Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 3, 2007 20:30:58 GMT 3
Mies tuntee olonsa jollain tavalla kotoisaksi, moiset tunteet tosin on sysättävä pois sillä nyt ollaan lähes tuikituntemattona talossa, on oltava varuillaan. Hiljaisena ympärilleen katsellen mies jupisee jotain outoja, kuulostaen vallan sekavalta. Nainen alkaa puhumaan ja mies kiinnittää huomionsa tähän. "Et pidä..? Minä tosin en ole ihminen.." Shouten alkaa sitten jupisemaan hiljaa, kunnes sitten lopettaa oudot puheensa, kuunnellen."Parempi niin että juot eläinten verta.. Voin vähän rauhallisemmin elää.." Kissaihminen puhuu, pään sisällä ajatteleva otus kuitenkin toteaa että valehtelu voi olla hyvinkin mahdollista.. Vampyyrit ovat monesti vallan nokkelia.
Pian kun tyttö istahtaa surullisen oloisena lattialle, ei mies aluksi reagoi mitenkään. "E-en minä, oikeasti, minä olen jo saanut ravintoa tarpeeksi, voit itse syödä sen.. Oli myrkky tai ei.." Mies sanoo sitten hiljaa. Katse käännetään takkaan, ihana, lämmin tuli.. Lämmintä. Hätkähtäen mies huomaa nyt naisen, toinen näyttää jotenkin alakuloiselta, mies tietenkään ei uskalla reagoida mitenkään. Mieleen kuitenkin tulevat ne savitaloissa asuvat köyhät, jotka ovat menettäneet sodassa jotain, isänsä, äitinsä, rakkaimpansa tahi lapsensa. Miehen pää kääntyy kallelleen, hetki pohditaan, sitten silmät kääntyvät pisaraan joka tippuu lattiaan, maahan osuessaan se päästää pienen äänen, yhden pienen äänen. "V-vanki? E-e.. En minä olisi tullut t-taloon ollenkaan j-jos en olisi t-tahtonut.." Mies alkaa sitten änkyttämään kuulostaen lähes säälittävältä. Totuus on se että mies ei oikein tiedä miten reagoida, pitäisikö nyt lähteä livohkaan vaikko yrittää olla 'ystävä'?
Hetken emmittyään, hermostuneen askeleen kohden ovea otettuaan mies pysähtyy, jää näpertämään sauvaansa turkin peittämillä sormilla, nainen voi kuulla pienen rapinan joka aiheutuu kun kynnet raapivat sauvaa, muuten mies on aivan hiiren hiljaa, tuskin hengittää.. Syke kuitenkin on kuin pikajuna, se vain hakkaa, hakkaa ja hakkaa eteenpäin..
|
|
|
Post by lonelywolf on Oct 20, 2007 2:28:25 GMT 3
Marei ei tiennyt kuinka kauan oli lattialla istunut siinä kylmän yön aikana, viimein tajuten tyttö nosti hieman vettyneet kasvonsa matkaajaan päin, joka seisoi oven vierellä, sitä kuitenkaan avaamatta. "Mene jos sinun on mentävä, en voi mennä ulos sen jälkeen kun punainen aurinko nousee vuorten takaa.." vampyyri sanoi hiljaa. "..se tietäisi vain henkeni, mitä monet havittelevat muutenkin." tyttö jatkoi nopeasti, nousten kylmältä lattialta yllättävän notkeasti. "Elämä ei ole helppoa niille, jotka ovat erillaisia. Meitä syrjitään ja tapetaan sen vuoksi, tosin kuin sinunlaisesi matkaaja voi avoimesti matkustaa, kun minun on peityttävä varjoihin ja elettävä alituisessa pelossa." Marei lausahti kylmästi, kävellen matkaajan ohi keittiön puolelle.
Tyttö ei tiennyt miksi edes meni keittiön puolelle, ilman mitään syytä. Ehkä vain kaipaan jotain tekemistä käsilleni, ennen kuin menetän hermoni ja tapan jonkun sekä itseni. Marei jankkasi mielessään itselleen, juosten pakoon sitä totuutta, että todella kaipasi juttuseuraa toisista, alituisen yksinäisyyden sijasta. Mutta sitä ei hän tulisi koskaan myöntämään, ei ainakaan julkisesti. Vampyyri nosti pienen puukupin hyllyltä alas, täytti sen raikkaalla kylmällä kaivo vedellä, ja nosti kupin huulilleen juoden hieman hiljaisuudessa. Pieni katse silmäkulmasta.. pelkoa täynnä olevat silmät. AURINKO! Marei parkaisi mielessään, nähden tuon tappavan säteen osuvan hänen silmiinsä, saaden tytön kiljahtamaan, pudottaen käsistään kupin ja kaatuen maahan tajunsa menettäneenä.
|
|
Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 20, 2007 3:06:22 GMT 3
Tyttö ei näytä enää reagoivan miehen änkytykseen, piikittely on nyt loppunut.. Sinänsä se suo helpotuksen miehen sisällä mutta nostaa myös pienen huolestuneisuuden, miksi tosin huolestunut? Tyttöhän on lähes tuntematon, kenties ei pitäisi välittää? Kyseessä sentään on jo 'kuollut' henkilö, raakalaisten kastiin kuuluva olento joka vaanii epäonnisia öisissä varjoissa.
Mies lähes huojuu oven vierellä, tarkkailee tyttöä huppunsa varjoista, tyttö tosiaankin vaikuttaa alakuloiselta, vähän kuin Ayumi monesti on. Pää menee kallelleen, toinen on nyt sanonut jotain, mies ei ihmettelyltään kovinkaan paljoa tosin kuullut. Vielä hetken pohdittuaan, joutuu mies jonkinlaiseen tunnekuohuun, sormet tarttuvat hitaasti miehen hupun reunoihin. Hetken aikaa mies näyttää empivän kunnes sitten tohtii laskea huppunsa, onhan toinen jo voinut nähdä minkälainen olento on kyseessä mutta mies kuitenkin laskee huppunsa, niinhän kuuluu tehdä ennen kuin aikoo sanoa jotain tärkeää..? "Mutta minun on levättävä.. Minua ei pelätä, minä jätän jäljet.. Minun olemassaoloni voidaan todistaa. Minä joudun pakenemaan, en minä muuten vaeltaisi..Minulla olisi lapsia, vaimo, talo.. Pelto." Tuo kissaotus puhuu sitten.
Tyttö ei kerkeä näkemään tuota kissaihmisen kuontaloa, jotain tapahtuu ja kiljaisun kuullessaan meinaa Ayumi hypätä kattoon. Ensin kuuluu kolahdus, sitten tuota seuraa suurempi, pehmeämpi ja paljon raskaampi ääni, melkein kuin perunasäkki olisi maahan paiskattu.
Mies joutuu paniikin valtaan, ensin otetaan askel taaksepäin, tai ainakin yritetään, ovi tulee vastaan. Käsi haparoi ovea kunnes löytää kahvan, kahvaa puristetaan ja ovi yritetään aueta, se ei kuitenkaan aukea koska mies seisoo jähmettyneenä aivan oven edessä, typerää. Asian huomattuaan hypähtää mies kauemmas ovesta, on jo syöksymässä avaamaan sitä, kunnes huomaakin että Aurinko on nousemassa.. Jos ovi avataan, valo pääsisi tulvimaan sisään ja vampyyri kärähtäisi korrelle. "Auta.. Auta.. Auta.." Mies höpisee hiljaa kunnes sitten panikoiden harppoo tytön luokse, tarrautuu tuota lähes anteeksiantavan näköisesti kädestä. Sänky, sängylle valo ei näytä nyt paistavan. Tytön veltosta kädestä kiinni pitäen mies lähtee raahaamaan tuota sängylle, saakin tuon sängyn viereen melko ripeästi. Tilannetta arvioidaan kunnes toiseenkin käteen tartutaan ja säälittävien yritysten jälkeen tyttö saadaan sängylle makaamaan, mies ilmeisesti vierasti kosketusta. Tämän tehtyään alkaa ryntäily ympäri mökkiä, kaikki mahdolliset valoa sisään päästävät aukot pyritään peittämään tavalla tai toisella..
|
|
|
Post by lonelywolf on Oct 21, 2007 22:47:43 GMT 3
Pimeys oli täyttänyt tytön mielen, ja vaikka vampyyrit elivätkin pimeydessä, niin ei Marei siitä pitänyt laisinkaan, vaan pikemminkin pelkäsi kuollakseen. Tyttö tunsin jotain kylmää ja kovaa kasvojensa alla, mutta ei kyennyt avaamaan silmiään, sillä joka kerta kun edes viitsi yrittää, sai hän vastaukseksi vain sietämätöntä poltetta ja kipua. "Missä minä olen.." sai Marei soperrettua jotain suustaan, koskettaen vieressä olevaa karvaista kättä. "Kuka olet, ja miksi olet täällä." tyttö jatkoi, kuin olisi muistinsa menettänyt yön tapahtumista, koskettaen uudelleen lämmintä pehmeää turkkia kylmällä kädellänsä, ottaen äkisti siitä kiinni puristaen hellästi.
"Pelastit minut auringolta.. miksi teit niin?" vampyyri sihautti kysymyksen miltein suljettujen huuliensa välistä. "Miksi sinä niin tein, eikö olisi vain ollut parempi jos olisin kuollut pois. Ketään ei olisi jäänyt kaipaamaan." hän jatkoi nopeasti, yrittäen nousta istumaan siinä kuitenkaan onnistumatta, raottaen silmiään hieman saaden sumuisen kuvan kaapuisesta olennosta seisomassa hänen sängyn vierellä.
|
|
Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 22, 2007 0:37:16 GMT 3
Suurimmat valonlähteet oli saatu peitettyä, miehen sydän löi kiivaasti, hänhän oli ryntäillyt sinne tänne. Hetken aikaa kerkeää mies levätä, istua lattialla, sauvaansa nojaten, syvästi pohtien. Nyt mies vasta alkoi tajuamaan, kuinka kuolettava tuo valo olikaan niille joiden kiroukseksi se oli luotu.. Kuin puhdistava katse, katse joka puhdisti ja pääsi vapaaksi, puhdistus joka käy kautta äärimmäisen kivun.. Eihän jäljellä ole kuin pahaa, epäpyhää?
Hitaasti mies nyökkää aatteilleen, kunnes suo sitten pienen virneen. Hetken päästä mies kohottautuu, ottaa askeleen kohden tyttöä, vallan epäröivänä. Ayumi koettaisi herättää toista mutta tyttö sopertaakin jotain ennemmin, herätystä ei tarvittaisi. Mies on jo vallan lähellä, toinen koskettaa tämän kättä ja mies värähtää. Tyttö ei vaikuta muistavan miehestä, tätä Ayumi ihmettelee. Pian tyttö koskettaa kättä uudestaan, tarrautuen siihen, Ayumi säikähtää, muttei nykäise kättään pois. Toinen puhuu jotain pelastamisesta, sitten jotain oman, kirotun sielunsa arvosta. Mies ei saa sanottua tuohon mitään, henki vain on rahisevaa, lähes katkeilevaa, mies siis yrittää sanoa jotain mutta päättää olla hiljaa. Nousuyritystä tehdään, mies ottaa harppauksen taaksepäin ja suo katseensa maahan, näyttäen häpeävältä, aivankuin pyytäen jumalansa anteeksiantoa. "Oliko se sitten virhe..?" Mies kysyy sitten hiljaa, katsoen tyttöä alta kulmain, kasvot yhä maata kohden. Shouten ei nosta huppuaan, hänhän laski sen vasta, eikä hänelle oikeastaan edes tule mieleen että hänellä ei ole huppua päässä. Hiljaisesti sauvan pää kolahtaa puiselle lattialle, mies on aivan hiljaa, punnitsee oliko tämä virhe, vaikko kannattava teko?
|
|
|
Post by lonelywolf on Oct 22, 2007 0:50:20 GMT 3
"Minun ruumiini ja epäpyhä sieluni ei ole minkään arvoinen.. olen vain murhannut ja tappanut pysyäkseni itse hengissä, väittäen että se on pelin henki. Tapa tai tule tapetuksi." Marei sai sanotuksi heikolla äänellä. "Minua ei pidä sääliä, tapa vain kuten kaikki muutkin. Olen vain hirviö ilman sielua tai sydäntä." vampyyri jatkoi nopeasti kääntäen samalla kasvonsa seinään päin, piilottaen näin silmiinsä nousseet kyyneleet, vaikka toinen huomasikin jo tärisevän äänen. "Minun ei kuuluisi elää..." tyttö jatkoi, nyt selvästi rikkoutuneella äänellä.
Vampyyri nosti kylmän kätensä kasvojensa kohdalle, pyyhkien pois kyyneleet verenpunaisista silmistään. Eihän tuollainen sopinut vampyyrin maineeseen, mutta siitä ei toinen välittänyt tippaakaan. "Olet ensimmäinen, joka ei heti tavatessaan ota tehtäväkseen päästää minua kärsimyksistäni. Kai tämän täytyy merkitä jotain jollekkin, kun hän kerran päätti pitää minut hengissä, vaikka niin ei kuuluisi olla minun kohdallani." Marei aloitti jälleen, hieman tasaisemmalla äänensävyllä, kyynelten kihotessa jälleen silmiin. Viimein käänsi tyttö kasvonsa matkaajan puoleen, paljastaen kyyneleensä tuntemattomalle, vain tuijottaen tätä pitempää silmiin.
"Tosin sinä et ole ihminen itsekkään, joten kai sen ymmärrän että tiedät miltä minusta tuntuu.. olla.. tällainen hirviö. Pakotettu elämään kuoleman jälkeen." vampyyri sanoi nyyhkäisten hieman, samalla kuin pyyhkäisi kämmenpohjaansa vetiset silmät.
|
|
Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 22, 2007 1:01:49 GMT 3
"Hirviöt eivät itke.. Hirviöt eivät kysy itseltään kuinka epäpyhiä he ovatkaan, ne eivät tapa jotta pysyisivt hengissä." Shouten jupisee sitten hiljaa, varovaisella äänensävyllä. Mies ei tietäisi miten reagoida, ehkä hänen ei pidä reagoida, niin on hyvä, varmasti. Polku on ohut ja hämärä, valoa ei saatavilla, mahdollisuudet muutamassa. "Et kuitenkaan ole antanut itseäsi muille.. Jos sinut saataisiin kiinni, sinut tapetaan.. Jos minut.. Minut paloteltaisiin pala palalta, kehoani tutkittaisiin, rajojani mitattaisiin ja sitten minut sysättäisin johonkin selliin mätänemään.. Olen jo kerran saanut kokea jotain sellaista.." Mies puhuu sitten pään kallistuessa hiukan, ääni on hiljainen, anteeksipyytävä. Tämä tosiaan ei välttämättä ole terveellistä, tyttö voi vieläkin leikkiä miehen kanssa, mies tosin ei enää sitä tiedosta, ei tulisi tiedostamaan. Kun tyttö katsoo tätä, kääntää mies katseensa muualle, hän ei kestä katsoa toista silmiin, vain harmaat, kuolleet silmät ovat sellaisia mitä Ayumi kykenee tuijottamaan ilman tuskia. "Kivitetty.." Mies mumisee sitten hiljaa, otetaanpa vielä yksi askel taaksepäin, mies alkaa menemään araksi jälleen. Kissat ovat aina varuillansa, eikös?
|
|
|
Post by lonelywolf on Oct 22, 2007 1:11:03 GMT 3
Marei haluaisi kääntää katseensa, vaan ei voi, sillä jokin hänen sisällään on toisin mitä ennen ei ollut. "Vain sellainen joka todella tietää ja tuntee tuskani, voisi jättää minut henkiin. Vaan sinä et ole epäkuollut, vaan täysin elävä. Minä kun taas olen kirottu, enkä ole kuollut saati elävä." tyttö sanoo kuivaten silmänsä kunnolla, yrittäen nousta sängyltä seisomaan, kaatuen maahan kyljellensä sillä jalat eivät vielä kanna kunnolla. Tarvitsen verta.. jotta saan voimani kuntoon, mutta mistä minä sitä tähän hätään saan? vampyyri mietti, pelokkaan näköisenä, tietäen että se olisi kohtalokasta saalistaa päiväsaikaan.
"Olen tuomittu kuolemaan joka tapauksessa.. veri antaa voimaa, vaan nyt ei sitä näy. Olen jo poltettu tuossa kirotussa paisteessa." Marei sanoo ääni täristen, kyynelten taas yrittäessä nousta pintaan tytön tuijottaessa kiinni laitettua ikkunaa. "Olen ollut typerä tuhlatessani yötä nukkumiseen, kuin elossapitoon.. mistä minä nyt sitä tähän hätään saan?" tyttö vaikeroi hiljaa, luullen ettei toinen kuulisi.
|
|
Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 22, 2007 1:26:46 GMT 3
"Tai sitten sellainen joka on typerä..." Mies sanoo sitten pohdintojensa päätteeksi, ei se ollut vain typeryyttä, mies vain oli pohjimmiltaan hyvä ja kykeni jollain tasolla ymmärtämään toisen tuskan. Mies tarrautuu kummallakin kädellä sauvaansa, sauva liikahtaa hiukan ja mies lausuu jotain hiljaa. Mies lopettaa kuitenkin lauseensa kesken, tyttö yrittää nousta mutta kaatuu maahan, mies on hiljaisena paikoillaan, nyt edes oletettua säpsähdystä ei tapahtunut. "Tuomittu..?" Nainen on sanonut mitä sanoi, mies kysyy vasta hetken jälkeen.
Pian mies nielaisee ja huomaa hikipisaran otsallaan, onko tämä nyt tosiaankin se mitä mies oletti aluksi? Katalaa ansaa? Ei, ei tämä taida ansa olla, ellei tyttö sitten ole hyvä esittämään, mikä voi olla hyvinkin mahdollista. "K..K.." Mies änkyttää sitten jotain, astuen nyt niinkin ison askeleen taaksepäin että on lähes keittiön puolella. Kiitos huoneen pimeyden, on mies vain varjo, varjo vaikka tytön pimeänäkö olisikin kehittynyt, sen saa aikaan magia mikä miehessä virtaa, magia joka on kuin pehmein silkki, musta silkki. Verta, paikalla ei ole missään verta, ei näkyvissä, sitten mies huomasi jotain, onhan täällä verta, paljon, tämä ajatus sai pienen kauhun heräämään..
|
|
|
Post by lonelywolf on Oct 22, 2007 1:37:58 GMT 3
Tyttö nojasi maassa maaten käsiinsä, jotka näkyivät tärisevän hieman hänen painostaan, vaikka kookas ei tyttö ollut, vaan pikemminkin pieni ollakseen vampyyri. "Mene pois!" Marei huudahti hädissään toiselle, joka oli jo ottanut askeleen taaksepäin. "En tahdo satuttaa sinua.. mene pois.. aurinkoon.. PAKENE!" vampyyri jatkoi aneluaan, alkaen täristä lisää, ja hengittää kuuluvasti raskaammin. Tyttö tipahti sen pidemmittä puheitta lattialla, alkaen tärisemään rajummin, liikehdellen puolelta toiselle, kuin jonkun kohtauksen saanut.
"Mitä vielä täällä teet.. juokse, pakene pois. Et voi minua auttaa!" huusi hän jälleen toiselle, pidellen kaksi käsin päästänsä kiinni, hänen silmiensä leimutessa kirkkaan verenpunaisina. Kyyneleet putosivat jo vuolaana tytön silmistä, tämän täristessä avuttomasti maassa ja pidellen kiini päästänsä, kuin taistellen itsensä kanssa. "Lopeta.. mene pois!" tyttö kiljui itkien, päästellen välillä suustaan toinen toistaan omituisempia ääniä, kunnes lopulta meni aivan hervottomasti pitkin pituuttaan sängyn viereen, katselleen kyynel silmin kattoon tummuneilla silmillään, muodostaen huulilleen sanan: "Auta!"
|
|
Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 22, 2007 1:59:36 GMT 3
Tytölle alkaa tapahtumaan jotain, sen näkee heti, Shouten arvaa että jotain kamalaa on tapahtumassa, tuntee ja tietää sen jo etukäteen.. Pimeys tuntuu lähes väreilevän, kuin pienenpienet aallot, jotkin osuvat Ayumiin. Pian tuo toinen puhuu jotain satuttamisesta, miehen kasvoille nousee leveä virne mutta yksi askel otetaan taaksepäin. Toinen puhuu satuttamisesta sekä siitä ettei tahtoisi tehdä sitä, miksi hän ei tahdo? Jotain tosiaankin on tapahtumassa. "En voi paeta, saattaisin polttaa sinut kadotessani.. Pihalla minut taas saatettaisiin saada kiinni, on p-päivä.." Mies sanoo sitten hiljaa, kolkon kuuloisena. Tämä kiinnosti häntä, hän ei tiennyt miksi, se vain kiinnosti aivan perkeleesti. "Sinä et kykene satuttamaan minua.. " Mies sanoo sitten värähtävällä äänellä, ehkä hänen pitäisi poistua? Toinen näyttää sekoavan, tuo huuto, tuskaa, kamppailua. Mies mumisee jotain, loitsua, loitsua joka hyvin pian tuntuu kivettävän tämän pimeyden, kaikki on lähes jäätävää, vain hetken. Tuon jälkeen Ayumia ei näy missään, ei kunnes tuo avaa silmänsä, jäljellä on enää pari silmiä jotka sinertävinä hohkaavat. Kun toinen huutaa apua, kouraisee se.. Tässä voi olla oma henki kyseessä, mutta niin voi olla tytönkin, oma henki tosin on kalliimpi, vai onko? Mitään ei tapahdu, mies ei tee mitään, hän haluaa nähdä tapahtumien kulkua vielä hetken, hän haluaa rauhoittua hetken. Loitsu sai aikaan hiukan sekavan olon, onhan mies nyt toistaiseksi osa kolkkoa pimeyttä, lähes koskematon.
|
|
|
Post by lonelywolf on Oct 22, 2007 2:25:43 GMT 3
Ilma jäätyi Marein ympärillä, tämän maatessa liikkumattomana maassa, tytön silmien tummetessa koko ajan, kuin elämänvirta poistuisi ihmisestä, jättäen jäljelle vain kuoleman tyhjyyden. "Auta.." vampyyri taas muodosti sanan huulillensa, pystymättä päästämään pienintäkään ääntä suustansa. Hänen kurkkuaan kuristi, kyynelten valuessa hänen poskillaan alas maahan, aiheuttaen tuohon hiljaisuuteen kovaa ääntä. Tytön vatsa kohoili enään vain muutaman sentin, kunnes sekin alkoi pikkuhiljaa hidastua hengityksen myötä.
Tuulenviire kävi talon läpi, pörröttäen tytön jäänsinisiä hiuksiaan, antaen tälle vielä viimeiset voimat, koukistaen sormensa matkaajan puoleen muodostaen jälleen hiljaiset sanat huulillensa: "Auta.. ole kiltti..."
|
|
Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 22, 2007 13:31:30 GMT 3
Varjoihin perääntyneenä mies seuraa tätä surullista tapahtumaa. Tyttö vaikertelee jotain, auttamaisesta, miten? Mietintää, ei tosiaan taida olla kuin yksi mahdollisuus, oman veren luovuttaminen. Tuohon leikkiin mies ei tosin mieluusti ryhtyisi, eivätkö vampyyrit ime uhreistaan lähes kaiken veren, varsinkin kun ovat nälkäisiä? Tyttö tuskin enää liikkuu, sitten nuo sormet koukistuvat, Ayumi tuntee tarpeen auttaa, silti jokin sanoo että paikalta pitäisi vain häipyä, jättää toinen tänne. Mitään kummallista ei tapahtunut, nainen ei seonnut ja ruvennut rikkomaan paikkoja niinkuin Ayumi oli olettanut. Loitsun vaikutus loppuu hiljalleen ja pimennoista astuu esiin kaapuun pukeutunut, kissamainen olento. "Kiltti.." Mies toistaa hiljaa katsoen toita hiukan surullisen oloisena. Hitaasti mies lähtee kohden toista, kunnes sitten on aivan tämän vieressä. "Veri jonka tarvitset.. Oletettavasti tarvitset sitä melko paljon. Se on kuin antaisi osan sielustaan.. Ymmärtänet.." Mies jupisee sitten tympääntyneenä kunnes sitten kohottaa kätensä, koukistaen sormensa jolloin jokaisesta sormesta esiin painuu koukkumainen kynsi. Mies katselee tyttöä, kunnes sitten vie kynnet vasemman käden valtimon kohdalle. Tulisiko verta tarpeeksi ja kuinka lähellä kuolemaa Shouten itse joutuisi käymään? "Tämä antaa mahdollisuuden kuulua niihin harvoihin jotka auttoivat.." Mies sanoo sitten laskien kyntensä hitaasti vasten ihoaan.
Kaikki tämä tuntuu inhottavalta, vastenmieliseltä, varsinkin tuo terävä kynsi joka painaa valtimon kohdalta, painamista lisätään ja kynsi puhkaisee ihon, veripisara kihoaa pintaan ja sotkeutuu lyhyen, silkkimäisen turkin kanssa. Mies painaa kynttä vielä hiukan syvemmälle, tämä aiheuttaa jo jonkinlaisen kivun. Hitaasti mies lähtee viemään kynttä kohden kyynärpäätänsä, rapina käy ja veri nousee pintaan, vuolaasti alkaen vuotamaan. Kun haava on noin seitsemän sentin pituinen, vie mies terveen kätensä tytön suulle ja avaa sen. Vasen, tärisevä, vuotava käsi viedään suulle ja silmät suljetaan. Kipu on iljettävä, tämä koko teko on iljettävä ja tuntuu vastenmieliseltä, mies tahtoo kuitenkin auttaa.. Veri tosiaankin vuotaa vuolaasti, naisen suuhun, huulille ja poskille. "Kirottu.." Mies sihahtaa sitten sulkien silmänsä, oikea käsi viedään puristamaan vasenta niin että ohut veri vuotaa entistäkin vuolaammin.
|
|
|
Post by lonelywolf on Oct 22, 2007 19:27:33 GMT 3
Marein silmät olivat miltein kokonaan mustat, nähdessään juuri ja juuri matkaajan tummat ääriviivat kirkasta kattoa vasten, tämän astuessa lähemmäksi tyttöä. Jotain lämmintä tipahti vampyyrin kasvoille, ja valui poskilta maahan. Pian hän maistoi tuon suolaisen maun. Veren. Matkaaja oli mitä ilmeisemmin haavoittanut itseään antaakseen toiselle mahdollisuuden elää, mutta miksi. Sitä ei hän tiennyt. Veri roiskui tytön kasvoilla, kunnes löysi tien Marein suuhun. Vampyyri alkoi nielemään isoja kulauksia nuollen huuliaan puhtaaksi aina välillä, hänen silmiensä alkaessa syttymään jälleen kirkkaamman punaisiksi. "Verta... verta.." tyttö huohotti nielemisen aikana, sulkien silmänsä ja keskittyen vain tuohon ihanaan elämän eliksiiriin.
Pienin liikkein Marei alkoi nousemaan istumisasentoon, ja siitä polvilleen toisen eteen juoden ahnaasti toisen verta, samalla kun kurotti käsiään matkaajan rikkoutunutta kättä kohti. Hellästi tyttö otti toisen kädestä kiinni, ohjaten sen lähemmäksi suutansa nuollen ja imien toisen haavaa. Viimein iski hän hampaansa kiinni matkaajan käteen, upottaen ne syvälle rikkoutuneeseen ihoon. Suoraan valtimoon. Marei alkoi juoda ahnaasti veren valuessa hänen suupielistään, tiukentaen otettaan matkaajan kädestä hieman. Tyttö alkoi houhottamaan hieman silmät kiinni, hänen juodessaan toisen elämää pois ruumiista. Äkisti hän päästi hampaansa irti haavasta, katsoen pelokkaana toista silmiin kuin muistaen että kyseessä oli elävä olento. Marei höllensi otettaan kädestä, alkaen jälleen nuolla haavaa puhtaaksi, ja veren kadotessa tytön suuhun, oli haava umpeutunut.
|
|
Ayumishouten
Member
Release the demon - Unchained, set me free - For this is the gift of the goat.
Posts: 61
|
Post by Ayumishouten on Oct 22, 2007 20:35:11 GMT 3
Mies tuntee kuinka oma ote alkaa heltymään, ennenpitkää se lipeäisi. Tyttö alkaa pian ahnaasti juomaan tuota punaista nestettä, se kauhistuttaa Shoutenia, kuka ei kauhistuisi nähdessään kuinka jokin muu juo katselijan verta? Käsi tärisee, tuntuu voimattomalta, kylmältä. Miehen olotilakin alkaa heikkenemään, silmät tosin rävähtävät auki kun kaksi piikkimäistä hammasta uppoutuu syvälle miehen käteen. Miehen tekee mieli huutaa, hän kuitenkin vaikenee, hän on aina joutunut vaikenemaan sillä hyvin monesti se nopeutti asioita. Mies tuntee karmivat väristykset selkäpiissään kun toinen nuolee tämän haavaa, kipu on nyt enää tykytystä, olotila on heikko, verta on jokseenkin paljon menetetty, paljon verta heikosta kehosta. Mies ei uskalla liikkua, tyttö on noussut istumaan ja mies hengittää nyt kiivaasti kyykkyyn painuneena, veri ei tunnu enää vuotavan, jokin sen sijaan kuumottaa haavan kohdalla. Kättään mies ei rupea katsomaan, hän ei uskalla, eikä varmaan kestäisi nähdä omaa, auki viillettyä kättänsä.. Haavan umpeutumista mies ei tietenkään ole tajunnut, miten hän voisi? "A-... Ahmit..." Mies kuiskaa sitten hiljaa haavoittuneen käden painuessa heikosti nyrkkiin.
|
|