|
Post by Yomire on Mar 25, 2007 18:04:16 GMT 3
"Tottakai, en tullut tänne edes kuolemaan", Drew sanoi yksinkertaisesti hymyillen. Häntä oli kehuttu, ja sitä pitäisi pitää hyvänä merkkinä. "Voin tehdä tämän vielä useita kertoja...", Drew sanoi luoden pallot käteensä, kuitenkaan lähettämättä niitä minnekään. "...mutten tee sitä, jos lupaat ettet ole enää kenenkään riesana etkä kylvä mitään epäilyksiä tai tappoja viattomien ihmisten mieliin. Muuten tulen takaisin ja tuhoan sinut, tiedän pystyväni siihen!" Drew sanoi ja loppu vaikutti enemmänkin uhkaukselta. Drew ei itsekään ollut varma, mitä sanoi tai miksi, mutta ainakin se voisi vaikuttaa jotain.
|
|
|
Post by submarine on Mar 25, 2007 19:41:34 GMT 3
"Ei, sinulla ei ole voimaa siihen", paiseinen vastasi. "Sinä voit selvitä, mikäli teet kuten sanotaan - jos kykenet siihen." Ohimennen tämä veti olentoa vielä hieman lähemmäs itseään kahleesta. "Jos et tee niin, kuolet. Mutta ehkäpä selviät, jos suostut."
|
|
|
Post by Yomire on Mar 26, 2007 14:39:46 GMT 3
'Hmpr, mokomakin tosikko', Drew ajatteli mielessään ja tiesi kyllä itse, ettei hänellä todellakaan olisi voimia siihen. Drewin voimat olivat jo nyt heikentyneet, mutta hän ei antanut sen näkyä. Ei nyt. "Kykenen... mihin?" Drew kysyi. Hän meinasi jo suostua, kysymättä mitään. Parempi kuitenkin ensin tietää, mihin kohtaa soppaa lusikkansa pistää. "Ja miksi puhut kokoajan niin, kuin et olisi varma, selviänkö minä?"
|
|
|
Post by submarine on Mar 26, 2007 15:57:48 GMT 3
"Minä puhun, koska tiedän ettet halua tehdä sitä, mitä vaadin. Ja siltikin teet sen, mikäli haluat selvitä hengissä", paiseinen vastasi. "Sinä olet tarpeeksi voimakas tekemään sen, vaikka oletkin vain lapsi." Hetken oli aivan hiljaista, jopa olento oli vaiti. "Sinä teet, kuten tekee yksi jo tapaamasi. Mikäli tuot tänne uusia ihmisiä itsesi tilalle, sinut säästetään."
|
|
|
Post by Yomire on Mar 26, 2007 16:24:44 GMT 3
"Mit- MITÄÄH!? Ja minäkö toisin toisia ihmisiä sinun ruuaksesi tänne?!" Drew sanoi selvästikin ällistyneenä. "Onko pakko aina olla joku? Miksi teidän pitää ylipäänsä tappaa mitään?!" Drew kysyi ja katse oli lukittautunut toiseen, välittämättä tämän kamalasta ulkomuodosta.
|
|
|
Post by submarine on Mar 26, 2007 17:07:51 GMT 3
"Ei minun ruuaksen", paiseinen totesi ja viittasi olentoon. "Hänen. Hän on nälkäinen ja tarvitsee ruokaa, ja me annamme hänelle sitä." Niin hullulta kuin se kuulostikin, vastaus tuntui myös olevan äärimmäisen yksiselitteinen, eikä sen antaja vaikuttanut aikovan neuvotella siitä. "Ja sinä annat myös, ellet halua päätyä itse."
|
|
|
Post by Yomire on Mar 26, 2007 18:14:39 GMT 3
Tuhahdus karkasi pikkuisen jääräpäämme suusta. "Ja nytkö minä aion olla hänen orjansa?" Drew sanoi ja hänen mittaamattoman arvokkaat tunteenpurkauksensa saivat taas aikaan maagipallon, tälläkertaa violetin, tytön käteen. "Ja vaikka suostuisin, miten minä sen tekisin?" Drew kysyi. Hän ei kylläkään aikonut suostua, mutta pitihän sekin kysyä, jos vaikka sattuisi tulemaan jonkinlainen mielenmuutos kesken kaiken. Aivan vain siis varmuuden vuoksi.
|
|
|
Post by submarine on Mar 26, 2007 18:25:16 GMT 3
"Se on oma ongelmasi", paiseinen totesi, osoittamatta mitään pelkoa tytön uudelle taialle. Tämä ei tehnyt elettäkään aikoakseen puolustautua, piteli vain yhä kahletta tiukalla yhdellä kädellä. Toinen olento ei näyttänyt myöskään pelkäävän mitenkään, mutta se ei oletettavasti edes tiedostanut koko asiaa.
|
|
|
Post by Yomire on Mar 26, 2007 18:31:50 GMT 3
"Niinpä niin.. oma ongelmani", Drew mutisi itsekseen kohottaen samalla katseensa toiseen. "Ja se tietääkseni on myös sinun ongelmasi jos minä kerta teille sitä tuon", Drew totesi yksiselitteisesti tuhahtaen. Hän ei lähettänyt palloa vielä minnekään, antoi sen vain kieppua avatun kämmenen päällä. "Onko tuo toinen...", Drew sanoi osoittaen paiseisen pitämää oliota, "...sinun herrasi, tai jotain?" Drew kysyi päätään hiukan kallistaen vasemmalle päin.
|
|
|
Post by submarine on Mar 26, 2007 19:15:35 GMT 3
"On muitakin, jotka tuovat", kuului vastaus. "Sinä et ole mitenkään tärkeä, pelkkä mahdollinen lisä." Ohimennen paiseinen veti kahleesta olentoa vielä hieman lähemmäs itseään. Kahden kuvottavan yhteisvaikutelma oli jotakin kammottavaa. Kumpaakaan niistä se ei tosin tuntunut haittaavan, mikä ei ollut yllättävää. "Ei, meillä ei ole herroja. Me kaikki", jokin ele joka antoi ymmärtää että puhuttiin suuresta joukosta, "me kaikki olemme yhtä hyviä, me olemme parempia kuin te. Ja me pidämme toisistamme huolta."
|
|
|
Post by Yomire on Mar 26, 2007 19:38:46 GMT 3
"No tuo on jo hiukan...hetkinen, tekö muka parempia, kuin me muut?!" Drew laukoi ilmaan varsin viisastelevalla äänensävyllä. Se myös antoi ymmärtää, että Drew ei todellakaan ollut samaa mieltä toisten kanssa, ei läheskään. "Saisitte luvan, te kaikki, jättää viattomat ihmiset rauhaan. Syökää jotain muuta. Vaikka kasviksia, se on terveellisempääkin", Drew sanoi ja huulille kipusi heleä hymy, pitkästä aikaa. Se ei tosin ollut niin ystävällinen, kuin olisi voinut olla. Se oli pikemminkin vain sellainen kettuileva ja ehkä hiukan ivallinenkin ja ennen kaikkea, pilaileva hymy.
|
|
|
Post by submarine on Mar 26, 2007 21:45:07 GMT 3
Paiseinen ei näyttänyt hiukkaakkaan huvittuneelta, vaikka ei oikeastaan miltään muultakaan. "Me olemme parempia, me emme jätä omiamme heitteille, me emme tee ennakko-oletuksia, me olemme parempia." Tämän äänessä ei ollut hiukkaakkaan ehtoja, se oli toteamus, ei mielipide. "Olet käyttänyt mahdollisuutesi. Hyvästi", tämä totesi. Ja kuin sanojen komentamana alkoi yhtäkkiä valtava tuuli, joka riitti heittämään heiveröisemmän jaloiltaan. Se ei ollut tavallista, vaan hyistä ja melkeinpä... terävää. Se ulvoi kuin peto ja sai korvat kärsimään.
|
|
|
Post by Yomire on Mar 27, 2007 8:14:53 GMT 3
Drew aikoi juuri avata suunsa väittääkseen vastaan hänen mahdollisuuksistaan, kunnes sitten tajusi tuulen paiskovan häntä auttamattomasti taaksepäin, melkein jaloiltaan. Muutama askel peruuttamista ja sitten muks, Drew kaatui maahan. Maassa istuessaan Drew painaisi kädet korvilleen samalla, kun yritti nousta pystyyn. Tavallinen tuuli olisi käynytkin, mutta miksi sen piti olla näin....hyistä ja korviin sattuvaa. Argh!
Drew onnistui ylösnousemis-aikeissaan ja loihti sitten vaistonomaisesti suojakilven eteensä, joka hiukan helpotti tytön tilannetta. Mutta tuskinpa kauaa. Kilpi oli heikko, kuten alkoi pikkuhiljaa olla Drewkin.
|
|
|
Post by submarine on Mar 27, 2007 15:53:06 GMT 3
Hiljalleen tuuli tuntui jopa yltyvän, tai ehkäpä se tiivistyi rajatummalle alueelle, tytön ympärille. Pian se alkoi tuntua siltä, kuin voisi todella repiä jotain kappaleiksi, se alkoi jopa tuntua siltä kuin olisi ollut elävä, vihaava olento, eikä vain luonnonvoima. Ja sitten se tyyntyi, kuin vivusta kääntäen. Paiseinen ja olento olivat yhä paikallaan, kuin koko tuuli ei olisi vaikuttanut niihin mitenkään. "Sinä kuolet heti, kun vain haluan. Tai sitten tottelet minua", tämä totesi.
|
|
|
Post by Yomire on Mar 27, 2007 16:01:05 GMT 3
Ilme oli vihantäyttämä ja se kuvasti hyvin Drewin mielipidettä asiasta. Drew ei pitänyt sankarikuolemista, vaikka olisi sellaiseen voinut jo useamman kerran ajautua. Hän tiesi, että hän ei kestäisi enää kauaa, vaikka tekisi sankarikuolemankin. Silloin se olisi vain oma valinta, eikä se ehkä tuntuisi niin tuskalliselta? Drewin ajatellessa kilpi oli hävinnyt tytön hailenevan keskittymiskyvyn seurauksena. Kylmät väreet piinasivat Drewin selkäpiitä kun tämä palasi todellisuuteen. Drew rojahti maahan polvilleen. Toisen sanat kuultuaan ja noteerattuaan Drew kysyi hiljaa: "Onko minulla hetki aikaa miettiä?" Tänään oli tapahtunut liikaa, aivan liikaa.
|
|