|
Post by Janni on Feb 9, 2011 23:00:28 GMT 3
Kujalle laskeutui hiljaisuus elottoman ruumiin valahtaessa asfalttia vasten, Duken otteen höllentyessä. Mies silmäili hetken aikaansaamaansa tuhoa ja naurahti hiljaa tyytyväisenä. Demonin huomion kuitenkin sai maata vasten makaava nainen, joka selvästi oli väsynyt ja hengitti raskaasti. Tämä kumartui pienesti lähemmäs toista, tuntien samalla vihlaisun vatsassaan, joka muistutti tätä haavasta. Tämä kosketti sitä sormenpäällään tuntien verenvuodon tyrehtyneen, pian haava alkaisi regresoimaan (en tiiä onko se sana noin) itseään, eli palautumaan ennalleen hyvin nopeassa ajassa. Se valitettavasti oli hivenen kivuliasta, sillä miehen keho ei ollut tottunut parantelemaan itseään. Duke ei kuitenkaan mokomasta huolehtinut, tämä vain kyykistyi. Demoni vei kätensä veitselle, joka oli edelleen upotettuna toisen olkaan ja mitään varoittamatta veti sen irti tuon lihasta. “En usko että haluat jäädä odottamaan ihmisten saapumista.” Mies totesi, katsahtaen samalla varmuuden vuoksi kujan suulle. “Lähdet varmaan mukisematta mukaani, vai mitä?” Demoni jatkoi.
|
|
|
Post by Themily on Feb 9, 2011 23:31:17 GMT 3
Lucy näki juuri ja juuri silmäkulmastaan Duken. Hän katsoi mieheen hiljää tämän kumartuessa lähemmäs häntä. Nainen käänsi katseensa pois miehestä ja käänsi päätään irvistaen ja puristaen silmänsä kiinni kivusta miehen vetäessä veitsen pois hänen olkapäästään. Nainen puri huultaan. Veri alkoi vuotamaan nyt lujempaa olkapäänä haavasta miehen vedettyä veitsen pois. Olihan veitsi ollut kuin tuppena haavassa hiukan estämässä isoa ''vuotoa''. Lucy ei vastannut mitään toisen kysymykseen. Ehkä hiljaisena pysyminen oli myöntymisen merkki. Eihän hänellä oikein ollut muutakaan vaihtoehtoa. Ei hän halunnut jäädä tähän odottelemaan poliisien tuloa, eikä hän pääsisi nyt liikkumaan mihinkään. Hän oli liian heikkona juuri nyt. Hänen haavansa eivät parantuneet niin nopeasti, parantuminen oli lähes samalla tasolla kuin ihmisten haavojen parantuminen, ehkä ihan hivenen parempi, mutta ei mikään nopea. Hänen haavojensa verenvuoto täytyisi tyrehdyttää ja ne pitäisi sitoa, tai hän kuolisi verenhukkaan.
|
|
|
Post by Janni on Feb 9, 2011 23:59:04 GMT 3
Duke odotti hetken vastausta muttei sitä kuulunut. Kenties nainen ei jaksanut vastata ja muutenkin, jos toinen olisi kieltäytynyt ei hän olisi kuunnellut. Mies hivuttautui kunnolla toisen vierelle ja tarttui tuota terveestä olkapäästä kääntäen selälleen. Demoni käsitteli naista varovaisemmin, mutta ajatteli sen vain johtuvan siitä että tiesi toisesta olevan enemmän iloa elävänä, joten rajut liikkeet olisivat voineet aiheuttaa menehtymisen. Duke silmäili hetken naisen vammoja, kyljessä oleva ampumahaava oli tällä hetkellä vakavin, mutta olkapää oli miltei samalla tasolla vuotaessaan pahasti. Toinen ei selviäisi hänen loukkoonsa asti tässä kunnossa. Demoni ujutti käsivartensa naisen selän taakse ja kohotti tuota pienesti istuma-asentoon, ennen kuin koukkasi tuon jalat toiselle käsivarrelleen. “Missä asut? Tehtaalle on liian pitkä matka ja sitä paitsi siellä ei ole mitään millä hoitaa ruhjeesi.” Duke selitti, pistämättä vieläkään merkille kuinka hän puhui niin… huolehtivasti.
|
|
|
Post by Themily on Feb 10, 2011 13:20:19 GMT 3
Lucy tunsi miehen tarttuvan olkapäähänsä ja kääntävän hänet selälleen. Nainen puraisi huultaan kivusta. Hän painoi kättään kyljen haavan päälle, yrittäen jotenkin estää hieman verenvuotoa, mutta ei tuosta varmaan kovinkaan ollut apua. Mies kohotti naisen istuma asentoon ja koukkasi hänen jalkansa sitten toiselle käsivarrelleen. Lucy puri huultaan kivusta, joka meni koko ruumiin läpi. Naisen katse kääntyi mieheen tämän kysyessä missä hän asui. Nainen käänsi katseensa hetkeksi muualle ollen hetken hiljaa. Hän epäröi kertoa asuinpaikkaansa toiselle. Hän ei olisi halunnut toisen tietävän missä hän asui, mutta ei tässä oikein olisi muuta vaihtoehtoa. Hän ei luultavasti pärjäisi tehtaalle asti. Hänen omaan kotiinsa tästä ei ollut kovinkaan hirveä matka. Tätä kujaa pitäisi jatkaa pois päin kunnes toinen kuja avautui vasemmalle. Sitä pitkin kun käveli jonkin matkaa, oli edessä kohta hänen talonsa. Se ei ollut mikään kummallinen. Pieni kaksio. Lucy puraisi huultaan ja kertoi miehelle missä hän asui. Nainen tunsi silmissään sumenevan jälleen ja samassa hän oli jo tajuton. Naisen iho oli kylmä ja kalpea.
|
|
|
Post by Janni on Feb 10, 2011 14:12:21 GMT 3
Nainen näytti epäröivän vastauksensa kanssa, mutta mies tiesi ettei toisella ollut oikein vaihtoehtoja. Viimein nainen suostui kertomaan reitin, eikä se kuuostanut pitkältä matkalta. Se oli hyvä naisen sekä demoninkin kannalta, hänen ei tarvinnut pahemmin huolehtia piilottelusta. ”Hyvä, sehän on aivan kul… Hei, älä taas nukahda!” Duke huomasi kesken lauseen naisen ummistavan silmänsä, se ei ollut hyvä, tajuttomuus vain kiihdytti verenhukan tuomaa kuoleman riskiä. Mies yritti myös ravistella naista, mutta turhaan. Hän ei voinut muuta kuin kiirehtiä reitille, jonka toinen oli hänelle neuvonut. Demoni oli seisahtunut lasisenulko-oven eteen, joka johti kerrostalon porraskäytävään. Mies tiesi että oven avaamiseen tarvittiin jotain, mutta hän ei tiennyt mistä hän sen löytäisi. Toki naiselta sellainen varmasti löytyisi, mutta nyt ei ollut aikaa sitä etsiä. Miehen täytyi murtautua sisälle. //Nyt kun puhuttiin kaksiosta niin ajattelin että kyseessä on kerrostalo D: ja voit tehdä aikahypyn tässä välissä niin pitkälle kuin haluat, koska tajuttomasta hahmosta on varmaan aika hankala kirjottaa. Duke on voinu paikkailla sen ruhjeita jollain tai edes yrittänyt, entiiä päätä ihan vapaasti //
|
|
|
Post by Themily on Feb 10, 2011 15:18:32 GMT 3
Lucy mumisi jotain unissaan ja puri huultaan. Hetken päästä hän heräsi. Hän tuijotti hetken eteensä ensin, kunnes käänsi katseensa mieheen joka häntä kantoi. Nainen vilkaisi silmäkulmastaan kerrostalon suuntaan, jolle he olivat tulleet. Mies aikoi luultavasti murtaa oven. ''Odota... Älä murra ovea...'' Lucy sanoi hiljaa hengittäen raskaasti. '' Käytä tätä...'' nainen kurotti ottamaan terveellä kädellä taskustaan avainta. Nainen irvisti kivusta. Hän sai juuri ja juuri shortsiensa taskusta avaimen ja ojensi sen miehelle. Lucy käänsi katseensa pois miehestä. Miksi toinen auttoi häntä? Eikö miehellekkin olisi ollut vain helpompaa jättää hänet sinne kadulle?
//Joo on se semmonen kerrostalo xD Unohdin vaan mainita D://
|
|
|
Post by Janni on Feb 10, 2011 15:55:54 GMT 3
Duke oli jo aikeissa iskeä lasi pirstaleiksi, mutta kuuli heikon äänen sylistään. Mies katsahti naiseen, joka oli ujuttanut kätensä taskuunsa. Demoni katseli hetken pientä esinettä, jota toinen hänelle ojensi, tarttuen siitä kuitenkin. Hetken mies joutui pohtimaan mihin avain oikein kuului, mitä sillä täytyi tehdä? Hän muisti nähneensä ihmisten ujuttavansa sen johonkin ja katse siirtyikin tutkimaan ovea. Kahvan alla näytti olevan jonkinlainen kotelo, jossa oli pieni reikä, siitä avaimen suora pää saattaisi mahtua. Hivenen vaikeasti Duke sai ujutettua avaimen lukkoon, pidellessään samalla naista käsivarsillaan. Ovenkin avaamisessa demoni joutui tappelemaan. ”Mistä minä tiedän mikä näistä ovista on oikea?” Duke tuhisi, päästyään rappukäytävään ja huomattuaan lukuiset ovet, joita joka kerroksesta löytyi.
|
|
|
Post by Themily on Feb 10, 2011 16:06:29 GMT 3
Lucy katseli muualle. Hän yritti rauhoittaa hengitystään, mutta se oli vaikeaa. Nainen nieleskeli verta jota pyrki hieman hänen suuhunsa. ''Käytävän päässä...'' nainen vastasi miehelle. Miksei mies vain jättänyt häntä? Hänestä oli mitä ilmeisemmin vain haittaa toiselle? Miehellekkin olisi vain paljon helpompaa antaa hänen kuolla. Omaa tyhmyttään hän oli tässä kunnossa, täysin omaa tyhmyyttään. Lucy puri hampaitaan yhteen kivusta, joka taas pyyhkäisi hänen ylitseen. Nainen puristi silmänsä kiinni. Jostain kerrostalon toisista kerroksista kuului etäisiä ääniä. Toivottavasti kukaan ei nyt juuri sattuisi tulemaan alas. Se tästä vielä puuttuisi.
|
|
|
Post by Janni on Feb 10, 2011 16:42:45 GMT 3
Keltainen katse kääntyi käytävän päähän, jonne nainen tätä ohjasti. Demoni asteli sen luokse, kuullen selvästi äänet jotka kantautuivat ylemmästä kerroksesta. Se sai mieheen hieman vauhtia, hän oli näyttäytynyt jo liian monelle ihmiselle tämän yön aikana. Avain, joka edelleen oli tämän kädessä vietiin lukkoon, Duken olettaessa että sama täytyi tehdä tällekin ovelle. Mies oli oikeassa, ovi avautui samaan tapaan kuin edellinenkin. Askeleet olivat tulossa portaita alas, mutteivät kerinneet alimpaan kerrokseen ennen kuin ovi oli sulkeutunut kaksikon perästä. Duke huokaisi pienesti katsellessaan samalla edessä avautuvaa pimeätä huoneistoa. Ei hän tiennyt mikä huone missäkin oli ja mitä virkaa niillä oli, tämä vain asteli sen enempää ajattelematta peremmälle päätyen olohuoneeseen. Sohva oli ainut huonekalu, jonka tämä tunnisti ja tietenkin mies kantoi naisen sen luokse, laskien alas.
|
|
|
Post by Themily on Feb 10, 2011 18:36:20 GMT 3
Lucy piti silmiään kiinni. Hän ei halunnut jostain syystä katsoa mieheen tai oikein mihinkää muuhunkaan. Häntä alkoi huimata jos hän katsoi jotain. Nainen haistoi pienen kodikkaan hajun heidän astuessaan hänen huoneeseensa. Hänen kotiaan ei kyllä kovinkaan kodikkaaksi voinut sanoa, ei siellä ollut kuin muutama huonekalu, ei tauluja seinällä, eikä oikein mitään henkilökohtaisia asioita. Kaikki hänen tavaransa olivat jäänet hänen lähdettyä kotoaan. Ainoa asia, joka häntä muistutti hänen vanhemmistaan ja entisestä kodista, oli kirjahyllyssä oleva kuva, joka oli kylläkin sekin pölyn peitossa ja kehyksen lasissa oli railo. Lucy tunsi miehen laskevan hänen jollekkin pehmeälle. Nainen avasi silmiään ja näki makaavansa sohvalla. Naisen katse kävi nopeasti miehessä, mutta kääntyi samassa muualle. Hän tunsi olonsa jotenkin oudoksi, se saattoi johtua verenhukasta ja kivusta, mutta Lucy ei ollut koskaan tuntenut näin.
|
|
|
Post by Janni on Feb 10, 2011 19:01:12 GMT 3
Duke pysyi yhtä hiljaa kuin nainenkin ja kääntyi paremmin silmäilemään ympärilleen. Jostain täytyisi löytää jotain jolla sitoa ja tyrehdyttää toisen ruhjeet. Ei mies tietenkään tiennyt mistä ja tarkalleen mitä etsiä, joten ei hänen auttanut muuta kuin penkoa paikkoja. Demoni kierteli aluksi olohuoneessa, tutkien kirjahyllyä, ottaen summassa ja jotain käteensä, viskaten tavaran olkansa yli jos se ei sattunut olemaan tarpeellinen tai kiinnostava. Onneksi helposti rikkoutuvat esineet jäivät mieheltä välistä. Duke ei näyttänyt löytävän mitään, joten tämä päätti vaihtaa huonetta ja katosi naisen näköpiiristä. Pian alkoi kuulua ryminää ja kaappien penkomista.
Aikaa oli kulunut tovi, kun Duke oli löytänyt tiensä kylpyhuoneeseen ja aikansa ihmeteltyään peilikaapista tuijottavaa kuvajaistaan, oli tämä älynnyt avata kaapin. Hyllyiltä löytyi monen kokoisia purkkeja ja muita pieniä esineitä, sekä hyllyn nurkassa siisti valkea kääre. Se oli sideharsoa. Demoni otti pehmoisen kääreen käteensä ja tutkaili sitä hetken, lopulta kelpuuttaen sen haavojen sitomiseen. Duke asteli takaisin olohuoneeseen ja heilutteli sideharsoa samalla kädessään. “Kai tämä kelpaa?” Mies hymähti kyykistyen samalla sohvan vierelle.
|
|
|
Post by Themily on Feb 10, 2011 19:16:22 GMT 3
Lucy tuijotti seinää jota asten sohva oli. Hän kumminkin käänsi katseensa nopeasti mieheen, joka käveli huoneessa ja viskoi tavaroita ympäriinäs. Nainen huokaisi. Eikö tämä osannut olla lainkaan kunnolla? Nainen irvisti kivusta yhden tavaran osuessa häneen demonin viskaistessa sen olkansa yli. Kohta mies häipyi huoneesta muualle ja Lucy kuuli ryminää ja sun muita ääniä toisista huoneista miehen penkoessa ympäriinsä. Olisihan tämä voinut häneltä kysyäkin sideharson paikkaa, ettei olisi tarvinnut penkoa kaikkia paikkoja läpi. Nainen huokaisi uudelleen ja irvisti perään purren hampaitaan yhteen kivusta liikahdettuaan hieman sohvalla. Lucyn katse siirtyi hetkeksi takaisin huoneeseen tulleeseen mieheen ja katse kävi tämän kädessä olevassa sideharsossa. '' Kyllä...'' Nainen vastasi hiljaa kääntäen päätään katsoen kumminkin pienesti silmäkulmastaan mieheen joka kyykistyi hänen vierelle. ''Miksi autat minua?'' Lucy kysyi yhtäkkiä hiljaa kääntäen päätään toiseen suuntaan tuijottaen jälleen seinään. '' Eikö sinullekkin olisi vain parempi kun... kuolisin?'' nainen jatkoi pitäen hetken tauon lauseen lopussa.
|
|
|
Post by Janni on Feb 10, 2011 19:35:25 GMT 3
Nainen oli samaa mieltä Duken kanssa sideharson suhteen ja tämä ryhtyikin purkamaan sitä hieman rullalta. Toisen kysymys kuitenkin keskeytti miehen puuhastelun ja keltainen silmäpari kohosi naiseen. Vastausta ei kuulunut, toinen oli pysäyttänyt demonin miettimään… miksi hän oikein naista auttoi? Yllättävä polte vatsan tienoilla katkaisi Duken ajatuksen. Miehen ilmekin muuttui yllättyneeksi ja ynähdys karkasi huulien välistä. “Mi… ei nyt…” Demoni mutisi itsekseen, painuen pienesti kasaan vieden samalla vapaankätensä omalle haavalleen. Duke pysytteli hetken aloillaan keskittyen, polte hiipui hivenen ja tämä pystyi nostamaan katseensa takaisin naiseen. “Revi tuo paita sivuun, tässä ei ole järin aikaa.” Demoni hoputti naista, jatkaen itse sideharson kanssa.
|
|
|
Post by Themily on Feb 10, 2011 20:06:06 GMT 3
Lucy odotti mieheltä vastausta kysymyksiinsä, muttei niitä tullut. Miksei mies voinut vastata hänen kysymykseensä? Vai eikö tämä tiennyt vastausta? Nainen kuuli miehen ynähdyksen ja mutinan. Hänen päänsä kääntyi nopeasti miehen suuntaan. ''Oletko kunnossa?'' Lucy kysyi, tai no lähes tulkoon huudahti. Hänen ilmeensä oli huolestunut ja hänen silmänsä katsoivat mieheen. Samassa nainen säpsähti. Hän oli säikähtänyt yhtäkkistä reaktiotaan. Miehen katseen noustessa taas hänen, Lucy tunsi heidän katseidensa kohtaavan. Naisen katse oli jokseenkin hämmentynyt. Pieni puna nousi hänen kasvoillensa ja hän käänsi päänsä nopeasti toiseen suunta. Mikä häneen oli oikein mennyt? Ei hän ollut ikinä käyttäytynyt noin. Lucy tunsi sydämensä hakkaavan lujaa ja hänellä oli jokseenkin kuuma olo, vaikka hänen ihonsa muuten olikin kylmä. Miehen käskiessä häntä repimään paidan sivuun, Nainen teki niin kuin toinen käski. Hän aukaisi hupparin vetoketjun ja sai keploteltua hupparin jotenkin päältään. Kyljen haavan hän sai näkyviin kelaamalla paitaansa ylös, mutta olkapään haava oli eri asia, paita täytysi luultavammin repiä siltä kohdalta, mutta hän ei siihen itse pystynyt, koska ainoastaan hänen vasen kätensä toimi jotenkin. Oikea kättään nainen ei enään lähes tuntenut ollenkaan. //Tolla Lucylla on tuolla hupparin alla sellainen paita kuin siinä naisen kuvassa on //
|
|
|
Post by Janni on Feb 10, 2011 20:17:27 GMT 3
Ei Duke aikonut vastata naisen huolestuneeseen kysymykseen, muttei se tarkoittanut että se olisi jäänyt mieheltä huomaamatta. Tätä itse asiassa ihmetytti miksi toinen noin huolestuneelta kuulosti. Viimein toinen sai paitansa sivuun ja pystyi paljastamaan verisen kylkensä, jota demoni ryhtyi sitomaan. Kiire kuitenkin pisti Duken unohtamaan varovaisuuden, joten tämän otteet olivat hieman kovakouraiset, mutta haava tuli sidottua kumminkin. Olkapäältään nainen ei ollut saanut paljaaksi, joten mies joutui kynsiensä avustuksella repimään kankaan rikki. Ohimenevästi tämän katse kävi toisen kasvoissa ja mies pysähtyi hetkeksi. “Punasteletko sinä?”
|
|