welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Feb 26, 2009 19:52:55 GMT 3
//ok sovitaan siis näin=)//
Shona tunsi että poju oli tullut hänen perässään sisään. Hän oli hiukan vaivautunut, susi esitteli itsensä oikein hienosti ja hän vain pällisteli ympärilleen. Shona ei okein tienny t mitä pitäisi tehdä. Hän ei koskaan ollut käynyt edes ihmisenä ollessaan missään kylässä. Hän astui askeleen sivummalle, kuin tehdäkseen tetä susipojalle Sitten Shona alkoi taas tuntea väsymystä. Silmäluomet alkoivat painaa tasapaino meinasi pettää vaikka hän pysyi pystyssä. Shona hieroi toista silmäkulmaansa ja jo väsyneen kuuloisena sanoi "päivää". Aurinko nousi, totaalinen uupumus. Hento kuiskaus "anteeksi". Jalat pettivät alla, hän putosi polvilleen, silmät painuivat kiinni. Shona kaatui maahan. "Samperin aurinko!" oli viimeinen ajatus, siitähän automaattinen nukahtaminen johtui. Shona oli unessa.
|
|
|
Post by grishmak on Feb 27, 2009 10:13:11 GMT 3
Grishmak huomasi vampyyrin nukahtavan keskelle lattiaa, mutta hän ei voinut siirtää tätä, koska vain toinen käsi oli terve. Hän etsi mahdollisimman varjoisan nurkan, jonne meni istumaan. ''Adurna'' grishmak lausui kämmen kohti kattoa, jolloin jostain luolasta tuli vedestä muodostunut pallo. Juotuaan vetensä grishmak päätti itsekin torkahtaa.
|
|
|
Post by spyrre on Feb 27, 2009 19:37:10 GMT 3
*Lohikäärme kääntyi hiukan yllättyneenä kun Shona otti ja tuupertui lattialle tuosta vain. Olihan hän kyllä tiennyt, että vampyyrit nukkuivat päivät ollessaan herkkiä auringolle, muttei ollut olettanut että ne tuupertuisivat aivan noin vain... tosin, jos kyseessä ei ollut mikään erityisen vanha ja vahva piikkihammas, ehkä se olisi sitten ymmärrettävissä. Ihmissusi puolestaan ei ollut näköjään moisesta moksiskaan, vetäytyi vain pimeämpään nurkkaan jonnekin luolan perälle ja asettui sinne... ilmeisesti myös lepäämään. ....no olkoot, itsehän Zinochana oli ne peremmälle kutsunut, ja kaksikolla oli ollut rankka yö takanaan, kumpikaan ei tainnut olla edes vahingoittunut kovinkaan vakavasti. Kai niille voisi ainakin turvalliset unet suoda, vaikka naaras olikin oikeastaan ollut utelias kuulemaan miten ne olivat päätyneet härnäämään koko kylällisen porukkaa peräänsä. Ehtisihän sitä myöhemminkin, kunhan ne olisivat ehtineet toipua. Ametistinen kallisti hiukan päätään huomatessaan ihmissuden leijuttavan levitaatioloitsulla itselleen juotavaa kauempana luolastossa sijaitsevasta lähteestä mutta kohautti sitten olkapäitään ja sen sijaan asteli vampyyrin luokse. Lohikäärmeelle ei tuottanut paljoakaan vaikeuksia poimia tyttöä lattialta ja nostaa tätä yhteen vähän matkan päässä olevaan nojatuoliin. Eihän sitä vieraita nyt lattialle voinut noin jättää... ruumisarkkua hänellä ei ikävä kyllä tälle ollut, mutta eiköhän ihan vain auringon ulkopuolella pitävä luolakin kelvannut tuon suojaksi. Olento ei vaivautunut enää pitämään yllä valehahmoaan vaan värähtäen kuin vedenpinta naisen hahmo vain haipui olemattomiin jättäen jälkeensä kookkaan mutta siron vaalean laventelin ja valkoisenkirjavan kimmeltäväsuomuisen matelijan. Lohikäärme ravisti hiukan vaaleista, jäykistä harjaksista koostuvaa harjaansa astellen sitten kynnet kivellä rapisten peremmälle luolastoonsa, kadoten erääseen sivukäytävään. Ei hän kauas mennyt ja palaisi luultavasti pian, mutta oli ilmesesti päättänyt antaa vieraille leporauhan. Eihän se ollut alkuunkaan soveliasta istua tuijottamassa jonkun nukkumista.*
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Mar 1, 2009 16:31:29 GMT 3
Shona näki unessaan pelottaavan painajaisen Derkistä. Siinä unessa hän saapui seuraavana iltana Derkin asunnolle. Astueessaan taloon sisälle Derk oli jo heti ovella häntä vastassa ja kysyi "Missäs sitä on tullut päivä vietettyä?" jonka jälkeen Derk nosti Shonan rinnuksista ilmaan ja katsoi häntä suoraan silmiin. Hän luki Shonan ajatuksia hän näki koko viime yön tapahtumat. Vihaisena Derk paiskasi Shonan monen metrin päässä olevaan seinään ja sanoi "Taidampa käydä visiitillä näiden pikku ystäviesi luona!" Shonaan sattui liikaa että hän olisi voinut lähteä Derkin perään tai mitenkään estää häntä, ja kun hän oli saanut kammettua itsensä istuma-asentoon oli Derk jo liian kaukana, ja hän näki toisen siipensä murtuneen. Shona tärisi. Moisista haavoista ei kuollut, jos hän nyt edes elävänä kuolleena pystyisi kuolemaan, mutta ne tekivät kipeää senkin verran enemmän.
Shona tärisi ja vääntelehti nojatuolissaan. Hänen kehonsa tunsi unesta tulleen tuskan. Hän oli nyt ensinnäistä kertaa siirtynyt vampyyrien uni maailmaan joka oli kuin toinen todellisuus, jos hänelle sattui siellä jotain, sattui samoin myös todeellisessa mailmassa olevalle keholle. Tämän takia hän oli siis tuupertunut auringon noustessa. Ennen hän oli saattanut valvoa melko pitkälle aamun tunneille. Nyt unessa hänen eteensä putosivat naisen ja susipojan päät. Kauhistunut henkäys. Tämä oli jotain mitä hän ei olisi halunnut nähdä. Nuo kaksi olivat olleet Derkin lisäksi ainoat olennot joihi hän oli edes hiukan kiinnostunut tutustumaan. Vaistomaisesti Shona ryhtyi unensa läpi etsimään naisen ja pojan auroja. Susipoika löytyi ongelmitta koska olihan hänkin myös unien valtakkunnassa, mutta naisen löytäminen tuotti hiukan ongelmia oppimattomalle Shonalle. Jo hiukan rauhallisemman oloiselle Shonalle oli helpotus huomata että nainenkin oli kunnossa. Nyt unet rauhoittuivat ja Shona nukkui rauhallisesti iltaan saakka.
|
|
|
Post by grishmak on Mar 5, 2009 20:49:01 GMT 3
Grishmak heräsi noin tunnin ennen kuun nousua. Tuntien itsensä tarpeeksi levänneeksi, jotta voisi parantaa kätensä samalla loitsulla kuin jalkansa. Sen tehtyään Grishmak lähti etsimään kyseisen luolan omistajaa toivoen, että hän voisi vastata kysymyksiin joita tällä varmasti olisi.
//Sori viivästynyt viesti, joka on jopa minun mittapuullani lyhyt. Syynä on se ettei ole ollut minkäänlaista inspiraatiota enkä oikei jaksa nyt keskittyä mihinkään.//
|
|
|
Post by spyrre on Mar 7, 2009 23:13:34 GMT 3
*Lohikäärme makasi osittain kerälle kääriytyneenä kirjastoluolan lattialle levitetyillä taljoilla siivet kylkiä vasten taitettuina. Hän oli ilmeisesti ollutkin siinä jo jonkin aikaa, koska kirjapinoja lattialta oli levitelty ympäriinsä kuin niitä olisi selailtu. Olennon edessäkin oli avattu, kookas pergamentista sidottu opus, jonka sivuille oli kirjoitettu riveittäin pientä riimukirjoitusta, jota tämä näytti lukevan puolihuolimattomasti nojaten pitkää leukaansa toiseen käpäläänsä. Pitkä, vaaleaan harjastupsuun päättyvä häntä heilahti suden lähestyessä sarvekkaan pään kohotessa kuitenkin vasta tämän päästyä lähemmäs vaikka vieraan lähestyminen oli taidettu huomatakin jo aikaisemmin.* "Voitko paremmin?" *Suuret tummat silmät mittailivat sutta, katseen siirtyessä sitten silmäämään tämän taakse pääluolaan. Vampyyri taisi nukkua vielä, mutta eiköhän tuokin pian heräisi. Zinochana oli aistinut tämän näkevän levottomia unia mutta ei tietenkään tiennyt näistä sen tarkemmin. Toivottavasti tyttökin oli saanut levättyä edes jotenkin painajaisista huolimatta.* "Onko kumpikaan teistä vahingoittunut? Tyttö on rypenyt naudanveressä niin etten haista paljoakaan muuta." *Ametistinen nyrpisti hiukan siroa kuonoaan tyytymättömänä ilmassa leijuvasta verenhajusta.*
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Mar 8, 2009 15:43:12 GMT 3
Illan tultua Shona heräsi. Hän huomasi että hänet oltiin siirretty lattialta noja tuoliin. "Kohteliasta porukkaa". Hetken siinä istuttuaan ja siipiä oiottuaan hän tajusi toisen siiven murtuneen, täsmälleen samalla tavalla kuin unissa. Sitten hän huomasi olevansa edelleen yltäpäältä veressä. Vähän aikaa hän mietti siinä että mitä viime yönä oli oikein tapahtunut. Hän muisti olevansa sen naisen (joka oli myöhemmin paljastunut jonkin liskoksi) asunnossa. Shona ajatteli että pitäisi varmaan käydä selittämässä tilannetta sille naiselle tai mikä se nyt sitten olikaan. Shona nousi hitaasti nojatuolistaan ja lähti suuntaan josta havaitsi toisten aurat. Pitäisi kysyä myös missä voisi mahdollisesti peseytyä.
|
|
|
Post by grishmak on Mar 8, 2009 20:13:52 GMT 3
Grishmak tarkasteli kirjastoluolaa, joka oli hiukan sekaisin. lohikäärmeen kysyessä kysymyksiä hän havahtui. ''Hyvinhän sitä pienen levonjälkeen aina voi.'' hän vastasi ''Itse en ainakaan enää ole, mutta vampyyristä en ole varma.'' Grishmak kumarsi ja lähti hakemaan varusteitaan luolasta, josta oli herännyt. Hän laittoi miekat yhteen ja laittoi ne huotraansa. Veitsen hän kääri kankaaseensa, jonka laittoi sitten paidan kauluksesta sisään. Grishmak päätti palata kirjasto luolaan.
|
|
|
Post by spyrre on Mar 9, 2009 16:58:32 GMT 3
"Hyvä. Olen varma että teille molemmille olisi käynyt paljon huonommin jos olisitte jääneet pidemmäksi aikaa kinaamaan keskenänne sen lynkkausjoukon tullessa." *Olento huomautti, nyökäyttäen kuitenkin hyväksyvästi päätään suden toteamukselle. Ei ollut enää vahingoittunut? Ilmeisesti hukka parani vielä nopeammin kuin kaltaisensa yleensä, tai pystyi parantamaan itse itseään. No hyvä niin, varsin käytännöllinen taito olennolle joka pystyi hommaamaan itsensä useisiin ongelmiin vain yhden yön aikana. Lohikäärme antoi suden mennä menojaan tämän palatessa hakemaan varusteitaan, kääntäen sen sijaan huomionsa myös paikalle kävelevään vampyyriin. Tällä kertaa Ametistinen ei vaivautunut vetämään inhimillistä harhakuvaa päälleen vaan lattialla makoileva kiiltäväsuomuinen ja pitkä kaulainen matelija pysyi paikoillaan.* "Entä sinä? Onko yhtään tuosta verestä peräisin sinusta?" *Lohikäärme toisti kysymyksensä Shonalle vaikkakin hiukan erilaisella sanamuotoilulla, tarkastellen tätä sarvekasta päätään hiukan kallistaen jääden sitten hiukan kummastuneena katselemaan oudossa asennossa riippuvaa siipeä joka oli edellisiltana ollut vielä kunnossa. Tai kaiken järjen mukaan ainakin, olihan tyttö lentänyt tännekin omin voimin, eikö ollutkin?*
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Mar 9, 2009 19:42:09 GMT 3
"Öö..Ei ole, tämä on sen lehmän" Shona vastas lohikäärmeen esittämään kysymykseen. Hän ei kehdannut myöntää että ehkä pari pisaraa saataisivat kuulkua sudelle. Mutta hänen päätelmänsä siitä että nainen oli jonkin sortin lisko olivat osuneet oikeaan. Shona katseli hetken naaraan huonetta ja kysyi "Missähän täällä olisi mahdollista peseytyä?" Häntä itseäänkin alkoi inhottaa että oli peittynyt kuivaan lehmän vereen. Siivestään hän ei jaksanut tehdä numeroa vaikka tiesi että hänen olisi pakko päästä takaisin Derkin luo vielä tämän yön kuluessa. Sillä jos hän ei saapuisi saattaisi tapahtua kauheita. Hän kyllä tunsi Derkin senverran hyvin että tiesi ettei paranisi olla pitkään poissa.
|
|
|
Post by grishmak on Mar 10, 2009 21:08:37 GMT 3
Grishmak astui luolaan jossa muut olivat. Hän kiinnitti heti huomionsa vampyyrin siipeen, jonka huomasi helposti olevan murtunut. ''Waíse heill.'' Grishmak kuiskasi osoittaen kämmenellään, josta alkoi säteilemään mustia 'lonkeroita' kohti siipeä. Kun siipi oli parantunut Grishmak vajosi polvilleen miltein menettäen tajunsa.
|
|
|
Post by spyrre on Mar 11, 2009 1:12:48 GMT 3
((Kuva lohikäärmeestä on muuten tällä hetkellä tässä, kuvailut tainneet jäädä vähän ontuviksi. i153.photobucket.com/albums/s204/Spyrre_the_purple/zino011.jpg )) *Lohikäärme nyrpisti uudemman kerran kapeaa kuonoaan verelle, nyökäten sitten Shonan kysymykselle.* "Vasemmalta keskusluolasta vie käytävä lähteelle. Saat käyttää sitä jos haluat." *Naaras vastasi, lisäten kuitenkin vielä perään:* "...kunhan et sotke aivan kaikkea." *Mustien silmien katse mittaili kyllä vampyyrin roikkuvaa siipeä mutta kun tyttö ei sanonut mitään aiheesta, näytti lohikäärmekin päättävän olevan mainitsematta asiaa, vaikka tämä hiukan häntä vaivasikin. Takaisin kirjastoon saapuva susi tuntui olevan omatoimisempi, saaden Ametistisenkin yllättymään hiukan äkillistä ja epätavallisen näköistä loitsua. Epämääräisestä efektistä huolimatta kyseessä oli seurausten valossa selvästikin jokin muu kuin vahingollinen loitsu. Zinochana seurasi sivummasta mitä tapahtui, kallistaen kuitenkin hiukan päätään kun susi tuupertui selvästi loitsun uuvuttamana.* "Sinun pitäisi olla varovaisempi tuon tyylisen magian kanssa, varsinkin jos olosi on heikko jo valmiiksi. Et olisi ensimmäinen, joka onnistuu tappamaan itsensä vahingossa silkkaa varomattomuuttaan." *Lohikäärme huomautti, jopa nousten hiukan pystympään taljojen päältä. Kirja hänen edessään suljettiin kynnen liikautuksella, olennon kurottaessa hiukan kaulaansa pienepiä olentoja kohden kai yrittäen päätellä oliko hukka tosiaan mennyt ja tappanut vahingossa itsensä. Onneksi näin ei tainnut olla, vaikka tämä näyttikin uupuneelta. Ametistinen oli kahden vaiheilla pitäisikö hänen tehdä jotakin, mutta ihmissusi ei tainnut onneksi olla hengenvaarassa... ja vampyyrikin taisi voida jo paremmin.*
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Mar 11, 2009 13:15:28 GMT 3
Siipi oli ehjä. Shona käänsi katseensa kohti susipoikaa, joka tuupertui. Shona nosti pojan istuma asentoon seinää vasten ikään kui kiitokseksi ja kuiskasi täman korvaan "kiitos,mutta välit pitää silti selvittää" ja lähti etsimään peseytymis paikkaa. "Vasemmalta keskus luolasta.. Sinne siis". Lähteelle löydettyään Shona pesi ensin kasvonsa. Vesi värjäytyi osittain punaiseksi verestä ja virtasi sitten pois. "Ihan kuin elämä, lyhyt ja ohi menevä eikä jäljelle jää kuin muisto" Shona ajatteli, ja alkoi miettiä entistä elämäänsä. Hänelle ei oltu oskaan sanottu "rakastan sinua, tai olet minulle tärkeä tai edes sinne päin. Häntä oltiin aina vain moitittu huonoista arvosanoista jotka johtuivat siitä että hänellä ei ollut aikaa opiskella, koska hänen piti aina huolehtia kännisistä vanhemmistaan. Ja nykyinenkään ei siitä paljon poikennnut, aina piti olla paapomassa sitä saakelin Derkkiä." Shonan poskelle vierähti kyynel, toinen, kolmas ja neljäskin. Hän painoi kädet kasvoilleen ja alkoi itkeä. Se oli ensimmäinen kerta kun hän itki koko vampyyrina olo aikanaan. Mutta siinä lähteen reunalla, tuntemattoman lohikäärmeen luolassa kivilattialla polvillaan istuen, kädet kasvoillaan hän itki. Eikä olisi välittänyt vaikka joku olisi tullut. Kyyneleet kastelivat hänen mekkonsa ja huuhtoivat verta hiukan alemmas.
|
|
|
Post by grishmak on Mar 11, 2009 18:09:36 GMT 3
Grishmak lepäsi hetken, minkä jälkeen lähti tutkimaan löytäisikö luolasta mitään mielenkiintoista luettavaa. Mitään ei kuitenkaan löytynyt, joten hän kävi istumaan tuoliin ja yritti avata keskustelua. ''Mitäköhän hänen siivelleen tapahtui?'' Grishmak tokaisi osoittaen siihen suuntaan jonne vampyyri oli lähtenyt.
|
|
|
Post by spyrre on Mar 14, 2009 20:16:48 GMT 3
*Lohikäärme päätti olla puuttumatta asiaan, koska ihmissusi ei näyttänyt olevan oikeasti vaarassa, lisäksi vampyyri korjattuine siipineen auttoi tämän istumaan pois keskilattialta lojumasta. Hän silmäili kaksikon pieneksi jäävää vuorovaikutusta häntäänsä heilutellen, nyökäyttäen lopulta hiukan päätään vasta kun Shona varmisti reitin lähteelle.
Mainittu sivukäytävä tosiaan johti uuteen suurehkoon huoneeseen, jonka suurinta osaa lattiasta peitti lohikäärmeenkin tarpeisiin sopiva mutta kuitenkin melko matala lähde. Tilaa valaisi katossa hohtava kivipallo, ja jostakin kivisen seinän uumenista pulppusi pieni vesiputous muuten tyynen lähteen pinnalle. Ilmeisesti vesi oli lähtöisin jostakin vuorenhuippujen uumenista ja oli näin ollen kylmää, mutta muuten hyvin puhdasta. Käytävä ei ollut kauhean pitkä mutta teki matkallaan mutkan joten sinne ei ollut suoraa näköyhteyttä pääluolasta joka luultavasti olikin suotavaa peseytymistä silmällä pitäen. Lähde ei tainnut kuitenkaan olla hirveän kaukana kaikesta muusta, joten matalia keskustelun ääniä saattoi olla kuultavissa jopa kiviseinien läpi vaikka kaikkein hiljaisimmat äänet tuskin kantaisivatkaan kauhean pitkälle. Hiljainen nyyhkytys taisi pysyä kyseisen huoneen seinien sisällä, ainakin toistaiseksi, eikä kukaan rynnännyt vielä rikkomaan vampyyrin yksityisyyttä.
Zinochana seurasi katseellan Shonan poistumista, kääntäen sitten huomionsa seinän vieressä lepäävään suteen. Tämäkin sai olla rauhassa ja jopa katsella kirjaston valikoimaa kun lähti liikkeelle, vaikka tässä vaiheessa Ametistisen katse terävöityi hiukan. Ilmeisesti olento oli tarkka sen suhteen ettei hänen kirjojaan vahingoitettaisi... vaikka opukset ilmeisesti saivat lojua kaikessa rauhassa pitkin lattioita hänen omilta jäljiltään. Lohikäärme oli avannut kirjansa uudestaan, mutta vastasi kuitenkin Grishmakin pohdintaan.* "En tiedä. Hän oli kunnossa vielä silloin kun tulitte, tuskin olisitte muuten päässeet edes perille." *Olento kohotti katseensa kirjan sivulta vilkaisten vaivihkaa jonnekin pääluolan suuntaan kuin kuunnellen jotakin, mutta sarvekas pää kääntyi kuitenkin kohta takaisin suteen.* "Ette taida tuntea toisianne?" *Matelija kysyi äkkiä, melkein kuitenkin enemmän toteavaan sävyyn.* "Hän kantoi sinua nimittäin aikamoisen matkan tänne ylös asti. Ajattelin että hän aikoi kenties syödä sinut, mutta ei selvästikään tehnyt niin. Se lynkkausporukka olisi tehnyt kyllä vielä pahempaa jälkeä jos olisi saanut jomman kumman teistä kiinni."
|
|