|
Post by submarine on Jan 2, 2008 14:15:12 GMT 3
"No ehän mä nyt voi hyvää jätkää jättää pulaa, ku jotai pientä paskiaist", Rysy vastasi, viittoen samalla kädellä näyttääkseen, että toinen voisi lopettaa tuollaiset puheet jo alkuunsa. Köriläs kumosi vain lisää olutta kurkkuunsa tuopistaan ja näytti ohimennen erittäin laajalla tunnettuja käsimerkkejä jollekulle, joka tämän mielestä ilmeisesti tuijotti liikaa. Siihen ei vastattu, joten yhtä laajalla tunnettua nyrkin iskemistä naamaan ei tarvinnut tehdä.
Se oli ehkä pelkkää tuuria humaltuneen katseen harhailemisesta, tai sitten jokin humalan jo lähestulkoon peittämä sanoi miehelle, että nyt ei kaikki ollut kohdallaan. Mutta olipa mitä hyvänsä, Rysy onnistui vilkaisemaan juuri oikealla hetkellä nähdäkseen, että mies siivosi muutakin, kuin omaansa pois kasasta - ja se oli yhtä kuin varkaus, jopa melkoisen juopuneessa tilassaan köriläs tajusi sen. Ja varkauksia ei siedetty. Ähkäisten tapaan, josta tuli mieleen "Jumalauta!" Rysy iski nyrkin pöytään niin, että koko kolikkopino pomppasi. Paksu etusormi ojentui syyttävästi kohti toista, eikä se ollut valmis kuulemaan mitään selityksiä. "Teet ny aika helevetin rumasti", Rysy totesi. "Mä annan sulle sulta reilust voitetut rahat takas ja sä koitat viedä loputki. Sä voit olla hyvä jätkä, mut jos noi kolikot, joita sä tunget piiloon, ei vähän äkkisee ala ilmestyy takas, nii mä laitan sut suoraan takas merel, eikä sul tuu ole laivaa mukanas täl kertaa."
|
|
|
Post by Kalin D. on Jan 4, 2008 18:52:50 GMT 3
Virhe. Siinä tapahtui nyt iso virhe. Kyse ei ollut arviointikyvyn pettämisestä vaan siitä, ettei sitä ollut lainkaan ja kädet toimivat puhtaasti reflekseillä merimiehen sitä itsekään oikeastaan pahemmin tajuamatta, ennen kuin oli myöhäistä. Ylimääräiset kolikot kilahtivat takaisin pöydälle kuin rusakolta hätäpapanat. Ilmekin oli sen mukainen. Jesus tuijotti suurisilmäisen säikähtäneenä äijän körilästä aivan varmana, että henki lähtisi siltä samalta seisomalta. "Desculpa-me!" Mies parkaisi ja kyyristyi vaistomaisesti kun päin näköä huudettiin. "Se oli vahinko! En mä meinannu!" Sanat tulivat nopeasti, sopertamatta ja puolittain parkaistuna. Puolet baarista oli kääntynyt siinä vaiheessa tuijottamaan.
Nyt kävi huonosti. Nyt kävi aivan helvetin huonosti, Jesus kirosi mielessään ja manasi nuoruutensa opit taskuvarkaana. Pyhä tarkoitus oli olla huomaamaton, mahdollisimman vähän uhkaava ja olla jäämättä kenenkään mieleen. Tatuoitu irvisti ja painoi hetkeksi kämmenen kasvoilleen vetäen henkeä, ennen kuin nosti kätensä tyynnyttelemään. Ja näytti siinä samalla niiden olevan myös tyhjät. "Okei. Anteeksi. Vanha tottumus." Jesus yritti kuulostaa rauhalliselta ja vakaalta, yhtä luotettavalta kuin aikaisemminkin, mutta se ei varmasti mennyt enää läpi äänen pienen kireyden ja liian syyllisen ilmeen vuoksi. Varas oli yllätetty juuri kun oli olettanut olevansa täysin selvillä vesillä ja housut olivat jokseenkin nilkoissa asti siltä osin.
|
|
|
Post by submarine on Jan 4, 2008 19:06:42 GMT 3
"Saatana se mikää vahinko!" Rysy ärjäisi ja iski nyrkkiä pöytään toisen selittelyille. Köriläs oli juuri sitä tyyppiä, joka saattoi takoa turpaan vaikka omaa veljeään, kun pienintäkään syytä tuli - puhumattakaan juuri löytyineistä "hyvistä jätkistä". Tämän pelasti välittömältä päällekarkaukselta lähinnä varmaankin se, että rahat tosiaan annettiin takaisin nopeaan tahtiin. Korstolla ei varmaankaan olisi ollut suurempia tunnontuskia vetää edes veistä esiin, humalassa ja muutenkin väkivaltainen kun oli. Puoli baaria tosiaan tuijotti, ja suurin osa varmasti ainakin varautui kunnon turpasaunaan.
Hetken aikaa Rysy tuijotti suu vaahdoten ja silmät raivosta kapeina varkautta yrittänyttä, eikä ollut hiukkaakaan mahdollista sanoa, aikoiko tämä kiskoa toisesta ilmat pihalle vaiko ei. Hetken perästä kuitenki näytti siltä, että korsto osasi edes hieman hallita tunteensa, sillä nyrkin ja polven sijasta tämä saikin päälleen paksun rään, jonka köriläs suustaan sylkäisi. "Yritä helvetti uudelleen, niin etit sormias naapuripitäjäst", Rysy uhosi ja nojautui sitten takaisin tuoliinsa. Nyt mies kuitenkin siivosi kolikot nopeaan tahtiin pois pöydältä, selvästikin äskeisestä viisastuneena. Suurimman osan tuoppiaan tämä oli läikyttänyt itsensä päälle, pöydälle ja lattialle.
|
|
|
Post by Kalin D. on Jan 4, 2008 23:34:41 GMT 3
"No voi nyt vittujen kevät!" Hoikka mies ponkaisi jaloilleen kaataen tuolin altaan ja läimäisi kämmenensä pöytään. Äkkiä, keksi jotain! Pelasta tilanne ja nahkas! Ajatus kulki vinkaisemalla sitä mukaa kun karheuttaan ärisevät sanat tunkeutuivat puolihuutoa ulos. "Mä olen saatana tapellu satamissa pennusta pitäen ja joutunu varastaan, etten ois kuollu johonki rapaseen katuojaan! Luuletko sä, että puhas selviytymisvaisto noin vaan katoaa käsistä, mitä?! Jos mä en ois nuijana sitä oppinu tekeen jatkuvasti, mä oisin kuollu." Jesus rauhoittui hieman päästettyään suurimmat paineet ulos. Räjähtämällä tapahtunut avautuminen tuli sen verran nopeasti ja sydämen pohjasta, ettei se voinut mitenkään olla valetta. Mies näytti itsekin hieman säikähtävän, mitä oli mennyt karjaisemaan. Hän kuitenkin yskähti ja katsoi hetken pöytää, vilkaisten sitten ympärilleen murhaavasti. Uskaltakaa avata naamanne.. Tummien kulmien alta luotu katse lävisti jokaisen kohti katsovan routaisella terällä, joka kylmetti veret ja sai vahvempienkin polvet heikkenemään. Katseensa ajan merimies näytti täysin valmiilta ja täysin kykenevältä nylkemään ja tappamaan jokaisen, joka uskaltaisi askeleenkaan lähemmäksi.
Jesus puuhkahti keuhkonsa tyhjiksi ja jatkoi vaimeammin, ääni karjaisusta rikki särähtäneenä. "Mä en kuseta. Mä en ees hoksaa jos mä teen tuota. Sä tiedät aivan tasan tarkkaan, et noitten hilujen saaminen on aina vaikeeta." Merimies hymyili, vaikka ilme näyttikin väsyneen suden hampaiden paljastukselta. "Vielä vaikeenpaa se on ku on kuuden vanha ja hylätty luostarin ovelle, eikä sua oteta sinnekään." Tummaverinen hiljeni ja nosti tuolinsa ylös, lysähtäen takaisin istumaan. Katse jäi pöydän pintaan kiinni, eikä noussut. Tuomitkoon, naurakoon, kirotkoon tai pistäkööt turpaan, loppuun ajetun väsyneen miehen purkaus oli tullut täysin aitona ja rehellisenä suoraan sisältä asti.
[Noppasin uudelleen uskottavuuden, tällä kertaa kuulostaa ihan täysin rehelliseltä (neljä onnistumista), eikä haiskahda kusetus missään. Tuohon uhkaukseen kolme onnistumaa, notta saa olla rohkea sälli jos tohtii lähteä päin Jesusta nyt. ]
|
|
|
Post by submarine on Jan 5, 2008 0:05:23 GMT 3
Rysy ei näyttänyt olleen täysin valmistautunut siihen, että saisi kuulla vielä vastaansanomista - tai oikeastaan ollenkaan. Korsto näytti peräti yllättyneeltä siihen tahtiin, jolla toinen sanojaan suolti. Toki köriläs varmasti tapasi vastata nyrkillä tällaiseen, kuten oli jo selväksi käynyt, mutta nyt vastaan iskettiin odottamattomasti ja sellaisella voimalla, että heikompaa hirvitti. Rysy koetti selitellä jotain siihen suuntaan kuin "Emmä ny noin..." ja "iha mä vaan varottelin..." Sitten tämä päätti kuitenkin olla vaiti, kun ei parempaankaan pystynyt. Toinen oli hermostunut ja kunnolla, eikä siihen mikään höpinä auttanut.
"Joo no, en mä ny pahal tarkottanu", Rysy lopulta totesi toiselle, kun tämäkin osoitti hieman rauhoittumisen merkkejä. "Mut kyl sä tajuut, nää paskiaiset varastaa kaiken, mikä ei oo kii. Pitää oppii huutaa", köriläs selitti, viitaten jälleen tasapuolisesti jokaista kyläläistä kohti. "Mut kyl mä tajuu, et sun on pitäny myös oppii varastaa, nii mäki oo joutunu." Hetken korsto istui vaiti ja ihmetteli, minne oli oluensa kadottanut, ennen kuin ryysti tuopinpohjat. "Jos me tehää nii, et unohetaa koko juttu, mut ei kumpikaa koeteta toiselle tota enää?"
|
|
|
Post by Kalin D. on Jan 16, 2008 21:18:15 GMT 3
Moni olisi varmasti jättänyt nostamatta meteliä ja livahtanut piiloon, juossut ulos minkä kintuistaan pääsi kolikot mukanaan, mutta takkuinen ja vesimärkä mies pöydän toisella puolella oli hyökännyt vastaan. Ja vielä tulisesti. Jesus tuijotti kulmiensa alta körilästä varoittavan pitkään. Pesässä riitti vielä hiillosta tuleksi asti. "Joo, kyllä mä tajuun. Mut mua ei oo vielä tähän päivään asti pelkällä huudolla ajettu pakoon - eikä ajeta." Kyllä jämpti on näin, merimies nyökkäsi napakasti. Vähästä ei lähdetty, vastassa sai olla itse Ikuturso tai Davy Jones, ennen kuin hän jänisti.
Keskustelu/huutokumppanin rauhoituttua ei merenkävijälläkään näyttänyt enää olevan syytä jatkaa karjumistaan ja tulistus hiipui omia aikojaan jättäen jälkeensä saman sateesta väsyneen miehen tummine silmän alusineen. "Ooohan tää tosi. Mä en tee tuota tahalteen, mut palautan kyllä jos vahingos. Älä sä siitä ittees ota. Äijän pitää näyttää kuka o." Se oli tullut varmasti selväksi Jesuksen kohdalla. Pirullisen äksy tempperamentti ainakin löytyi, joskin hyvin piilosta ja räiskähtelevää tyyppiä. "Annetaa mennä vaa. Ottasi tuopin, mut mieluusti kuitenki nukkusin tällä hilulla." Mies hieroi kasvojaan ja vilkaisi vaatemyttyä vierellään penkillä. Yhtä märkä se oli kuin aikaisemmin, ehkä nyt joku nurkka vähän vähemmin juokseva.
( Pahoittelu kestosta, on joutunut juoksemaan ympyrää ja kiroamaan. )
|
|
|
Post by submarine on Jan 17, 2008 16:28:01 GMT 3
Rysy mutisi jotakin myöntävän suuntaista toiselle ja näytti jäävän pohtimaan, karjuisiko itselleen uuden tuopin tyhjän tilalle. Oli kuitenkin sitten kai niin, että mies totesi saaneensa tarpeeksi yhdellen illalle, mikä oli kenties pienen luokan ihme, ja asetti vain kupintapaisen syrjään. Kukaties huuto oli vienyt tältä juomahalut, sillä ainakaan päänsärkyjä tai sammumista tämä ei varmastikaan kammonnut, mikäli vielä äsken kitaan kumottu olut mitään kertoi. "Perkele, tota säätä. Joku helveti paskiane o päästäny perkele tulpan pilvist", köriläs äkkiä vaihtoi puheenaihetta. "Paskaa toiki."
Korsto istui hetken vaiti, kuin olisi pohtinut, viitsisikö kertoa jotakin. Lopulta tämä kuitenkin päätti sanoa sanottavansa. "Mul oli veli, tiiäks, ku olin pien. Vuotta tais olla vanhemp, emmä muist. No mut, se piru ei kuunnellu, ku äitee käsk sisää. Juoks helvetti satees. Mä en tykänny, nii tottelin. Perkele, sinne jäi se poika. Kyl siin viel henki pihis, ku löyty, mut ei hitto, ei sitä saanu enää kukaan lämpimäks. Mä en koskaa oo sateel ulkon, jos voi välttää. Äite oli helvetti kauhee sika, pieks kunnol ja kovaa, mut viisaampaa sikaa et perkele löyä. Mä saatan olla ilkee jätkä itekki, ei siin mitää, mut äitee oli perkele kova ämmä. Kuoli sitte johonki tautii. Mä ite hautasin sen." Rysy pysyi hetken hiljaa jonkin synnyissä syvissä piilottelevan tuntemuksen johdosta.
|
|
|
Post by Kalin D. on Jan 19, 2008 13:15:39 GMT 3
Tatuoitu nyhti hiljalleen yhä kostean paidan päälleen, tyytyväisenä edes pienestä kuivimisesta ja lämmön keräämisestä jäseniinsä. Rintakehän leikekirja jäi piiloon kuvineen ja muistoineen, mutta siellä ne olivat aina, kantajan itsensäkin unohtamana toisinaan. "Mä sanon, et se on se kreikkalainen, joka sen meni tekeen." Vino hymy ja väsyneen leikkisä vaimea hekotus viittasivat johonkin vitsiin, mutta se taisi mennä kyllä ohi jokseenkin koko baarilta. Poseidon ei välttämättä ollut tuttu kyseisellä mantereella. "Märkään kyl tottuu, kuhan pitää jalkansa kuivana. Merel kastuu ihan jatkuvasti - tai paahtuu ku kirkastaa kolmatta viikkoo putkeen." Kihahduksen jäljiltä puhe jäi hieman varovaiseksi, mutta suuttumus putosi pois. Jesuksen näytti olevan hyvin helppo heilahdella tunnetilasta toiseen ja tehdä äkkikäännöksiäkin, eikä lauseen loppuessa voinut kuulla mistään puhujan edes olleen tulistuksissaan.
Tarina kuitenkin, yksinkertaisuudessaan karu, veti tummat silmät hyväksi aikaa pöydän pintaa mittaamaan. Sen täytyi olla raskasta. Siihen ajatukseen oli vaivaton eksyä, nähdä puunsyyt kiemuraisina ja vaikeina seurata katseella, mikä vain hämmensi. Miten saattoi joku haudata vanhempansa, veljensä, puhua heistä sen jälkeen noin. Kulkija näytti hämmentyneeltä, muttai ei aivan kehdannut kysyä, vaikka kovin viipyili kysymys hänen huulillaan etsien tietä ulos. "Mä en... tuota. Siis.. Miten?" Se pala moraalia ja sisintä, mikä miehessä vielä asui, esti töksäyttämästä suoraan. Omasta epäluulostaan, ihmetyksestään ja osin myös kyllä ihailusta, selviytyi vain yksi sana ääneksi kohtaamaan mahdollisen paheksunnan tai loukkaantuneen hiljaisuuden.
|
|
|
Post by submarine on Jan 19, 2008 14:37:56 GMT 3
Rysyllä näytti olevan hieman vaikeuksia tajuta, mitä mies oikeastaan edes kysyi. Tämä tuijotti hetken toista kysyvästi, ja pohti hetken. "Ei se vaikeet ollu. Mä vaan kaivoi kuopan maaha ja laskin äiteen sinne. Sit kaivoinki oikeen syvää, et ei joku helvetin piru pääsis raatoon kii. Nii tekee tiedäksä kulkukoirat joskus, jos ei hautaa oikee syvää. Mä lainasin lapioo yhelt jätkält, anto kyl mut tarkkaili, etten vaan varasta. No, mä sit kaivoin sen kuopan sil. Mut mä en merkinny mitenkää sitä hautaa, tein sille jätkälleki selväks, et ei oo mitää arvokast mukana. Kyl mä viel muistan, mis se on, en vaa oo koskaa sielläkää käyny enää. Ei oo vaa tullu sekään etee. Jos joskus kävis..."
Taas hetken hiljaisuus, kenties köriläs muisteli jotakin menneitä. Ei tämä ilmeisesti täysin paatunut ollut, kun kerran tällaisia puhui ja mietti. "Mä en niist jumalist sun muist tiiä. Nähny nii paljo porukkaa, et ei oikee tiiä, mihi pitäs uskoo. Etenki kaupungis näkee hitost eri juttui. Nähny jopa sellasii, jotka käy polvillee ja hieroo päät maaha. Emmätiiä, siihe mä en ainakaa rupee. Saanu jo ihan tarpeeks hieroo muutenki naamaansa kivee."
|
|
|
Post by Kalin D. on Feb 3, 2008 18:30:19 GMT 3
Jesus kohotti kätensä ylös ja heilutteli niitä päätään puistellen. Ei, ei, ei, ei hän nyt tuota tarkoittanut, mutta henkäisi ja antoi ison körilään kertoa loppuun kun kerran puhui. Pikkuisen tarkka selonteko näytti huvittavankin jo säänpieksemää miestä. "Sim, sim. Joo, ruumiit pitää laittaa syvälle tai ne vie joku tai jokin, mut mä en ny iha sitä meinannu.." Jätkä virnisti pienesti. "Eikö se ollu susta mitenkää tuskallista? Käyny kipeetä?" Merimies nojasi raskaasti pöytään ristien käsivartensa. Selvästi ajatus kulki jossain hieman vaikeassa, siihen malliin oli otsa rypyssä. "Mulle on aina sanottu, että semmonen repii aukon rintaan, et se olis kauheen tuskallista. Mä en tiä, mulla on kai vielä vanhemmat jossain, mut mitä mä tiän.." Kuiva naurahdus katkaisi puheen hetkeksi. "En oo käyny kotona vuosiin ni ei voi tietää. Isä varmaan tahtos pistää mut putkaan jos tietäs millanen musta tuli." Olivat sanat masentuneen mallisia, niistä kuulsi päälle huvittuneisuus. Ei, ei ollut poika samasta puusta veistetty.
"Mä oon nähny niitä päänsä maahan hierojia kans, tappanu monta. Ne o pakanoita ja vääräuskosii, joilla o saataran saastaset käsitykset kaikesta. Ohan se mielekästä nähä erilaisia paikkoja ja ihmisiä, mut nii kaua ku niillä vippaa päästä ne on parempi pistää kylmäks." Vakaata ja varmaa puhetta, muuta ei voinutkaan odottaa mieheltä, jolla oli luja tahto ja kirkas päämäärä. "Mut joskus on paree jättää sellanen lahtaamat, koska ne SAATTAA päästä paratiisiin jos sä tapat sellasen, joka on sodas. Niillon joku juttu, et jos ne sotii, siinä kuolleet pääsee jonneki upeeseen paikkaan ja mä en sitä niille sois. Satua tai ei." Jesus irvisti puhuessaan, puristi kätensä nyrkkeihin ja haki otteet kyynärpäistään pitääkseen käsivartensa sijoillaan. Jotain oli selvästi hampaankolossa tummaa kansaa kohtaan, eikä sitä piiloteltu mitenkään.
[[ Perkkeleen myöhäs taas, työn haku ja kurssi syövät aikaa. ]]
|
|
|
Post by submarine on Feb 3, 2008 18:54:30 GMT 3
Rysy näytti pohtivan hetken asiaa, kuin ei olisi koskaan sitä aivan tarkasti miettinyt. "Emmä sitä koskaa sillai ajatellu", köriläs muotoili ajatuksiaan sanoiksi sitten. "Se oli kato ollu jo pitkää sillai huonon. Mä mietin, et ei hyvi mee, koht tulee noutaja. Emmä sitten tiiä, se vaa ei noussu sit yks aamu. En mä viel mies ollu silloo, mut ei ollu hirveest vajaakaan. Olin muute paree silloo, ku nyt oon. En mä tiiä, jotenki jo siis osas oottaa sitä. Se oli jo kylmäki iha, ko mä kokeili. Perkele, ei se talokaa ollu enää paljo mitää, vuoski. Jotenki ei vaan halunnu ees ajatella. Mä sit lähin sieltä, ku ei mitää enää ollu. Emmä tiiä, ehkä siel talos elää joku ny. En oo tosiaan tarkistanu asioit."
Köriläs istui vuorostaan hiljaa ja kuunteli toisen puhetta. Tuoppi oli tyhjä, eikä se selvästikään miellyttänyt millään tavalla. Mutta ilmeisesti sitten ei tehnyt mieli enää lisääkään - tai sitten tämä oli jopa huomannut, että toinen ei halunnut ylimääräisiä kuuntelijoita. "Mä en sodast viitti ees puhuu, se on sellast paskaa, et en tiiä mitää isompaa. Perkele, kyl mä tajuun jonku tappelun tai tollaseet, mut sota ei mee jakeluu. Siin veetään mukaan perkele kaikki, haluspa tai ei. Mä kuulin yhelt jätkält, joka on sellastaki nähny, et millast se o. Ei miellytä. Jos sellanen hitto uhkaa, nii mä häivyn heti ja vilkkaan. En mä ala jonku muun jätkän takii kuoleen jossain helvetin kaukomail."
|
|
|
Post by Kalin D. on Feb 4, 2008 20:11:21 GMT 3
"Ekkö?" Kulkija kohotti kulmiaan aavistuksen kummeksuen. "Mulle ei oo mitää muuta puhuttukaa, on laival äijiä kuollu, mut ku ne menee nopeesti. Laidan yli myrkys tai jos iskee tauti ni ne sit kans lähtee äkkiä tai hommaavat ite ittensä Jonesin arkkuun. Eikä niitä ny sure, paskiaisia kaikki." Jesus irvisti kyllä ja ilmaisi ilmein karkean inhonsa (entisiä) työtovereitaan kohtaan, mutta oli hänkin salaa kallistanut pulloa muutamalle hyvälle miehelle ja toverille. Aivan täysin eri asia mitä sitten päälle päin näytti. Elämä merellä ei ollut kevyttä, ei etenkään Puta del Belem-aluksella. "Mut mä oon sitä mieltä, et yhes paikas ei voi olla. Ei ainakaa kauaa. Siin sekoo pälli." Virnettä löytyi viimein vähäsen, kultaiset kulmahampaat vilahtivat kissamaisessa hymyssä.
Sota. Se yritti vetää lämpimän meren miehenkin hiljaiseksi. Yritti. "Sim, sim. Siin sä oot oikees, iha oikees. Saatanallista paskaa, mut mierda - siin tienaa. Tiäks kuin paljon armeijat tarttee ruokaa ja puhasta vettä?" Puheeseen alkoi löytyä poljentoa ja intoa vähä kerrallaan. "Pirusti. Aivan pirusti." Kädet elehtivät mukana selostuksessa määritellen tynnyrin linjat. "Se o hyvää kauppaa ku ei niitten omat varastot ikinä riitä. Ne tarttee kans aseita ku omat loppuu tai menee rikki ja niissä o sit hinta kohillaan. Jos osaa kattoa oikeen puolen jonka kaa kaupata, sodan jälkeen alkaa kestit. Sotasaalista saa viä niin paljon ku jaksaa kantaa, mut tietyn ajan sisäl. Siin pitää olla nopee, että saa parhaat päältä." Mikäli jo ei ollut arvannut, alkoi tatuoidun ammattikunta määrittyä tarkemmin. Puhe tuli suoraan kauppamiehen suusta, hävyttömän ja moraalittoman, jolle ei ollut väliä kuka ja montako kuolin kultaisten kolikkojen edestä, kunhan ne putosivat oikeaan taskuun.
|
|
|
Post by submarine on Feb 4, 2008 20:43:17 GMT 3
Rysy näytti miettivän hetken sanoja. Kukaties tämä koetti päättää, oliko sekään osa sotaa mitenkään hyvä. Lopulta köriläs kuitenkin murahti myöntävästi ja nyökytteli hetken. "Joo, kyl mä arvaan sen. Tienaa nii helvetist, jos osaa. Se kerto kans jotain sellast se jätkä. Mut saa olla kans saatana varovaine, ne voi pakkovärvää, jos jäät haavii, nii mä kuuli. Perkele, pitäs vetää turpaa heti sellast, joka tulee sanoo noin. Mä tiiän, et muaha ei kukaa saa perkele kuolee johonki hiton paikkaan jonku mutanaaman miekas. Ei, mä juoksen silloo ja vedän naamaan jokast, joka estelee. Mut toi myymine kuulostaa hyvält, ei oo mitää helppoo rahaa vastaa. Ko vaa itekis joskus pääsis siihe kii." Körmy pysyi hetken vaiti ja vaihtoi muutaman vähemmän ystävällisen katseen jonkun kanssa, joka tämän mielestä ilmeisesti tuijotti liikaa. Oli kaiketi melko itsestäänselvää, että tämä oli varmasti kiinnostunut rahan hankkimisesta, sen saattoi sanoa aivan jokaisesta ihmisestä. Kukapa nyt ei olisi ollut halukas käärimään hieman kultaa kasaan?
Äkkiä Rysy nojautui hieman eteenpäin, kuin olisi halunnut sanoa jotain kovinkin salaista. "Mä oon miettiny, et rupeisin tiiäkkö rosvoomaan. Siit sais rahaa, perkele, tiel menee rikast väkee. Mut ei hitto, mä en aio lähtee mihinkää perkelee joukkoo, joka pistää puukol, ku käännät selkäs. Ei helvetti, en mä sellaseen rupee. Mut en mä tiiä, kyl se raha ois mukavaa. Enemmän siis, ku saa näist perkeleen vääntämisist. Muutaman kaljan näilläki just just saa, saatana. Ei huvittais elää koko elämää paril pyöryläl."
|
|
|
Post by Kalin D. on Feb 5, 2008 20:45:40 GMT 3
Jesus nyökytti kuin alligaattori kulmat kohollaan. Kyllä vain, tienaa niin maan perkeleesti, ettei tosikaan. Siitä myös kirposi ovela hymy, merimies nojasi melkein retkottamaan pöydälle ja työnsi käsivartensa kuvineen nähtäville. "Katos..." Tylppä sormenpää naputti käsivarren sisäsyrjällä olevaa kahlitun kirveen kuvaa aivan itämaisen viettelevän neidon vierellä. Kirveen terään oli hakattu numero. "Kyllä sieltä karkuun pääsee jos tarpeeks haluu ja vähä apua saa." Ties mistä sekin kuva oli saatu, olkoonkin vieraan armeijan leima tai elävöitys tarinalle, se kyllä kieltämättä antoi tiettyä uskottavuutta.
Käsivarret jäivät ristityiksi pöydälle, vaikka kulkija loikoikin siinä jo kuin laiska laivakissa. Kuunnellessa tummaverisen silmät jäivät puoliumpeen, hymy pehmeän tietäväksi. "Hmmm'm." Hän nyökkäsi hitaasti, pitäen kultaiset kulmahampaansa piilossa. "Ekkös sä puhunu jostain isosta kaupungist täsä lähellä? Musta tuntuu, ettei me olla ainoot, joilla on kiire tien päälle kuhan toi rapakeli lakkaa. Tarvis vaan nopeet hevoset. Kukaan ei kyllä tällasella sateella lähe hakeen tallista sopivaa kaupan." Mitä, mitä? Oliko Jesuksella jo suunnitelma valmiina? No tietenkin, sitä päiten alunperinkin köriläältä oli kaupunkeja kyselty ja teistä. Eikä hitaasti levenevä virne jättänyt arvailujen varaan hevosteluakaan.
|
|
|
Post by submarine on Feb 5, 2008 21:58:23 GMT 3
Rysy vaikeni hetkeksi aivan täysin, kun toinen alkoi vihjailla jotakin. Saattoi melkein kuulla, kuinka ruosteiset rattaat körilään päässä alkoivat raksuttaa kitisten ja naristen. Saattoipa sieltä jokin haljeta ja tipahtaakin. Selittikö mies nyt sitä, mitä luultiin? Oliko tämä tosissaan asiasta, eikä vain selittänyt jotain aivan muuta? Ja jos tämä nyt tosiaan puhui aivan estoitta mahdollisista aikomuksista käydä ryöstämään väkeä maantiellä, niin olikos tällä silti puhtaita jauhoja pussissa? Ties vaikka olisi perkele jokin lainvalvoja huijaamassa juuri näin epäonnisia? Tai jokin muu, kuka näistä tiesi.
Meni melkoinen hetki, kun Rysy pohti pohtimistaan. Lopulta tämä näytti kuitenkin siltä, että kannattihan tätä edes kokeilla. Körmy nojautui jälleen eteenpäin. "Joo, kaupunki tosiaa o. Täält lähtee varmast juu enemmänki porukkaa sin. Oon ainaki pari nähny, jotka ei oo täkäläisii. Ja jos ny hevosist puhutaa, nii mä tiedän, et ei siel oo, ku yks jätkä tavallisest tallivahtin. Emmä sitä tällai kunnol tunne, mut eipä sun tuntee tartee, et voit laittaa tajun pois. Et kyl se toimis, jos asiaa miettii. Ei siel oo kuitenkaa kukaa ulkon tällasel ilmal, et tuskin ees kukaan näkis." Rysyn äänensävy antoi selvästi ymmärtää, että tämä puhui enemmänkin noin nyt teoriassa, kuin vakavissaan. Jos kävisi ilmi, että tämä toinen olisikin joku perkeleen ovela huijari, niin voisihan sitä väittää, että pohdiskeli asiaa aivan nyt vain pohdinnan tasolla.
|
|