|
Post by Shady on Feb 3, 2006 17:49:20 GMT 3
Mies pudisti itsekseen päätään ja mietti, että oli ehkä puhunut vähän liian hiljaa tai sitten nainen ei vain halunnut vastata. Oli miten oli hänelle tuli nyt töitä ylempiarvoisen, perämiehen, tullessa jakamaan käskyjä kapteenin sijasta. Hetkessä haltija unohti laivalle lentäneen naisen sekä toisen aatelisen kiiruhtaessaan muiden avuksi.
((kökköä))
|
|
Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Feb 3, 2006 18:26:01 GMT 3
Toinen kulma aavistuksen koholla oli toinen nainen seurannut omituisen lintuihmisen purjehtimista luokseen, mutta hyvillään saamastaan, miltei arvoisestaan kohtelusta, hän antoi pienen kireän hymyn käväistä kasvoillaan. "Minun täytyy myöntää, etten pahemmin tiedä missä nuo miehet useimmiten liikkuvat. Mutta useimmiten.." Tässä nainen viittasi kohti korkeampaa kohtaa lähellä laivan perää, missä ruori sijaitsi. "... useimmiten joku päällystöstä pyörii aina tuolla. Sieltä suosittelisin heitä hakemaan." Nainen nyökkäsi vieraalle jäykästi.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Feb 3, 2006 20:48:55 GMT 3
"Kiitos arvon neiti", Liliandra sanoi, ja teki jälleen hovikumarruksen, samalla kun toivoi celdorilaisen laivan jo saavuttavan nämä. Ainakin hän olisi jo pyytänyt laivan päällystöltä apua merikarttojen kanssa, tai ehkäpä jopa seudulta merikartan, mikäli näillä olisi yhtään ylimääräistä.
Hän käveli halki kannen saaden useimpien merimiesten kiirehtivän pois, ja vauhdilla. Taikauskoista porukkaa, hän ajatteli etsiessään kapteenia käsiinsä, jolta hän pyysi apua merikarttojen suhteen.
Celdorilainen laiva alkoi olla jo melkeinpä vieressä, ja toiselta laivalta pystyi jo näkemään toisen laivan miehistön. Näky saattoi olla järkytys. Laivan kannella hääräili kymmenittäin, ellei peräti jopa sadoittain miehiä ja naisia monissa eri univormuissa, eikä rotukirjokaan ollut mikään pieni. Ihmisiä tai edes ihmismäisä toki suurin osa, mutta kaikkea muutakin käveli sangen avoimesti laivan kannella, harvinaisemmasta päästä yksi liskomies ja muutama jätti omituisempia mainiten.
Vanha demoninmetsästäjä Rikhard heilutti tervehdyksen toisen laivan miehistölle laivan kokasta ((jos se nyt oli kokka se etuosa...)).
((Pitäis varmaan jossain välissä piirtää jonkilainen kuva tuosta Liliandrasta. Tuosta Rikhardistahan kuva löytyy jo Hahmoja-topikista gallerian puolelta.))
|
|
|
Post by Shady on Feb 4, 2006 17:27:43 GMT 3
((näihin on aika vaikea keksiä mitään))
Mies joutui katsomaan uudestaan tuon lintumaisenhahmon -olion, ihmisen tai mikä se sitten olikaan- kävellessä ohi. Ilmeisesti nainen etsi jotakin tai jotakuta. Haltija oli parin muun miehen kanssa kiinni köydessä, mutta lisää merimiehiä tullessa paikalle mies jätti homman noille. Useat todellakin näyttivät karttavan naista ja osa häntäkin suippoine korvineen. Haltija laivalla saattoi olla omituinen näky, joten toisen laivan, celdorilaisen nimestä päätellen, lipuessa vierelle ei mies juurikaan yllättynyt näkemästään. Muutamien merimiesten suut tosin loksahtivat auki. Nainen näytti löytävän jo kapteenin, joten mies palasi paikalleen muiden joukkoon.
|
|
Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Feb 5, 2006 2:29:37 GMT 3
Tummatukkainen nainenkin oli kääntänyt huomionsa rinnalle lipuvan aluksen puoleen, laiva kun ssapui juuri sille puolelle, jolla hän nyt seisoi kannen alta saavuttuaan. Voi kauhistus! Noin paljon erilaisia olentoja hän ei koskaan ollut nähnyt samassa paikassa. Joiltain erikoisuuksilta ei hänkään ollut voinut välttyä, vaikka suht' suojattua elämää olikin viettänyt, mutta se näky minkä hän nyt vieraan laivan kannella kohtasi oli lähinnä typerryttävä. Järki ei enää tuntunut juoksevan alkuunkaan, sillä hänen katseesna suorastaan naulitutui yhteen erottamaansa olentoon, tuohon ihmeellisen liskon ja miehen välimuotoon. Aivan liian pitkään hän jäi tuijottamaan, lopulta alkoi ääni hänen päässään toistaa, että nyt olisi kerättävä järjen hippeet ja tajuttava katsoa toisaalle. "Epäkäytännöllistä.." Hän tuhahti. Tuollainen maanläheinen, miltei ilkeä ajattelu, joka latistaisi aina tunnelman kuin tunnelman lopulta rikkoi lumouksen. Nainen kääntyi vikkelästi kannoillaan ja käveli toiselle puolelle kantta ja asettautui niin, että suuri masto peitti hänen näkyvyytensä omituiselle alukselle. Näin hän saattoi hiukan järjestellä aatteitaan ja silloin se iski, hillitön pelko kuvastui katseesta, joka vielä uudestaan ja uudestaan eksyi äskeisen lumouksen suunnalle. Pelko vieratta kohtaan, pelko, että tästä ei kyllä hyvää seuraisi. Hänen pitäisi oitis juosta kannen alle turvaan, mutta jalat tuntuivat nyt raskailta, ne olivat lamaantuneet, eikä hän saattanut liikahtaakkaan enää.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Feb 5, 2006 17:38:09 GMT 3
Liliandra käveli pois kapteenin luota, hän oli selostanut tälle asiansa, ja hän oli suostunut hieman epäröiden antamaan ylimääräiset merikartat seudusta pois, kunhan vain celdorilaiset antaisivat jotain vastalahjaksi. Liliandra oli varma siitä että hänen maanmiehillä ja -naisilla olisi jotain joka kelpaisi vastalahjaksi, joten hän vain päätti odotella jonkun aikaa kunnes hänen setänsä ja muut arvohenkilöt olisivat saaneet asian lyötyä lukkoon.
Laivan kapteeni oli sanonut että he voisivat tehdä kaupat jo lähettyvillä olevassa satamassa, minkä maan satama se sitten olikaan, ja Liliandra oli myöntynyt siihen. Helpointahan se olisi siten.
Valtava lähes täysin metallista rakennettu omituinen laiva kummallisine miehistöineen seilasi aivan vieressä, joten Liliandralla ei ollut suurempia ongelmia hänen huutaessaan omalle laivalleen mitä tämän matkustuslaivan kapteeni oli sanonut. Uskoen asian olevan kunnossa, Liliandra päätti tyydyttää uteliaisuutensa jo aiemmin laivalla näkemänsä haltian suhteen, joten hän lähti etsimään tätä kannelta, huomaten sivusilmällä järkyttyneen aatelisneidon, asian joka sai hänet hieman hymähtämään.
((Kohta voisimme varmaan siirtää pelin satamaan?))
|
|
|
Post by Shady on Feb 6, 2006 18:28:44 GMT 3
Kun merimiesten pahin shokki toisen laivan suhteen oli ohitse ja haltija tunsi ettei hänen apuaan tarvittaisi enää tämän lyhyen matkan aikana vetäytyi mies kauemmas muusta miehistöstä. Kun mies seuraili enkelinsiipisen naisen huutaessa toisen laivan väelle jotakin osui hänen silmiinsä myös pahasti järkyttyneen näköinen aatelisneito. Haltija pudisti itsekseen päätään huvittuneena.
|
|
Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Feb 7, 2006 0:36:24 GMT 3
Jostain kummallisesta syystä, varmaan jonkin ylemmän johdatuksesta oli nainen tajunnut kääntää päänsä jälleen kerran pois tuosta huumaavasta näystä ja nyt hänen katseensa kohtasi haltiamiehen huvittuneisuuden. Jossain mielensä sopukoissa se närkästytti häntä suuresti, mutta toisaalta nuo kasvot olivat tutut. Eivät tutut niin, että hän olisi tiennyt tuon suippokorvan nimeä, mutta tutut siinä mielessä, että he molemmat olivat olleet jo aikoja jumissa samassa meritynnyrissä. "Onko tuollainen miehistö ihan normaalia?" Ääni oli käheämpi ja vaimeampi kuin mitä tarkoitettu, mutta toisaalta kysymys oli ehkä enemmänkin ollut hänelle itselleen kuin kellekkään muulle vastattavaksi. Lintunaisen hän oli jo unohtanut kokonaan. Puoli ihmisiin hän oli tottunut ja hatioitakin oli hänenkin kotipuolessaan silloin tällöin näkynyt, mutta olihan se totta, että nainen oli koko ikänsä viettänyt hirveän suojattua elämää. Ja nyt se alkoi todella tuntua siltä. Miksi, voi miksi, hänet olikaan laitettu laivaan?
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Feb 7, 2006 17:16:04 GMT 3
Liliandra huomasi aatelisnaisen kävelleen samaisen haltian luokse jota kohtaan hän oli jo aiemmin tuntenut uteliaisuutta, ja päätti hieman kuunnella kauempaa kaksikon keskustelua, eihän tällä laivalla olisi silti paljoa muuta tekemistä kuin runsaan uteliaisuuden tyydyttäminen.
Hän kyllä huvittui suuresti naisen ilmeisen järkyttyneestä kysymyksestä toisen laivan miehistön normaaliudesta. Eihän se nyt mikään kaikkein perinteisin ollut, totta, hän ajatteli, mutta kyseisen laivan miehistön jokaisella jäsenellä oli tehtävänään etsiä käsiinsä kaikki mahdollinen tieto legendaarisen Celdorin sankarin aseista.
Hetken hän jo harkitsi menevänsä ja vastaavansa ivallisesti, mutta päätti jäädä kauemmaksi, ja tarkkailla vain syrjäsilmällä. Olihan tässä sitä paitsi tilaisuus oppia lisää näiden maiden kulttuureista, joihin nyt celdorilaiset olivat törmäämässä.
|
|
|
Post by Shady on Feb 8, 2006 19:09:29 GMT 3
Haltija ei tiennyt oliko kysymys tarkoitettu hänelle vai oliko se pelkkää yksinpuhelua. Olisi kuitenkin ollut epäkohteliasta ollut olla vastaamatta jos kysymys olisi hänelle suunnattu. "Ensimmäinen matkani merillä kun olen miehistössä, mutta tuskin tuo miehistö kovin tavanomainen on" Mies toteaa olkiaan kohauttaen. Muutamia teräviä huudahduksia, miesten keskinäistä sananvaihtoa, kuului laivan muihinkin osiin ja mies seurasi hieman tympääntyneenä noiden touhuja.
|
|
Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Feb 9, 2006 21:59:21 GMT 3
Pikkuhiljaa lumous alkoi päästää naista kouristaan ja hän ravisteli päätään voimakkaasti. Voi tämä oli typerää! Kaikenmaailman vouhotusta ja sekoilua. Mikäli tuo satama tuolla ei olisi heidän lopullinen kohteensa, ei se häntä sen kummemmin kiinnostanut. Nainen kääntyi kannoillaan ja asteli katse tiukasti maahan luotuna takaisin sen oviaukon virkaa tekevän montun luo jsota tikapuunkaltaiset veivät hänet kannen alle. Kaikki tämä hullunmylly saisi olla pian ohi. Niin he pääsisivät jatkamaan matkaansa. Hän laskeutui varovasti portaat alas ja lähti etenemään kohti tilaa, jossa ruoat valmistettiin. Ei sitä nyt ihan keittiöksi saattanut kutsua. Hänen oli nälkä.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Feb 10, 2006 17:36:44 GMT 3
Aatelisnaisen lähdettyä haltian luota, Liliandra päätti tyydyttää uteliaisuutensa haltian laivallaoloa kohtaan. Muuten se ei olisi ollut niin kummallista, mutta kun muut miehistön jäsenet olivat tällä laivalla näköjään ihmisiä, joten luonnollisesti celdorilaista kiinnosti kyseinen asia.
"Hei, sinä siellä", Liliandra sanoi hieman korotetulla äänellä haltialle, astellessaan tämän luokse, muun miehistön jälleen kiireesti juostessa pois pitkän ja omituisen naisen tieltä.
"Mitä ihmettä kaltaisesi haltia tekee ihmislaivalla?" valkosiipinen nainen kysyi haltialta uteliaana päästyään suurin piirtein haltian naaman eteen, miettien samalla että ainakin täälläpäin kulttuuri oli jonkin verran suvaitsevaista, mikä oli hyvä asia.
|
|
|
Post by Shady on Feb 10, 2006 22:55:01 GMT 3
Mies käänsi katseensa Liliandraan. Kysymys yllätti haltijan sillä ei mies odottanut tuollaisi kysymyksiä ventovierailta. "Haluan vain matkustaa mahdollisimman kauas suvustani, pysyvästi en laivalle jää" Haltija vastasi aavistuksen epäröiden. Pieniä aavistuksia siitä miten satamassa ja kaupungissa suhtauduttaisiin haltijaan hänellä oli, mutta niitä murehdittaisiin myöhemmin. Mies varjosti kasvojaan kädellään kirkkaana edessä paistavan auringon takia. Kiiltävästä metallista valmistettu viitansolki kimmelsi auringonvalossa. "Entä miksi tulit tuolta toiselta laivalta tänne jos saan udella?" Hän kysyi tapaansa kohteliaasti ja nyökäytti päällään kohti vieressä uivaa laivaa.
|
|
Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Feb 13, 2006 0:51:54 GMT 3
Keittohuone, niinkuin sitä jotkut kutsuivat, oli sekava kolmen erikokoisen huoneen yhdistelmä täynnä tynnyreitä, purkkeja, astioita ja veitsiä. Haju oli aivan kammottava, kalan ja härskiintyneen lihan lemua ei päässyt karkuun. Yhdessä säkissä oli kovia leipiä, jotka oli edellisestä satamasta napattu mukaan. Nainen asteli sen luo, kaivoi nyrkkinsä kokoisen leivän ja kopautti sitä pöytään. Kivikova. Hän haistoi leipää, jonka tuoksu oli vielä suht' tuore. Vielä olisi etsittävä kulho. Kaappien sisältö oli erittäin sekavaa, mutta yksi komero oli täynnä metallista taottuja, kolhiintuneita kippoja. Yhteen niistä nainen kaatoi vettä, ripotteli joitain mausteita ja pilkkoi kasviksia, joita ei ollut koskaan ennen nähnytkään. Hän heitti kovan leivän veteen pehmenemään ja imemään makua ja lähti kippo kädessään etsimään miellyttävämpää ruokailupaikkaa.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Feb 13, 2006 18:25:49 GMT 3
"Koska meillä ei rehellisesti sanottuna ole merikarttoja tältä seudulta", Liliandra sanoi olkiaan kohauttaen toisen kysymykseen. "Sekä se tosiasia että liikkuvasta laivasta on vaikea saapua toiselle ilman magiaa tai siipiä, ja enpä usko että olisitte luottaneet muihin siivekkäisiin, ja maagikkoja... eh... niitä ei oikeastaan kovin paljon tätänykyä enään Celdorissa ole", Liliandra sanoi rehellisesti, vaikka vähän liioittelikin. Kyllähän maagikkoja oli paljonkin, mutta suhteessa niitä oli erittäin vähän. Celdor vain sattuu olemaan valtava...
"Ja sitä paitsi, virallinen tittelini on lähinnä diplomaattia, joten silläkin oli vaikutusta asiaan..." valkosiipinen nainen pohti ääneen.
Laivat alkoivat jo valmistautua saapumaan satamaan, mikä kävi selväksi melkoisesta hälinästä molempien laivojen kansilla.
|
|