|
Post by catman on Apr 5, 2006 13:53:14 GMT 3
((Tänne vaan kaikki seikkailijat ;D))
Oli ilta kymmenen jälkeen. Velho, Jolgar valkoinen oli juuri matkannut pitkän matkan. oli pimeä ja sade piiskasi kattoja.Läpimärkä matkaaja astuu sisään majataloon istuu tuolille pöydän viereen ja huikkaa matalalla äänellä tarjoilialle:"Kupillinen vahvinta kaljaanne!"Velho laski hattuaan niin, että hänen kasvojaan ei enää näkynyt. Tarjoilija toi hänen tuoppinsa ja velho alkoi hörppiä kaljaansa kunnes lasi oli tyhjä.Sen jälkeen hän sytytti piipun ja alkoi tupruttaa sitä. Siinä hän nyt istui vilkaisten aina välillä joitain ihmisiä ja ei-ihmisä.
|
|
|
Post by catman on Apr 7, 2006 16:25:51 GMT 3
((muutampa yksinpeliksi sitten. Johon saa tottakai vielä liittyä.Ihan mielelläänkin.))
Polteltuaan piippunsa Jolgar nousi ja lähti kävelemään kohti majatalon pitäjää."Huone... mieluusti velhoille." murahti Jolgar. Hän ei ole koskaan ollut niin pahalla päällä. Hän oli liian väsynyt. Hän ei kerta kaikkiaan jaksanut olla sama mukava itsensä kuin tavallisesti. Pitäjä antoi huoneen avaimet ja ojensi kätensä valmiina ottamaan vastaan rahat."Mitä? Ai niin. Rahat!Tässä. Pidä vaihtorahat."Jolgar tipautti pienen rahapussin Pitäjän käteen ja lähti kävelemään portaita ylös. "Hohhoijakkaa"Haukoitteli Jolgar etsiessään huonettansa. Avaimenperässä luki: "28". Kyseinen huone tuli vastaan ja Jolgar avasi Huoneensa oven, heitti takkinsa ja hattunsa ja alkoi vaihtaa yöpuulle. Sitten Jolgar meni pötkölleen sänkyyn ja alkoi nukkua."Raskas päivä... Todella raskas. Saapa nähdä. Huomisesta voipi tulla vielä rankempi.Täytyy valmistautua... valmistautua...valmistautua..." Ajatteli Jolgar ennen unen valtaamista.Näin hän nukkui sitten todella sikeästi.
|
|
|
Post by catman on Apr 7, 2006 20:52:38 GMT 3
Jolgar heräsi aikaisin aamulla. hän vilkaisi ulos ikkunasta ja katsoi taivaaseen."varmaan aika aikaista..."Mutisi Jolgar hän vilkaisi pihalla olevaan aurinkokelloon.Se näytti puolta kuutta."Hyvänen aika! Kuinkas minä näin aikaisin..."Huudahti Jolgar ja painui takaisin pehkuihin.
Vähän myöhemmin Jolgar nousi taas sängystä ja kävi katsomassa aurinkokelloa ikkunan edessä. se näytti jo yhdeksää."hmph"Hymähti Jolgar ja kohautti olkapäitään.Hän päätti pukeutua.Hän vilkaisi vaatteitansa. Ne olivat aivan kurassa. Hän kutsui talon palvelustytön ja sanoi hänelle: "Peseppäs vaateeni. mahdollisimman nopeasti..." Palvlustyttö lähti huoneesta.Jolgar istui sängylle odottamaan.
kello oli puoli kymmenen aamulla kun palvelustyttö tuli tuomaan Jolgarin vaatteet."kiitos." sanoi jolgar palvelustytölle joka lähti huoneesta. Jolgar pukeutui ja lähti kävelemään alas. Alas tultuaan hän silmäili ympärilleen.Ei ristin sielua istunut missään.Pari kummaa tyyppiä istui kyllä nurkassa mutta Jolgar ei huomiuinut heitä. Jolgar istuutui pöydän viereen, huikkasi tarjoilijan ja tilasi tuopin ja levän.
Kun lepä ja kalja tuli, Jolgar alkoi hieman ahnehtien napsia leivästä paloja. Hänellä oli nälkä.Todella nälkä.Mutta hän täyttyi helposti. Syötyään Hän otti hyvän asennon tuolissa, nappasi kirjan taskustana ja alkoi lukea.Kirja oli jokseenkin outo.Sen nimi oli: "tietoa roduista. Kääpiöistä lohikäärmeisiin." Jolgar ssitten luki sitä kirjaa eikä kuullut mitään ulkomaailmassa. niin uppoutunut hän kirjaansa oli
|
|
|
Post by catman on Apr 8, 2006 16:08:24 GMT 3
Luettuaan hetken aikaa Jolgar otti kirjanmerkin ja asetti sen sivujen väliin.Oli keskipäivä. Oli noin 15 celsiusta lämmintä.Jolgar nousi pöydästä, tunki kirjansa taskuun ja käveli ovesta ulos. Kadulla oli melkoinen hälinä. Jolgar lähti kävelemään pitkin katua. Yhtäkkiä joku koputti Jolgaria olkapäähän."uh!?!" huudahti Jolgar kääntyi nopeasti ympäri ja tönäisi hieman varuillaan takanansa olevaa miestä. Mies kaatui selälleen ja huusi:"Ei! älä! olen ystävä!"Jolgar oli juuri osoittamassa miehen kurkkuun, mutta nosti sauvansa kun huomasi, että se mies oli aivan vaaraton räsyvaatteinen kerjäläinen."hiluja köyhälle?"kysyi mies samalla kun nusi pystyyn."Ei kiitos." Hymähti jolgar ja jatkoi matkaansa."kaikenlaisia... Hankkisivat töitä." Mutisi Jolgar kävellessään pois ruuhkaiselta kadulta läheiseen puistoon.Jolgar istui puistonpenkille ja alkoi syöttää puluja.Siinä samassa hän muisti: Hän oli löytänyt vuoristosta ihmeellisen punaista kiiltävän kiven. Tässä hänellä olisi aikaa miettiä sen arvoitusta.Jolgar kaivoi kiven taskusta ja alkoi miettiä. "´Miksi ihmeessä joku oli jättänyt tämän sinne maahan? olikohan siitä jotain haittaa?Ehkäpä se oli jonkinlainen epäonnen kivi.Entä kuka? Olisikohan se ollut joku tietäjä joka olisi niinkuin minä.Ehkä hänkin halusi tutkia aisiota. Ehkä hän oli sitten saanut tietää, että siitä oli jotain haittaa ja kätki se lumeen, ettei kukaan sitä löytäisi. Mutta miksi. miksi?" Vastausta Jolgar ei saanut ajattelullaan. hän päätti jäädä vielä hetkeksi syöttämään puluja.
|
|
|
Post by catman on Apr 8, 2006 16:54:13 GMT 3
Jolgar nousi pystyyn. "huoh" huokaisi Jolgar."Aika varmaan jatkaa..." Hän mutisi. Jolgar alkoi kävellä kohti uusia seikkailuja. Hän toivoi, että hän tajuaisi vielä joskus kiven arvoituksen. Hän ajatteli matkallaan kiveä. Hän oli matkalla satamaan. niinpä hän käveli ja käveli miettien sitä kiveä...
((tähän tämä tarina loppui. Jolgar astuu esiin taas satamassa.
|
|