaan sylkykuppiin. Hän alkoi vaikuttaa levottomalta ja riisui osan vaatteistaan. Despina teki samoin noustuaan ylös. "Käyn vähän vilkaisemassa." Hän ei tarkentanut mitä, otti vain hieman kissanminttua taskuunsa. Acamas asettui nyt sängylle ja kipristeli sormiaan lakanoita vasten niin että kynnet näkyivät, ne eivät olleet aivan yhtä suuret kuin saman kokoisella oikeaööa tiikerillä olisi ollut mutta silti vaikuttavat aseet. Despina huomasi kaksi ilokseen etteivät he olleet ainoat kissa anthrot kylässä. Majatalon ohi kulki juuri kaksi olentoa jotka hän erehtymättä tunnisti gepardeikis. Hän hymyili itsekseen. (gepardi tytöt olivat hänen heikkoutensa) Hänellä oli yhä yllään housut ja säärystimet mutta hänen ylä vartaloaan peitti vain silkkiset rintaliivit, mustat kuten muukin. Jotkut ihmiset katselivat häntä kummissaan, mutta ilmeisesti anotoivat hänelle enemmän varaa siveettömyyteen kuin ihmis naiselle. Toinen gepardeista huomasi kääntyessään Despinan katseen ja tökkäsi toveriaan. Nämä arvasivat heti missä tilassa tämä oli ja varmaan myös haistoivat mitä tällä oli taskussa, sillä tuuli puhalsi juuri hänestä heihin.
|
|
|
Post by submarine on Aug 27, 2011 2:34:02 GMT 3
Ikka tutkaili tilannetta. Hyvää kamaa näytti olevan, kuten sanottua. Ei rotalla vieläkään ollut hajuakaan, miksi se kissoihin puri, mutta tehon puolesta ei voinut ainakaan väittää vastaan. Despina hoippuroi jonnekin, Acamas jäi sängylle loikoman jokseenkin pihalla kaikesta. Narttu tuijotteli tätä aikansa sivummalta ja kaiveli korvaansa. Oikeastaan valtava tiikeri näytti melkein huvittavalta aivot apposen auki. Pyöri siinä kuin mikäkin kotikissa. Kun ajattelu näytti olevan muutenkin yliarvostettua, ei Ikka jäänyt turhan pitkäksi aikaa ihmettelemään, vaan astui lähemmäs tutkailemaan pöllyissä makoilevaa Acamasta. Ja sitten, melkeinpä pelkästä uteliaisuudesta, narttu tökkäsi kokeilevasti tiikerin jalkapohjaa. Jos ei muuten, niin nähdäkseen oliko tässä eloa. Ja koska se nyt niin kutsuvasti oli siinä.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 2:50:00 GMT 3
Despina oli ottanut toisen huoneen samasta majatalosta johon nyt häipyi gepardien kanssa. Pian kaikki kolme olivat umpi pöllyssä, toinen gepardeista ei ilmeisesti ollut naaraisiin päin ja tyytyi loikomaan pitkin pituuttaan. Mutta toinen ei pystynyt pitämään käpäliään irti Despinasta. Acamas alkoi kehrätä siten kuin isot tiikerit tekevät, pelkän ulos hengityksen aikana ja niin että se kuullosti murinalta. Hän venytteli ja käänsi kylkeä.
|
|
|
Post by submarine on Aug 27, 2011 2:58:52 GMT 3
Acamas oli melkoisen pihalla, ei näyttänyt huomaavan erityisen paljoa mitään. Ikka silmäili tätä hetken, tökkäsi uudelleen muodon vuoksi jalkapohjaan ja raapi niskaansa. Rotta ei ollut aivan varma, mitä tässä kohtaa nyt tarkalleen olisi pitänyt tehdä, mutta toisaalta koko tilanne huvitti tätä liikaa, että olisi voinut tassutella kiltisti sivuun. Huvitti, ja jos aivan totta puhuttiin, tietyissä määrin kiinnostikin. "Naa-a", Ikka loihi vinkumahan samalla, kun töytäisi Acamasta hieman tuntuvammin selkään. Sänky näytti ainakin kantavan melkoisesti, kun siinä pyörivä tiikeri ei vielä ollut onnistunut tuhoamaan koko hökötystä. Narttu ei ollut oikeastaan edes erityisen varma siitä, mitä härnäämisellään haki. Kaiketi jonkinlaista reaktiota. Sen näkisi viimeistään sitten.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 3:05:21 GMT 3
Acamasia huvitti moinen tökiminen ja hän mietti huuruisesti että rotta oli oikeastaan aika söpö. Mutta mitähän se mahataisi tuumia jos hän pilvis päissään alkaisi sitä lähennellä, toisaalta hän oli ollut ihmis naistenkin kanssa ja nämä olivat olleet usein vain imarreltuja huomiosta jota valtava uros antoi. Hän arveli kuitenkin ettei tyttö ollut tottunut kovin rajuihin asioihin ja niinpä hän vain pani kätensä tämän poskelle ja silitti sitä hellästi.
|
|
|
Post by submarine on Aug 27, 2011 3:11:03 GMT 3
Ikka värähti aavistuksen verran, kun Acamas kurotti valtavaa kouraa kohti. Mutta loppujen lopuksi tämä vain, niin typerältä kuin se tuntuikin, silitti poskea. Oikeastaan ihmeen hellästi. Narttu oli nähnyt tämän repivän vastustajiaan kirjaimellisesti palasiksi samoilla kourilla, ja kaikesta huolimatta tämä herätti pientä hermostusta. Mutta siitäkin huolimatta rotta kohotti lopulta varovaisesti oman, huomattavasti pienemmän käpälänsä ja hapuili otteen tapaista tiikerin kourasta. Jostakin tämä tarvitsi kädensijan, vaikka vain ja ainoastaan omaksi rauhoituksekseen. "Naa-a", Ikka vinkaisi aavistuksen jännittyneempään sävyyn, osaamatta itse varsinaisesti tehdä mitän suuntaan taikka toiseen.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 3:24:46 GMT 3
Acamas otti Ikkaa kädestä ja puski sitten tätä päällään, yhä kehräten.
|
|
|
Post by submarine on Aug 27, 2011 3:37:10 GMT 3
Ikka ei ollut vieläkään varma, olisiko tässä pitänyt jännittää vastaan vai ei. Vanhat kunnon kujanvaistot, ja rottien ikiaikainen vinkuna neuvoivat molemmat suorimaan mahdollisimman pikaiseen toiseen suuntaan, kun joku alkoi tunkea nahalle ja tarrata kiinni. Mutta loppujen lopuksi, Acamas oli pelastanut hengen ainakin kerran, ja todennäköisesti kahdesti. Tämä ei ollut mitenkään hassumpi otus, ja rottien monimutkaisten mittapuiden mukaan tämä oli mukavannäköinenkin - eli siis iso ja hampaikas. Loppujen lopuksi Ikka kurotti vapaan kätensä jonnekin tiikerin niskan tienoilla ja rapsutti varovaisesti. Muutama sekalainen ja sekainen vinkaisu.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 3:43:12 GMT 3
Acamas arveli ettei Ikka pistäisi pahakseen huomiota ja hän otti tämän kokonaan käsivarsiinsa ja alkoi nuolla tämän kasvoja, toivoen ettei tämän iho ollut liian herkkä. Ihmis naiset olivat usein valittaneet karheasta kielestä. Hän otti vielä kourallisen kissanminttua ja mussutti sen samalla kun silitti Ikkaa, sylkäisi sitten kasvin osat pois ja syleili rialia, kyöhnäten päätään tätä vasten.
|
|
|
Post by submarine on Aug 27, 2011 3:52:05 GMT 3
Ikka ei vieläkään päässyt aivan kokonaan eroon siitä pienestä, mutta sitkeästä nakutuksesta takaraivossaan. Siitä, joka vikisi, että tätä pyöritteli valtava, pelottavan vahva otus, jolla oli hampaita vaikka muille jakaa. Eikä se erityisemmin helpottanut siinä kohtaa, kun Acamas vetäisi nartun jaloiltaan syleilyynsä, kuin tämä ei olisi painanut juuri mitään. Sitten tuli kieli, mutta oikeastaan se tuntui outoa kyllä jopa lähestulkoon mukavalta. Naamakarva suojasi pahimmalta karheudelta, eikä huomion, olipa miten oli, voinut väittää olevan ikävää. Hiljalleen, valtavan tiikerin kyöhnätessä kiinni, Ikka sai rentouduttua hieman. Tämä vastasi omalta osaltaan puskuihin, miten taisi, ja raaputti siinä samalla tätä edelleen korvan takaa. Ei mitenkään erityisen tuttua rutiinia rotalle, mutta loppujen lopuksi koko touhu tuntui oikein mukavalta. Lisää epämääräisiä vinkaisujen tapaisia.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 4:04:10 GMT 3
Acamas hieroi nyt nenäänsä Ikkan nenää vasten ja oli juuri aikomassa riisua loputkin vaatteensa kun ääni sai hänet varuilleen. Hän oli kuullut askelia oven ulkopuolelta, se ei sinänsä ollut outoa mutta nämä tuntuivat pysähtyneen oven taakse, sitä paitsi hä oli kuullut muutakin, aseiden ja panssarien hiljaista kalinaa kun joku yritti hiippailla niiden kanssa. Lisää askelia. Ainakin kolmet jalka parit olivat pysähtyneet oven taakse. Acamas jähmettyi hetkeksi paikoilleen. Sitten hän kuiskasi Ikkalle. "Piiloudu." Hän nousi sängyltä ja otti sänkyä vasten asettamansa miekan, vetäen sen hiljaa huotrasta. Hän hiipi sitten oven viereen, hän ei ehkä ollut yhtä hiljainen kuin Despina mutta ei hänenkään jaloista lähtenyt niin paljoa ääntä että oven toisella uolen oleva olento sitä olisi kuullut, varsinkin jos nämä olivat ihmisiä. Hän ei seissyt suoraan oven edessä vaan sen vieressä, kuunnellen. Amatöörit. Hän ajatteli mielessään. Kolme ihmis miestä supisi hiljaa mutta ei tarpeeksi hiljaa. "Joko iskemme, vakooja sanoi että hän osti torilta sitä ihme ruohoa joka saa ne herpaantumaan ja herramme haluaa ettei hän saavu taisteluun." "Kyllä nyt varmaan on paras hetki. Potkaisen oven sisään ja isketään sitten niin nopeasti kuin voimme."
|
|
|
Post by submarine on Aug 27, 2011 4:12:07 GMT 3
Ikka oli melkein päästämässä itsensä rennoksi, oikeasti rennoksi, ja kukaties jopa uppoutumassa Acamakseen ja tilanteeseen, kun äkkiä kaikki levisi käpäliin. Ikka kuuli tömistelijät aivan yhtä hyvin, kun yritti (ja kun viitsi taas keskittyä muuhunkin kuin olemaan typerä ja helposti tapettavissa). Hetkessä tämä oli taas jännittynyt ja hermostunut. Acamaksen kehotus siirtyä piiloon ei ollut varsinaisesti tarpeellinen, mutta siitä huolimattakin tämä oli aavistuksen vastahakoinen nousemaan sängyltä ja kierähtämään sen alle. Kukaties myöhemmin... ja sitten narttu läpsäytti itseään kuonolle, kun harhaili ajatuksissaan kuin mikäkin pahainen penikka. Tässä oli hieman muutakin pohdittavaa juuri nyt.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 4:20:57 GMT 3
Acamas seisoi juuri sopivassa kohtaa oven irrotessa saranoiltaan. Miehet ryntäsivät sisään ja olivat hetken aikaa typertyneitä kun kohde ei ollutkaan näkyvillä, paitsi ykis joka ei ehtinyt reagoida enää yhtään mihinkään, hän oli ollut viimeisenä ja ennen kuin oli ehtinyt tajuta mitä tapahtui tämän takaraivo oli jo murskana Acamasin miekän väistimen iskeydyttyä siihen. Mies kaatui rajusti ja silloin he huomasivat astuneensa ansaan. He olisivat ehkä olleet noloina siitä että joutuivat Acamasin kokoisen otuksen yllättämiksi jos he eivä olis olleet niin kauhuissaan. Ja oli syytäkin, Acamas olisi ehkä voinut jopa säästää toisen heistä ja lähettää kertomaan mitä oli tapahtunut mutta seksuaalisesti turhautunut tiikeri oli varsin armoton tapaus. Acamas lävisti miekan kärjellä toisen miehen ja nosti tämän vaivatta ilmaan. Sitten hän antoi miekan pudota ja sen mukana yhä sätkivä vihollinen. Viimeinen mies yritti survaista miekkansa Acamasiin mutta tämä väisti ja huitaisi miekan tämän kädestä, tarttui sitten molemmin käsin miestä päästä ja puristi kunnes kuului häijy rusahdus.
|
|
|
Post by submarine on Aug 27, 2011 4:27:44 GMT 3
Ja sitten seurasi paljon ikäviä ääniä, valitusta ja muuta sellaista, jota Ikka ei erityisen mielellään kuunnellut, mutta josta saattoi aina kuitenkin olla sentään tyytyväinen, ettei ollut itse kokeilemassa, miltä ääniä aiheuttaneet asiat tuntuivat. Vilkaisu vahvisti asian: narttu oli harvinaisen iloinen, ettei ollut jakamassa miesten kohtaloa. Osa näytä tultaisiin nähtävästi kaapimaan seiniltä lusikalla. Ilmeisesti Acamas ei ollut erityisen tyytyväinen häiriöön, eikä rotta voinut varsinaisesti syyttää. Jollain tasolla tämä oli jopa närkästynyt, niin hullua kuin olikin olla närkästynyt sen jälkeen, kun joku oli levitelty pitkin sisustusta. Mutta silti, nämä olivat rampanneet häiritsemään. "Naa-a. Oikein", Ikka vinkaisi sängyn reunalta rämmittyään pystyyn. Rotan korvien välissä istui hyvin kyseenalaisena koristeena pölypallo.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 27, 2011 4:37:15 GMT 3
"Onkohan Depina kunnossa?" Acamas tokaisi. "Tuskin häntä häiritään mutta olisi hyvä jos yrittäisit etsiä hänet ja varoittaa, ihan varmuuden vuoksi." Sitten Acamas laittoi miekan takasin huotraansa, pyyhittyään siitä verta ensin vainajiin. Miekka meni olalle ja vainajat kainaloon. "Käyn näyttämässä mitä tapahtuu kun häiritsee minua!" Hän sanoi ja painui ulos ovesta. Hän raahasi raadot torilla sijaitsevalle aukiolle, kaupunkilaisten tuijottaessa peloissaan häntä. Aukiolla hän huusi. "Sanokaa sille läskille, pelkurille miten käy kun rupeaa leikkiin minun kanssani!" Despina oli sillävälin uppoutunut tutkimaan gepardi tytön muotoja kun hän yhtäkkiä kuuli taistelun äänet huoneesta joka ei ollut kuin yhtä ovea kauempana. Hän nousi nopeasti vaivautumatta panemaan mitään ylleen, kaappasi miekkansa ja ryntäsi ulos ovesta. Gepardi tyttö jäi katsomaan hänen peräänsä pettyneenä. Mutta hänkin oli kuullut äänet ja arveli että Despinan ystävä oli kukaties pulassa. Despina saapui huoneeseen melkein heti Acamasin lähdettyä ja katseli verta lattialla. "Mitä missasin?" Hän kysyi Ikkalta.
|
|