|
Post by Yomire on Jan 25, 2007 18:19:11 GMT 3
Kiitos. Xiana kiitti. Hän oli todellisessa pulassa, ja oli erittäin kiitollinen Teuntekin tarjoamasta avusta. "Mitä nuo ovat?" Kirael jatkoi tenttaamistaan osoittaen Teuntekin välineitä. Hän kuitenkin vastasi pian Teuntekin kysymykseen: "Minä tulin... kävelin." Kira sanoi ja käännähti viimeisen sanansa kohdalla kohti Xianaa samalla epäilevästi katsoen ja hiukan mulkoillen. Hän epäili, että toinen ei ollut tullut tänne jalan. Mitä nuo siivet tarkoittivat? Kira aikoisi ottaa selvää. Hyvinkin pian. Kuin pieni, nokkela salapoliisi vaativassa työssään.
|
|
|
Post by submarine on Jan 25, 2007 18:32:56 GMT 3
Teuntek vilkaisi itsekin muistiinpanovälineitään, muttei tehnyt niiden piilottamiseksi mitään. Ne oli kuitenkin jo nähty, ja kaikki keinot poistaa ne näkyvistä vain keräisivät lisää huomiota. "Nämä ovat minun yksityisiä välineitäni, eikä sinun tarvitse tietää niistä", hän vastasi mahdollisimman tiukasti. Kun oli kerran mahdotonta ottaa ne pois näkyviltä, olisi kai paras vain käskeä toista olemaan katsomatta niitä. Kaiken kaikkiaan tilanne oli hieman kiusallinen. Miksi tämän tytön piti olla niin utelias aivan vääristä asioista? Mutta toisaalta, nyt tämä oli yksin...
"Odota hetki. Kertoisitko minulle lisää kyvystäsi, tai siskosi kyvyistä?" Teuntek totesi äkkiä, astuen uudelleen kahden väliin.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 25, 2007 18:37:23 GMT 3
Kirael ei vastannut, outoa kyllä. Sen sijaan hän jatkoi omia kysymyksiään. "Miksi liikut tuollaisten outojen ihmisten kanssa? Siivelliset ihmiset ovat..." Ennenkuin Kirael ehti sanoa mitään jatkoa Xi sanoi väliin. "ystävällisiä." Kira mulkaisi vielä kerran ja jatkoi aivan, kuin Xiana ei olisi sanonut mitään. "...outoja ja tosi kummallisia."
|
|
|
Post by submarine on Jan 25, 2007 19:11:32 GMT 3
Teuntek tuhahti mielessään hieman maininnalle outoudesta, paraskin puhuja. Kaikki ihmiset olivat outoja; littanat päät, mitättömät silmät, turhanaikaiset ja hankalat jalat... listaa olisi voinut jatkaa pitkälle. Mutta juuri nyt ei ollut aika alkaa luetella sitä, miten outoja nämä "ihmisiksi" itseään kutsuvat olennot olivat ulkonäöltään. "Voinen mainita, että siipiä lukuunottamatta teissä ei ole juurikaan eroa, ei ulkoisesti eikä käyttäytymisessä", Teuntek vastasi niukasti.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 25, 2007 19:18:14 GMT 3
"Nii-in. Mutta silti... siivet tekevät tuosta olennosta kummajaisen." Kira ei tiennyt ketä hän haukkui. Enkelithän olivat rauhaa rakastavaisia olentoja, eivät kummajaisia. Xianalla oli kova työ, ettei alkaisi huutaa Kiraelille päin naamaa. Se olisi jo 'pieni' järkytys pikkuiselle. Xiana sanoi tuolle hiukan hermojakäyvälle lapselle: "Luuletko, että siivet mukamas ratkaisevat kaiken? Ulkonäön, luonteen?" "Joo-o." Kira sanoi aivan kuin asia olisi ollut loppuun käsitelty. Selvästikkin huomasi, ettei Kira enää pitänyt tuosta siivellisestä olennosta, joka esitti olevansa joku muu, kuin oli. Siihen piilotteluun oli kyllä aivan hyvä syy, ja kelpuutettava, mutta Xi ei nyt sitä ruennut lausumaan.
|
|
|
Post by submarine on Jan 25, 2007 19:37:01 GMT 3
Teuntek ei pitänyt hiukkaakaan toisen ajattelutavasta. Kyseessä oli kaksi samanlaista alemman rodun edustajaa, muutamaa eroavaisuutta lukuunottamatta. Mutta siltikin toinen uskoi nyt olevansa korkea-arvoisempi, kuin toinen. Hänen oman lajinsa edustajilta se olisikin vielä ollut perusteltua, mutta ei kahdelta ihmiseltä. "Oikeastaan siivet tekevät hänestä fyysisesti paremman, kuin sinusta", Teuntek otti kantaa. Hän itse kuului tietenkin ylempään lajiin kuin nämä kaksi, ja saattoi siis itse jakaa vapaasti omia mielipiteitään, kun näki tarvetta niille. Ainakin siis silloin, kun siitö ei ollut haittaa.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 25, 2007 21:32:56 GMT 3
Paremman?!?! PAREMMAN!?! Kirael meinasi rueta huutamaan ja kaikkea muuta ilkeää, pahaa ja rumaa. Tytön katseli pitäytyi nyt Teuntekissa erittäin vihamielisenä, ja katseen lipuessa Xianaan... Kirael joutui puremaan hampaitansa yhteen, jottei hyökkäisi kimppuun. Kirael todella näytti hyökkäävältä myös ulospäin, ja voisi olla hetki milloin hyvänsä, jollon Xiana saisi tuntea Kiraelin kimpussaan.
((Ohoh... Kiraelilla tuli aikainen murrosikä. ^__^))
|
|
|
Post by submarine on Jan 25, 2007 21:52:29 GMT 3
Vihaa, raivoa, Teuntek tunsi sen. Tarpeeksi voimakkaat, häntä kohti suunnatut päätunteet oli helppo havaita. Ja se sai puolestaan hänen todelliset silmänsä nähtävästi supistumaan hieman niin, että kuoppien reunoille ilmestyi pieni, niitä ympäröivä reuna. Se oli suunnilleen vastine kurtistetuille kulmille, nyrpistetylle nenälle ja monille muille hermostumista osoittaville merkeille, joita tämän valemuodon kasvot tällä hetkellä muodostivat. "Sinun asenteesi vaatii paljon parantamista. Rauhoitu", tämä käski hyvin tiukasti.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 25, 2007 21:57:31 GMT 3
"Enkä!" Kirael huusi takaisin. Tyttö oli puristanut kätensä nyrkkiin ja näytti siltä, että olisi juuri valmis lyömään sitä, joka uskalsi puhua enää mitään. En ole varma, mihin tuo pikku tyttö oikein pyrkii, mutta asenteesta tai olemuksesta päätellen tuskin mitään hyvää. Xi sanoi Teuntekille telepaattisesti, vaikka tiesi, että toinen tiesikin sen. Lähinnä se oli vain sellainen tilanneselostus, jonka yhteydessä saattoi Xianan äänestä tulla esiin se huolestuneisuus, mitä yleensä enkelit tunsivat jos he näkivät jotain pahaa, julmaa tai muuten vain epämiellyttävää.
|
|
|
Post by submarine on Jan 25, 2007 22:21:50 GMT 3
Näen sen. Hän on hermostunut, aivan turhasta vieläpä. Katson, voinko tehdä mitään asialle, Teuntek vastasi takaisin. Samalla hän koetti parhaansa mukaan muistaa oppeja alempiin lajeihin liittyvistä aggressiotilanteista. Niin, siinä sanottiin, että tilanteen vaarallisuus tuli arvioida, ja reagoida sen mukaan joko puolestavasti tai paeta. Tilanne ei vaikuttanut nyt niin uhkaavalta, että sitä tulisi paeta. Seuraavat ohjeet olivat siis koettaa rauhoittaa tilanteen aiheuttaja. Ensin tuli käyttäytyä mahdollisimman itsevarmasti ja koettaa saada hyökkääminen vaikuttamaan turhalta. Ajateltuaan hetken Teuntek otti mahdollisimman vakuuttavalta näyttävän asennon ja kohotti vapaan kätensä suoraan osoittamaan toista kohti, kuin käskeäkseen tätä. "Rauhoitu. Sinun aggressiivisuutesi on täysin turhaa, eikä saavuta mitään", hän käski yhtä kipakasti, kuin äsken. Hän ei oikeastaan tiennyt, mitä aikoi jos tämä ei toimisi. Mutta oikeastaan toivomus olikin, että sitä tilannetta ei tarvitsisi käsitellä, ja tämä loppuisi tähän.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 25, 2007 22:32:02 GMT 3
En tiedä mitä tekisin jos et olisi tässä... kiitos, Teuntek. Kiitos todella. Xi yritti söperrellä jotain anteeksipyynnön tapaista Teuntekille, joka oli jo nyt ollut suureksi avuksi, vaikkei se siltä välttämättä tuntuisikaan. "Miksi se ei muka vaikuttaisi mitään?!" Kirael huusi jälleen tomerasti takaisin. Hän oli päättänyt, ettei antaisi enää minkään häiritä sitä, että hän tulisi vielä kostamaan noille molemmille. Jollain oudolla ja samalla salaperäisellä keinolla, kyllä tuo nokkela tyttö sen vielä keksisi, jos saisi miettimisaikaa tarpeeksi.
|
|
|
Post by submarine on Jan 25, 2007 22:42:15 GMT 3
"Koska se on totta. Et tule saavuttamaan sillä mitään huomattavaa", Teuntek vastasi toisen huutoon lujalla äänellä, saaden lisää itsevarmuutta sanoistaan. Hän oli tekemisissä alemman lajin kanssa, eikä antaisi tälle yhtään myöten tässä tilanteessa. Jo se, että toinen ei hyökännyt heti, sai tilanteen näyttämään paljon paremmalta hänelle. "Suosittelisin sinua vain rauhoittumaan. Tuhlaat voimiasi turhalla huutamisella", tämä lisäsi.
|
|
|
Post by Yomire on Jan 26, 2007 9:04:45 GMT 3
Nyt Kiraelilta meni se viimeinenkin lamppu päänupissa. Hän alkoi huutaen mennä kohti Teuntekia nyrkit ojossa yrittäen lyödä häntä kasvoille. "Minähän en rauhoitu!!!!" Kira julisti niin että varmasti koko kylä kuuli sen. Mariel ei valitettavasti voinut tulla auttamaan uusia ystäviään, sillä hän oli jo palannut omaan aikaansa aikoja sitten.
Samalla Kiraelin jalat tavoittelivat Xianaa. Kiran terävä potku onnistui osua enkeliä jalkaan ja tämä meni suosiolla taaksepäin toisten jalkojen tieltä. Hän on tosissaan. Xi sanoi katsoen samalla vertavuotavaa jalkaansa. Jos kävelystä ei tulisi mitään, kai sitten nämä selässä olevat kapistukset pitäisi ottaa käyttöön, vaaroista huolimatta.
|
|
|
Post by submarine on Jan 26, 2007 16:47:54 GMT 3
Teuntek ei ollut odottanut hiukkaakaan minkäänlaista todellista aggressiivista reaktiota, eikä ehtinyt kunnolla kohottaa kättäkään suojaksi. Nyrkki tuli voimalla silmäkulmaan ja kipu vei tasapainon ja keskittymiskyvyn. Sekä hän itse että kirjoitusvälineet osuivat voimalla maahan - tosin sillä erotuksella, että kirjoilla ei ollut valehahmoa, joka olisi rauennut keskittymisen puutteesta. Teuntekille sen sijaan kävi juuri niin, ja hetken tämä makasi maassa näyttäen joltain aivan muulta kuin ihmiseltä. Oikeastaan, jos olosuhteet eivät olisi pakottaneet, tämä olisi varmaankin maannut hyvin pitkään siinä. Mutta nyt, kun hänet nähtäisiin näin ja aivan vieressä oli väkivaltaiseksi alkanut olento, oli pakko toimia. Voihkaisten Teuntek nousi ylös, keräten sentään niin paljon ajatuksiaan että alkoi taas näyttää ihmiseltä. Siitä hän ei tosin enää noussut lisää, vaan jäi vain voihkimaan ja hieromaan päätään. Se oli todella tuntunut!
|
|
|
Post by Yomire on Jan 26, 2007 22:35:43 GMT 3
Kirael kiljaisi ja kovaa. Hän kiljui sitä, miltä Teuntek näytti maatessaan maassa. Pelästyneenä tuo tyttö-raukka peruutti taakseppäin kaatuen samalla selälleen maahan. "Sinä... sinä... ET OLE IHMINEN!?!" Kirael huudahti ääni täynnä pelkoa ja hämmästystä. Xiana ei voinut muuta kuin katsoa Teuntekia, hänhän näki sen muodon koko ajan. Niin no kyllä, Teuntek ei vaikuttanut hiukkaakaan ihmiseltä. Lapsesta se voisikin olla pelottavaa. Xi huomasi, että toinen ei ollut aivan kunnossa. "Teuntek..." neitokainen sanoi hiljaa ja nilkuttaen enkeli meni toisen luo. Hän ei tiennyt, mitä voisi tehdä. Tietysti, jokin taika voisi auttaa, mutta... sitä ei tiennyt, olisiko toinen jotenkin hylkivä niitä. "...voinko auttaa jotenkin?" tämä päätti lauseensa surulliseen äänensävyyn täynnä myötätuntoa.
|
|