Coby
Member
can they forgive me ?
Posts: 57
|
Post by Coby on Dec 27, 2007 18:07:40 GMT 3
[[ He, päätin taas yrittää tätä ropettamista.. Seuralaisia kukaties ? ]]
Thirteen.
Lunta sateli taivaalta varsin tasaiseen tahtiin ja sai näkyvyyden melko huonoksi. Silti kaupungin kapeilla kaduilla jaksoi kulkea ihmisiä ja kaikenlaisia muitakin kulkijoita. Siksipä nuori kloonityttö ei mitenkään erityisesti joukosta erottunut, korkeintaan joku satunnaninen ohikulkija kääntyi katsomaan naisen varsin kevyttä vaatetusta. Sêytä tämä ei kuitenkaan jaksanut hetkauttaa sen suuremmin.
Lopulta nuorikko pysähtyi keskelle katua, katsellen ympärilleen. Kauppojen ja muiden pienten putiikkien ikkunasta loisti lämpöinen valo, joka houkutteli monia lukijoita astumaan sisään somiin putiikkeihin. Sêy huokasi hiljaa ja jäi katselemaan sisään varsin suloisen näköiseen pieneen kauppaan jonka ikkunassa oli esillä varsin monenlaisia hillopurkkeja ja muita elintarvikkeita.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 28, 2007 3:25:46 GMT 3
(Minäpä tuppaisen seuraksi:)
Jack käveli katua pitkin,ilman päämäärää.Hengitys höyrysi,ilmassa oli talven tuntua.Ulkona oli mukavaa kävellä.Lunta oli maassa jo jonkin verran ja se narisi jalkojen alla.Pieniä kauppoja ja kojuja oli paljon täälläpäin.Lumihiutaleita putoili taivaalta nuoren miehen hiuksiin,saaden ne märiksi.Jackia se ei haitannut.
Jack oli jo kävellyt jonkin matkaa,kun hän pysähtyi.Nuori tyttö katseli eräästä näyteikkunasta sisään.Voi miten vähän vaatetta tällä oli,eikö toinen palellut? Jack käveli lähemmäs tyttöä."Hei,eikö sinulla ole kylmä,kun noin vähissä vaatteissa liikut?"Hän kysäisi.
|
|
Coby
Member
can they forgive me ?
Posts: 57
|
Post by Coby on Dec 28, 2007 16:21:07 GMT 3
[[ Mukavaa ^^ ]]
Thirteen
Sêy tuntui säpsähtävän pahemman kerran siitä, että joku puhui hänelle. Rivakasti tyttö pyörähti ympärille ja kurkusta kirposi hivenen muriseva ääni, puhtaasta säikähdyksestä. ää kallistui varovaisesti hivenen sivulle ja huulille eksyi jopa pieni hymyntapainen. ”Älä takia Sêyn huolehdi, Sêy ei kylmää tunne laisinkaan” Kloonitytön kasvoilla oli varsin herttainen hymy ja tuo pyyhkäisi kädelläään valkeita hiuksia aavistuksen verran suippojen korvien taakse, samalla kun oikea silmä kävi toista läpi päästä jalkoihin. Mies näytti varsin mukavalta, ei mitenkään erityisen pelottavaltakaan – ulkonäkö oli pikemminkin varsin rento ja toi mieleen jotain mitä muut varmasti nimittäisivät kodiksi.
Sêy ojensi varovasti kätensä kätelläkseen ja esittäytyi samalla. ”Shêyaksi minua kutsuvat” Silmät katsoivat suoraan toisen silmiin ja kasvoilla kujeili edelleen varovainen hymy. Otsahiukset pysyivät kuitenkin visusti silmien edessä, näinollen toinen ei saattanut nähdä Sêyn valkeita silmiä, joita klooni niin itsekin häpesi. Sêy pidättäytyi kuitenkin hyvän välimatkan päässä toisesta, sillä tyttönen ei olult laisinkaan tottunut läheisyyteen – se tuntui edelleen varsin häiritsevältä.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 28, 2007 16:30:44 GMT 3
Jack huomasi tytön hätkähtävän.Hän oli pahoillaan,eihän tarkoitus suinkaan ollut säikyttää.Tyttö puhui hieman oudosti ja Jack tuumaili tovin.Hän oli kuullut klooneista,olisiko tämä sellainen?Hälläväliä,vaikka olisikin,Jack ei ollut ennakkoluuloista tyyppiä.Mutta eikö tytöllä todella ollut kylmä?Merkillistä.Nuorukainen vastasi tytön hymyyn.Tytön hiukset olivat valkoiset ja Jackin mielestä hyvin kauniit.
Tytön ojentaessa kätensä ja esitellessä itsensä,Jack tarttui varovasti toisen käteen"Hauska tavata,minä olen Jack Apple.Joo,sukunimi tarkoittaa omenaa,tiedetään." Poika naurahti."Oletko sinä uusi täällä?En ole nähnyt sinua näillä seuduilla."Jack kysäisi.Hän itse asui ihan vähän matkan päässä,pienessä rivitalossa.
|
|
Coby
Member
can they forgive me ?
Posts: 57
|
Post by Coby on Dec 28, 2007 16:42:16 GMT 3
Hemmetti, nyt oli harvinaisen huono hetki ruveta huonomuistiseksi. Sêy kuitenkin päätti turvautua kaikkein alkeellisinpaan konstiin – hän jätti huomioimatta kaiken mitä ei ymmärtänyt. Toisinsanoen tyttö tyytyi vain hymyilemään suloisesti. ”Hauska tavata herra Apple” Sêy ehti jo mielessään huokaista helpotuksesta kun kyseessä ei varmastikkaan olult olult mitään sen ihmeellisempää kuin esittely. Siksipä klooni meinasi suorastaan parahtaa ääneen kun mies vielä jatkoi puhettaan. Mitä ihmettä tarkotti uusi? Voi miksi Sêy oli taas kerran onnistunut ajautumaan tällaiseen tilanteeseen?
Tyttö vaihteli painoaan jalalta toiselle varsin hermostuneen näköisenä ja yritti epätoivoisesti muistaa, vaikak tiesikin sen lähes turhaksi. Lopulta tuo huokasi alistuneen oloisena ja joutui kysymään ääneen. ”Uusi? Sêy ymmärrä ei” Kasvoilla pilkahti häivähdys punaista, Sêyta hivenen nolotti joutua kyselemään lähes tuntemattomilta ihmisiltä sanoja jotka taisivat olla varsin arkipäiväisiä. ”Sêy pahoillaan..Anteeksi annathan?” Mikäli toinen olisi vain voinut nähdä Sêyn silmät, olisi tuo nähnyt anovan, surumielisen katseen jolla tyttö tuota tuijotti.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 28, 2007 17:15:35 GMT 3
Jackia hieman huvitti,kun toinen sanoi häntä Herra Appleksi."Kutsu minua vain Jackiksi."nuorukainen sanoi. Mutta mitenkäs tyttö noin kummastuneelta näytti,kun hän kysyi oliko tämä uusi täällä?"Uusi?Sêy ymmärrä ei"Tyttö sanoi. Jack katsoi hieman kummissaan tyttöä.Ehkä tämä oli ulkomaalainen.Jack huomasi tytön punastuvan hieman ja pyytävän anteeksi."Turhaan sinä anteeksi pyytelet,et ole tehnyt mitään väärää."Jack sanoi ja hymyili ystävällisesti. "Yritin vain aikaisemmin kysyä,asutko sinä täälläpäin,mutta eipä sillä väliä."Toinen näytti niin avuttomalta seistessään siinä vähissä vaatteissa että Jack päätti kysyä"Asun tässä ihan lähellä,haluaisitko tulla vaikka kaakaolle?" Toivottavasti toinen ymmärsi tämän ystävällisen kutsun.
|
|
Coby
Member
can they forgive me ?
Posts: 57
|
Post by Coby on Dec 29, 2007 14:12:08 GMT 3
Miehen kehoittaessa Sêyta puhuttelemaan tuota vain etunimellä tytön kasvoille levisi ymmärtäväinen ilme ja tuo nyökkäsi myös sen merkiksi. ”Toki, mikäli Jack niin haluaa” Hiljaa ja paikoilleen Sêy kuunteli kuinka toinen selitti hänelle varsin kärsivällisesti mitä oli äsken tarkoittanut. Tyttö nyökkäsi, vaikkei edelleenkään ollut aivan varma oliko todella ymmärtänyt mitä toinen tarkoitti, mutta eikö mies ollut sanonut ettei sillä enää ollut merkitystä? Sen enempää miettimättä Sêy antoi asian olla.
Miehen kysymys sai Sêyltä myöntävän vastauksen, toisinsanoen iloisen nyökkäyksen ja suloisen hymyn. Pää kallistui hivenen ja Sêy puhui, varovaisesti melko hiljaa, mutta puhui kuitenkin. ”Jack kovin kiltti Sêylle.. Kiitos” Hämmästyen melkein itsekin omaa rohkeuttaan, Sêy halasi Jackia hellästi. ”Kiitos..”
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 29, 2007 15:00:09 GMT 3
Jack hymyili kun sai toisin suurinpiirtein ymmärtämään asiansa. Yllätyksekseen Jack sai myöntävän vastauksen kutsuunsa,iloisen nyökkäyksen ja hymyn muodossa."Ole hyvä vain.Tapanani ei ole olla ilkeä."Nuorukainen vastasi toisen kiittelyyn. Jack hieman yllättyi,mutta iloisesti ,kun tuo arantuntuinen tyttö halasi häntä.Ja tietenkin mies vastasi halaukseen.Hän halasi toista hyvin varovasti,kuin peläten etä tyttö menisi rikki.Lopulta hän irrottautui varovasti tytön ottesta ja sanoi ,kasvoiltaan aavistuksen verran punastuneena"Asun siis todella tuossa ihan lähellä,jaksatko kävellä?Itseasiassa taloni näkyy jo." Mies sanoi ja osoitti pientä,puista rivitaloa noin sadan metrin päässä.Jack otti varovasti tyttöä kädestä."Mennäänkö?" Hän kysyi,katsoen Sêytä lempeillä silmillään.
|
|
Coby
Member
can they forgive me ?
Posts: 57
|
Post by Coby on Dec 30, 2007 14:29:47 GMT 3
Tuntui hyvältä kun joku piti tuolla tavalla lähellään. Olo tuntui niin turvalliselta, aivan uusi tunne valtasi tytön sisimmän. Silmät painuivat kiinni ja kasvoille suli autuas hymy. Sêy ei koskaan ollut tuntenut vastaavanlaista, miten olo saattoi tuntua äkkiä näin voimakkaalta ja turvalliselta jonkun läheisyydessä. Tämä oli tunne josta nuori klooni piti, tällaisen tunteen hän haluaisi sisällään olevan aina. Tyttö irrottautui varovaisesti halauksesta ja katsoi suoraan syvälle miehen silmiin, nyökäten samalla. Sêyta eivät pidemmätkään matkat väsyttäneet, tarvittaessa tyttö pystyisi kulkemaan monia kymmeniäkin kilometrejä ilman pysähtymistä, mutta koska Sêy ei pitänyt tarpeellisena selittää sitä miehelle, hän vain antoi tuon tarttua käteensä. ”Mennään vain”
Katse harhaili pitkin kaupunkia, tavoittaen yksinäisen variksen joka lehahti lentoon läheisen talon katolta. Ilta alkoi tekemään tuloaan, aurinko ei varmasti enää jaksaisi kauaa taivaalla pysytellä.. Tosin eihän aurinko nytkään näkynyt kuin satunnaisina säteinä tummien pilvien lomasta jotka syytivät maahan lunta minkä ehtivät. Sêy käänsi katseensa Jackiin. ”Kaunista kovin..” Tyttö sitten virkkoi hiljaisella äänellä ja hiljaa mielessään hän oli onnellinen siitä että saattoi jakaa tuon kauniis, talvisen hetken Jackin kanssa.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 30, 2007 15:03:05 GMT 3
Jack käveli Sêyn kanssa käsi kädessä.Hänestä oli ihanaa,että tuo pieni,hento olento tuntui luottavan häneen.Ilta oli kaunis.Lumihiutaleet putoilivat maahan ja aurinko pilkisti hieman pilvien takaa,pian se laskisi."Kaunista kovin.."Jack kuuli Sêyn sanovan."Niin on." Hän vastasi ja katsoi tyttöön sinisillä silmillään.
Matka ei todellakaan ollut pitkä ja pian he olivatkin jo Jackin kotioven edessä.Puunruskeaa ovea koristi kaunis joulukranssi ja oven molemmin puolin nökötti kaksi koirapatsasta."Ai niin,pelkäätkö sinä koiria?Minulla on kaksi." Jack kysyi tytöltä.Tietysti ne voisi laittaa johonkin huoneeseen,jos tyttö niitä pelkäisi.Donna oli kovin rauhallinen tapaus,mutta nuori Melanie taas oli heti riehumassa.
|
|
Coby
Member
can they forgive me ?
Posts: 57
|
Post by Coby on Dec 31, 2007 13:36:33 GMT 3
Sêyn ilme kirkastui Jackin puhuessa koirista. Sêy ei muistanut että olisi koskaan nähnyt elävää koiraa laboratoriosta karkaamisensa jälkeen ja tyttö todella kaipasi koiria.. Ne olivatkin olleet se ainoa hyvä puoli koko jutussa – koska Sêyssa oli eläimen geenejä oli laboratoriossa ollut paljon eläimiä; susia, koiria ja kissoja. ”Sêy koirista pitää. Milaisia koiria Jackilla on?” Sêy ajatteli koiria jotka laboratoriossa olivat olleet. Ne olivat olleet kaikki hyvin mukavia yksilöitä, erityisesti Sêy oli pitänyt eräästä pienestä terrieristä – siitä Sêy oli saanut luonteeseeensa taisteluntahtoa – joka oli ollut varsin vilkas tapaus. Haikeana Sêy muisteli noita aikoja, mutta palautti lopulta ajatuksensa tähän hetkeen huomatessaan että se olivat saapuneet Jackin kotiovelle.
Sêy kuuli jo ulos asti kuinka toinen koirista haukahti pirteästi, se selvästi oli tunnistanut Jackin tulevan. Tytön hymy leveni aavistuksen, sillä useasti tuo oli tullut varsin hyvin eläinten kanssa toimeen – toisinaan jopa paremmin kuin ihmisten kanssa. Eläimet olivat vain niin viisaita, ne ymmärsivät monia asioita ilman sanoja ja se oli asia josta Sêy piti. Eläimet hyväksyivät hänet juuri sellaisena kuin hän oli.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Dec 31, 2007 14:29:16 GMT 3
Jack oli iloinen kun toinen sanoi pitävänsä koirista."Millaisiako?Se selviää tuota pikaa." Hän hymyili ja väänsi avainta lukossa.Sisältä kuului innokasta haukkumista. Melanie taas.Kun se kuuli ovikellon soivan tai avaintä käännetävän,koira tuli ihan villiksi onnesta.Donnaa ei moinen yleensä kiinostanut,se oli jo vanha ja nähnyt paljon.
Jack veti oven auki ja siinä samassa punaruskea salama pinkaisi tervehtimään.Melanie oli vuoden vanha irlanninterrieri ja oikea duracell pupu.Kun se hoksasi,että isännän mukana oli vieras,koira melkein pyörtyi onnesta.Se halusi rynnätä heti nuuskimaan Sêytä.Jack kuitenkin työnsi sen syrjään,että he pääsisivät sisään.Nuorimies viitasi tyttöä astumaan sisään."Tervetuloa matalaan majaani."Hän virnisti.
|
|
Coby
Member
can they forgive me ?
Posts: 57
|
Post by Coby on Jan 15, 2008 16:06:00 GMT 3
Sêy astahti Jackin kehoituksesta sisälle ja riisui jalassaan pitämänsä nahkasaappaat. Nuori nainen käveli vielä hivenen edemmäs ennen kuin kyykistyi rapsuttamaan vauhkoa irlanninterrieriä joka hääräsi naisen ympärillä. Sêy antoi ensin koiran haistella naista ennen kuin siirsi varovaisesti kätensä koiran vasemman korvan taakse rapsuttaen tuota hellästi. Lopulta käsi hivuttautui koiran niskaa pitkin sen päälaelle ja Sêy silitti muutaman kerran koiran punertavanruskeaa päälakea. Sêy nousi hetken kuluttua ylös ja hymyili Jackille suloisesti. Puhe joka tytön huulilta soljui, oli nyt kevyttä ja tuntui selvästi siltä että Sêy oli rentoutunut huomattavasti. ”Suloisia koiria” Viimeistäänkin nyt olivat kaikki epäluulot kadonneet Sêyn mielestä. Hetken oleskelu tuon pienen hössöttävän irlanninterrierin kanssa oli osoittanut Sêylle paljon asioita joita muut eivät välttämättä edes huomanneet. Mutta jo pelkästään koirien läsnäolo sai Sêyn vakuutettua siitä, ettei hänellä ollut ainakaan mitään pelättävää.
Sêy antoi katseensa kiertää ympärillään, jotta nuori saisi paikasta edes jonkinsorttisen yleiskäsityksen. ”Talo mukavan näköinen on” Sêy sitten totesi hymyillen, antaen yhä katseensa kiertää pitkin taloa. Tyttö tunsi kuinka Melanie kävi tökkäämässä tuon jalkaa mustalla kirsullaan ja tyttö kumartui hivenen jotta sai rapsutettua koiraa varovaisesti. Katse pysähtyi Jackiin ja onnellinen hymy suli taas huulille. ”Sêy kiitollinen on siitä, että Jack Sêyn tänne kutsui”
// Anteekshi kesto!
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Jan 15, 2008 17:24:09 GMT 3
((Ei haittaa. Jack hymyili hieman.Mukavaa että Sêy piti koirista.Melanie ainakin näytti olevan onnesta sekaisin.Tytön kehuttua koiria,Jack virnisti."Ovathan ne kun sille päälle sattuvat."mies sanoi naurahtaen. Tytön sanottua taloa mukavaksi,mies hymyili.Olihan se,pieni mutta kodikas.Eteinen oli pieni ja siitä näki suoraan olohuoneeseen jossa oli suuri sohva ja takka sitä vastapäätä.Olohuoneesta pääsi keittiöön,joka sekin oli pieni.Eteisessä oli kaksi ovea,toinen oli vessa ja toinen makuuhuone. ”Sêy kiitollinen on siitä, että Jack Sêyn tänne kutsui”tyttö sanoi ja nuorimies hymyili sädehtivästi."Enhän minä sinua olisi voinut uloskaan jättää.Mukavaa,että viihdyt."Jack sanoi."Minä voisin keittää kaakaota,maistuisiko sinulle?"Nuorukainen kysyi.Hän kuuli kuinka tassut raapivat lattiaa.Donnakin oli näköjään päättänyt kömpiä ylös pedistään.Pian suuri berninpaimenkoira tassutteli eteiseen ja nuuski rauhallisesti vierasta,todeten tämän ystäväksi.Se meni kyljelleen lattialle ja kerjäsi rapsutusta."Vai heräsi se mummelikin."Jack naurahti ja rapsutti koiraa mahan alta.Melanie oli mennyt jo olohuoneeseen mutustamaan puruluutaan.
|
|