|
Post by submarine on Aug 23, 2011 23:15:29 GMT 3
Ja sitten haltiat olivat pystyssä, miekat käpälässä. Naaraaja ei suuremmin pohtinut syitä taikka seurauksia, vaan painui välittömästi matalaan, leveään asentoon. Tämä oli kukaties tyhmä ja eittämättä hidas, mutta rotta tunsi nujakoinnin. Haltioilla oli miekat, mutta nämä olivat heiveröisiä ja hinteliä, pehmeitä. Näitä tosin oli kaksi, mutta liika ajattelu ei ollut koskaan vienyt rottaa erityisen pitkälle. Kevyet miekat eivät saaneet tässä aikaan läheskään yhtä paljon pelkoa, kuin jämäkkä kirves. Ja äkkiä haltioita olikin pystyssä vain yksi. Toinen herpaantui vilkaisemaan johonkin kaatunutta toveriaan. Naaraaja ei vilkuillut. Ja sitten haltia älähti, kun tanakka, vankkatekoinen rotta iskeytyi tämän vatsaan ja paiskasi jaloiltaan. Sitä seurasi muutama isku, jotka paukauttivat kevyttekoisen kallon vasten maata. Ja vielä muutama lisää, vikistiinhän nyt haltioista.
Naaraaja oli kömpimässä melkoisen liikkumattomaksi käyneen haltian päältä, kun huuto sai tämän harittavat silmät tuijottamaan summittaisesti samaan suuntaan. Lisää haltioita, kukaties edellisten tovereita. Rotta ei osannut laskea, mutta oli näitä ainakin muutama. Tämä päästi närkästyneen vinkaisun tyhjästä sikiäville ruipeloille ja hapuili nopeasti jotakin käpälää pidempää. Pelkkiä luisevia rääpäleitä, mutta tarvittiin näihin silti hieman kynttä ja hammasta enemmän...
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 23, 2011 23:26:29 GMT 3
Scylla ei ehtinyt mukaan ensimmäiseen kahinaan mutta vaikutti siltä että hän saisi vielä tilaisuuden tapella, lisää haltijoita saapui paikalle ja kävivät hyökkäykseen. Scylla asettui seisomaan näiden eteen ja päästi kovan matalan karjaisun. Pari haltijaa pysätyi siihen paikkaan mutta suurin osa yritti kiertää hänen sivustaansa. Osa näistä pyrki rotan kimppuun ja osa hyökkäsi hänen päälleen, hän yritti välttää tappaamista ja löi hyökkääjiä vain miekkansa lapella, khanda olisi ihmis käsissäkin saanut aikaan pahaa jälkeä mutta hänen käsissään se ruhjoi luita varsin mukavasti. Kohta kolme haltijaa kyyhötti maassa ulisten. Cassiopeia katseli Scyllaa pelon sekaisen ihailun vallassa. Hän ei ollut vähään aikaan nähnyt mitä kookas kissa soturi sai aikaan. Haltijoiden määrä väheni pian mutta näiden tilalle alkaisi pian saapua virkavaltaa.
|
|
|
Post by grishmak on Aug 23, 2011 23:38:36 GMT 3
"Hmph." Rein tuhahti. Rotta siis selvisi. Reinille teki hieman tiukkaa olla liittymättä kahakkaan, mutta hänen onnistui kuitenkin keskittyä ainakin jotenkuten juomaansa. Ainoastaan takaa kuuluvan karjaisun takia Rein painoi korvansa päätä vasten. Luiden räsähtelystä päätellen ainakin joku osasi taistella, mutta se ei auttaisi kauaa, sillä hän erotti tappelun aiheuttaman metakankin takaa kiljaisuja ja huutoja, jotka tarkoittivat sitä, että kohta paikalla olisi virkavalta. Rein sai juomansa päätökseen kutakuinkin samaan aikaaan, kun tappelukin oli ohi. "Kai te ymmärrätte, että ette voi jäädä siihen pitkäksi aikaa, ellette halua kovin mukavaan selliin. Tai no enhän minä vielä tiedä tämän kaupungin vankeinhoito menetelmistä mitään, mutta en usko, että haluatte tutustua siihen." Rein ei kääntänyt päätään sillä ei siitä olisi hänelle ollut mitään iloa, mutta korvat hän käänsi erottaakseen pienimmänkin äänen, jonka hänen takanaan olijansa saattaisivat päästää.
|
|
|
Post by submarine on Aug 24, 2011 0:03:07 GMT 3
Hetken hapuilulla Naaraaja ei onnistunut löytämään muutakaan, kuin murjomansa haltian miekan. Se tuntui liian kevyeltä ja liian hentoiselta. Rotta oli tottunut huitomaan asioita asioilla, joilla huntominen tuntui. Kukaties se riittäisi hinteliin luuviuluihin, mutta toisaalta, haltioita oli lappamassa kohti melkoisesti. Kujilla oppi hyvin nopeasti, että kahakassa joko juostiin tai huidottiin. Nyt olisi ehkä aika kipittää karkuun ja elää huomiseen. Ja sitten entistä valtavampi kissa astui eteen. Tälle ei tuottanut mitään vaikeuksia murjoa muutama pyhää kostoa hinkuvista haltioista maahan. Ja loput harkitsivat hyvin äkkiä uudelleen, minkä arvoista touhu oli. Ja loppujen lopuksi nämä päättivät kiltisti suunnata eri suuntaan - mitä todennäköisimmin hakemaan vartijoita tai jotakin.
Naaraaja oli vielä hieman selvittelyvaiheessa koko touhusta, kuten siitä miksi kaiken keskellä oli äkkiä haltioita rikkova kissa, kun hieman sivummalta alkoi puhua jokin epäilyttävästi sutta muistuttava. Eikä rotalla ollut harmainta hajuakaan, miten tämä liittyi mihinkään. Jonakin muuna päivänä tämä olisi todennäköisesti veikannut pelkkää murjotun pääkoppansa luomaa harhaa, mutta kissatkin olivat kiistatta todellisia. Naaraaja tuijotti suuntaan jos toiseenkin, ja yritti saada selvää otuksen sanoista. Jotain vartijoista. Melkein kuin susiotuksen sanojen esiin loihtimana Naaraaja erotti äkkiä kauempaa niin epämukavan tutun Gilfjektemerin vartiokaartin korkeat kypärät. Ja etunenässä, sikäli kuin rotta mitään mistään tajusi, vanha tuttu. Vartijakapteeni Nielm, jonka Naaraaja tunsi oikein hyvin - ja ikävä kyllä tämä rotan. Kaipa sitä tunnettiin se, joka oli vienyt silmän ja kolme varvasta.
"Nyt se reekeleen rotta kuolee! Viimeksi paloi varasto, ja tuo se oli! Nyt lähti henki!" kapteeni Nielm ärjyi. Tätä seurasi kuutisen kappaletta vartijoita sotisovissaan, ilmeisesti hätäisesti kierrokselta kerättyjä. Naaraajaa kiinnosti kuitenkin paljon vartijajoukkoa enemmän se esine, joka miehen kädessä heilui. Se oli vähällä saada tämän laskemaan samoin tein alleen. Valtava lommo tämän silmien välissä vihloi äkkiä harvinaisen ikävästi vanhasta muistosta. Suuri vasara, rotanlahtaaja. Se, jolla Naaraajan kallo oli aikanaan halkaistu. Mies ja ase aikoivat selvästikin tällä kertaa viimeistellä joskus alulle pannun rupeaman. Eikä rotta ollut erityisen innostunut tekemään yhteistyötä...
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 24, 2011 0:19:37 GMT 3
Vartijoita alkoi saapua ja Cassiopeia huomasu että rotta tuntui todella säikähtävän yhtä näistä. Scylla kääntyi vartijoita kohti ja huusi näille. "Ei täällä ole mitään itsepuolustusta kummempaa tapahtunut!" Cassiopeia huusi myös. "Tämä naaras on kenraali, kuunnelkaa häntä."
|
|
|
Post by grishmak on Aug 24, 2011 0:28:40 GMT 3
Rein mumisi puoliääneen. "Aivan niin, jos ei oteta lukuun provosointia." Hän mietti asemaansa, sillä vaikutti, että kauempaa lähestyvässä joukossa oli joku, joka jakoi Reinin mielipiteen rotista, mutta toisella tassulla olivathan haltiat itse hyökänneet ja tämä kenraali asia kuulosti mielenkiintoiselta mikäli se oli totta, sillä Rein ei ollut koskaan kuullut kovin monesta nais kenraalista. "Missäköhän olet kenraali, sillä kovin usein eivät naaraat pääse korkeisiin asemiin?" Rein ei vieläkään vaivautunut kääntämään päätään, mutta kuuli, että tulossa oli melko raskaasti varustettu joukko. Hän kiristi otetttaan kävelykeppinä käyttämästään koukkumiekasta ja oli valmiina poistumaan kauemmas, jos tilanne sitä vaati.
|
|
|
Post by submarine on Aug 24, 2011 0:36:38 GMT 3
Vartijajoukko pysähtyi. Ei niinkään mistään kunnioituksesta leijonamaisen otuksen sanoja kohtaan, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä oli valtava ja aseistettu. Kumpikin niistä oli yleensä vartiopiireissä erinomainen syy pohdiskella tilannetta hieman tarkemmin - etenkin, kun todisteet tämän vaarallisuudesta keräilivät rikkinäisiä jäseniään maassa. Vartijakapteeni Nielm kurtisti kulmiaan ja tuijotti hetken leijonaa ja toista kissaa ainoalla silmällään. Tämän katse kuitenkin livahti nopeasti takaisin palkkioon: rottaan. Sitten, autuaassa diplomaattisuudessa ja ymmärtäväisyydessä tämä ärähti: "Tämä ei kuulu teille. Häipykää tai olette rikostovereita!" Vartijajoukko tämän takana kokeili hermostuksissaan aseitaan.
Naaraaja etsiskeli parhaansa mukaan pakoreittiä pullottavilla silmillään.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 24, 2011 0:55:53 GMT 3
Cassiopeia meni Scyllan luokse ja tarttui tätä käsivarresta. "Tuo otus on outo ja vissiin vähän tyhmä mutta ei se sen vuoksi ansaitse kuolla." Scylla katsoi tätä ihmeissään. Oliko tämä todella sama tyttö joka oli pyörinyt pahimman psykopaatin ja tappokoneen kanssa jonka Scylla tiesi. Hän huomasi vartijoiden päällikön katselevan rottaa ikään kuin tällä olisi jotain henkilökohtaista tätä vastaan. "Ettet vain nyt antaisi tunteiden tulla työn tielle? Tuo otus ei nähdäkseni ole tehnyt mitään niin pahaa että ansaitsisi tulla ruhjotuksi, niinpä luulen että taidan asettua esteeksesi." Cassiopeia seisoi nyt Scyllan takana pidellen edelleen tätä käsivarresta ja ihmetteli samalla että tämä luotti häneen senverran että antoi hänen olla siinä.
|
|
|
Post by grishmak on Aug 24, 2011 1:05:52 GMT 3
Äänten perusteella Reinistä tuntui ikävästi siltä, että hän oli kahden eri joukon välissä. Hän kohottautui ja alkoi siirtymään hieman sivummalle tökkien muutamaa tuolia edestään, mutta ennen kuin hän ehti kovin pitkälle hän kompastui tajuttomaan haltijaan. Tuskin tavanomaisen sokean kaatumisessa olisi ollut mitään ihmeellistä, mutta tämän kaatumista säesti räminä ja hänen siinä maatessa myös pari miekkaa tuli kuluneen sametin alta näkyviin näkyviin, jota hän ei ikäväkseen huomannut noustessaan ylös, jolloin takin reunat jäivät kahvojen takia auki ja sieltä paljastui melkoinen kasa erilaisia teräviä välineitä.
|
|
|
Post by submarine on Aug 24, 2011 9:43:48 GMT 3
Vartijakapteenin ainoa silmä kapeni vihamieliseksi viiruksi vastaväitteiden edessä. Eivätkä tämän kasvot muutenkaan ottaneet erityisen kaunista ilmettä. "Lait eivät suojaa rottia, typerys. Tuo otus on tehnyt aivan tarpeeksi pahaa viime aikoina, ja minä määrään täällä, mitä kuuluu ja kuka käskee! Sivuun tai minä tuon koko reekeleen vartioston niskaasi!" mies ärähteli ja huitoi sanojensa painoksi käsillään suuntaan jos toiseenkin. Kuin yhtenä miehenä tämän takana vartijajoukko otti asennon ja veti miekkansa täydellisessä järjestelmällisyydessä. Sitä oli selvästikin harjoiteltu kauan. Naaraaja tosin kiinnosti paljon enemmän vasara. Se oli yhä aivan liian lähellä, eli olemassa. Nopeaan tahtiin kehittyvä tilanne oli alkanut kerätä huomiota sivullisiltakin. Suurin osa otti suosiolla reilusti etäisyyttä, ja rohkeimmatkin keskittyivät lähinnä vain tarkkailemaan tilannetta. Väliin ei ainakaan aikonut tulla kukaan.
Ja sitten susi vieressä kaatui räminällä. Vartijakapteeni ja muutama tämän mies vilkaisivat melun aiheuttajaa. Kukaties parempana päivänä tästä ei olisi piitattu, mutta nyt ei ollut parempi päivä. "Kummajaisia sikiää joka terpelin loukosta tänään! Te olette kaikki syyllisiä! Kaikki vartioston vastustelut tästä eteenpäin tulkitaan yritykseksi järkyttää kaupungin rauhaa ja järjestystä! Kaikki vastarinta kohdataan kuolettavalla voimalla!" kapteeni ärjyi. Se oli jokseenkin puolivirallinen ja rutiininomainen ilmoitus näissä tilanteissa.
Naaraaja ei vieläkään ollut erityisen tyytyväinen pakomahdollisuuksiinsa.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 24, 2011 22:47:42 GMT 3
"Nyt riittää!" Karjui Scylla, hän tiesi mitä oli olla syrjitty ja halveksuttu ja oli kuta kuinkin kirjaimellisesti kynsin, hampain raivannut tiensä siihen asemaan joka hänellä oli. Niinpä täälainen avoin laji syrjintä sai hänet näkemään punaista. Hän kohotti khandansa ilmaan ja karjui niin kovaa kuin pystyi, loikkasi sitten eteenpäin ja potkaisi yhtä vartijaa niin että tämä lensi taaksepäin. Toista hän raapaisi kasvoihin. Cassiopeiakin toimi, hänestä ei olisi ollut suoraan taisteluun harjaantunutta kaksi jalkaista vastaan joten hän heitti yhtä vartijaa tuolilla. Ja toivoi että raivokas leijonatar pitäisi nämä kaukana.
|
|
|
Post by grishmak on Aug 25, 2011 11:02:32 GMT 3
"Vai kummajainen!" Rein ei voinut kestää loukkauksia, joten nyt sai näkeminen jäädä toissijalle. "Tässä sinulle kummajaista!" Hän otti lyhyen miekan vyöltään ja paiskasi sen äänen suuntaan. Köyden ansiosta hän saisi sen halutessaan takaisin, sillä suurin osa hänen aseistaan oli kiinni hänen ylävartalossaan haltija köysillällä. Heitettyään hän otti neljä pidempää miekkaa selkäpuoleltaan ja iski ne eteensä pystyyn puiselle patiolle ja molemmat koukkumiekat hän asetti viereiselle pöydälle.
Rein teki tapansa mukaan ja otti silmiään peittävän siteen pois paljastaen heikosti punaista hohtavat lasittuneet mustat silmänsä. Koska leijona hyökkäsi vastusten kimppuun, Rein tyytyi asettamaan molemmat käpälänsä kahden lyhyen miekan nupin pääle, valmiina heittämään ne, joko häntä herjanneeseen joukkoon tai mahdollisesti rottaan.
|
|
|
Post by submarine on Aug 25, 2011 18:20:32 GMT 3
Sokean otuksen paiskaama miekka ei vartijajoukkoa erityisemmin kiinnostanut, mutta äkkiä ylivoimaa vastaan käyvä, hurjistunut leijona kylläkin. Kypärä suojasi toista pahimmilta vammoilta, mutta toinen jäi maahan makaamaan potkusta vähintäänkin lamautuneena. Loppu vartijajoukko, kapteeninsa etunenässä, otti ripeästi etäisyyttä. "Levittäytykää! Suolistakaa se otus!" vartijakapteeni ärähteli. Kuuliaisesti tämän miehet lähtivät piirittämään hurjaksi käynyttä kissaa, pyrkien parhaansa mukaan pysymään loitolla kuolettavasta miekasta ja kynsistä. Jos tämä kävi jotakuta kohti, hyökättiin heti vastapuolelta, sieltä mistä tämä olisi auki johonkuhun keskityttyään. Kapteeni itse pysyi kauimpana kaikista, ja veti esiin siinä samalla vyöllään roikkuneen torven, johon puhalsi. Ääni oli ruma, mutta varsin kuuluva. "Te reekeleet astuitte juuri tämän kaupungin huonolle puolelle! Ja sillä riittää miekkoja" tämä ärähti.
Naaraaja vilkuili edelleen sinne tänne. Väkeä oli alkanut tunkea turvallisen matkan päähän ihmettelemään, ja nämä tuskin päästäisivät tätä läpi. Eikä yksi otus, vaikka iso olikin, kauaa kaikille vartijoille pärjäisi. Pienessä paniikinpenikassaan rotta vinkaisi, ja paiskasi sitten kevyen miekkansa summittaisesti johonkin kahakan suuntaan. Se teki harvinaisen vähän yhtään mitään.
|
|
|
Post by Rusalka on Aug 25, 2011 22:12:22 GMT 3
Scylla riehui niin kuin vain pystyi, hän oli yrittänyt olla tappamatta vartijoita mutta nämä eivät vain tuntuneet tajuavan vihjettä, hän alkoi harkita iskevänsä täysillä, välittämättä hengistä. Yksi vartija onnistui viiltämään häntä reidestä jota panssari ei suojannut, se sai hänet todella suuttumaan. Hän huitaisi vartijaa niin että tämän rintakehä halkesi kokonaan kahtia, vartijan oikea käsi ja pää putosivat maahan rintakehän puolikkaan kanssa. Yksi vartija erehtyi Cassiopeian lähelle selkä tähän päin. Tämä käytti tilaisuutta hyväksi ja survaisi tikarinsa tämän kylkeen.
|
|
|
Post by grishmak on Aug 25, 2011 23:53:14 GMT 3
Rein tunsi sen verran eri kaupunkien merkkiääniä, että hän tiesi torven äänestä, että pian paikalla olisi tuntuvasti enemmän vartijoita joten, vaikka kuulosti siltä, että vartijat olivat häviöllä, ei kestäisi kauaa, että he olisivat ongelmissa. Reinin onneksi kaikki vartijat olivat leijonan kimpussa, joten hän sai rauhassa laittaa pitkät miekat takaisin paikoilleen.
Kokeneena palkkionmetsästäjänä Rein tiesi hyvin, että kapeissa paikoissa pärjää hyvin ylivoimaa vastaa, joten hän lähti koukkumiekkoja apuna käyttäen liikkumaan kohti baarin seinää. Kun hän löysi oven, kävi ilmi, että se oli suljettu. "Tänne sieltä! Täällä on helpompi voittaa heidät, sillä heitä mahtuu vähemmän!" Rein karjui tappelun metelin yli. "Ja arvon kenraali voisi olla avuksi oven avaamisessa!"
|
|