cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 3, 2007 20:03:47 GMT 3
((Peli joka on aloitettu tylsyyden ja pelaamattomuuden vuoksi. Vapaa kenelle vaan, myös useammalle, tosin mieluiten vain yhdelle, ettei tule viiveitä. Mutta vastapelaajaa toivotaan.))
Talvi. Lumi leijailee hiljakseen maahan, ja valkea peite näkyy joka suunnassa, metsät ja vuoret siintäen jossakin kaukana enimmäkseen. Laakson rinteetkin olivat täysin tuon valkoisen lumen peitossa. Laakson toisella rinteellä kiemurteli maantie, jota tosin hädintuskin erotti lumesta johtuen. Yksinäinen hahmo näkyi tuolla tiellä.
Yksinäinen matkalainen ratsuineen ratsasti verkkaista tahtia halki lumisen maiseman pitkin maantietä. Aika oli melko lailla menettänyt käsityksensä tuolla hetkellä, olihan vanha mies ratsastanut jo melkoisen aikaa. Oli tarkoituksena käydä tarkastamassa eri alueiden leirejä. Eivät sentään olleet pistäneet laumaa henkivartijoita tuon matkaan mokomat, niin kuin välillä jotkut alemmat upseerit olivat halunneet. Ei tuota viihdyttänyt idea laumasta henkivartijoita, tuosta oli paljon mukavampi kulkea ihan tavallisten ihmisten joukossa tavallisena ihmisenä.
Vaikkei vanhasta valkopartaisesta miehestä ehkäpä päällepäin näkynytkään tuon demoninmetsästäjän ammatti, niin sitä tuo silti oli. Tosin sen verran maltillinen mielipiteissään ja tavoissaan, että harva olisi tuota demoninmetsästäjäksi uskonut missään tapauksessa, vaikka olisi nähnyt tuon paksujen talvivaatteiden alla olevan univormun, kyseinen vaatekappale tuolla oli tosin hädin tuskin tunnistettavissa jonkin sorttiseksi univormuksi. Vanha mies ei kovin paljoa välittänyt protokollista ja tunnistettavuudesta, eikä oikeastaan se koko demoninmetsästäjä jaosto johon tuo kuului välittänyt siitä läheskään niin paljon kuin muut.
Vanhusta hieman harmitti sankka lumisade, kun ei oikein voinut ihailla maisemia. Tuo niin piti Myrkmeren seudun luonnosta, se oli niin, no, turmeltumatonta. Olihan samanlaista Celdorissakin joillain seuduilla, mutta Celdorissa vanha mies joutui olemaan pääasiassa pääkaupungissa johtotehtävissä, missä taasen ei ollut tavallista rehellistä luontoa lähimaillakaan. Sotilasleirejä, erilaisia teollisia rakennuksia ja hirveä määrä asukkaita kyllä löytyi, muttei luontoa. Mutta oli lumisateessa puolensakin, toihan se lisää lunta, joka myös sai aikaan mukavan vaikutelman. Tosin tällä hetkellä lisälumesta oli vanhukselle haittaa, vaikeuttihan se hevosen kulkua. Kylmää ei sentään ollut.
|
|
|
Post by yannique on Mar 3, 2007 20:14:12 GMT 3
(( ängempäs mukaan))
Tumma hahmo tarpoi kaukana ratsastajaa kohti. Vampyyri kietoi viittaansa tiukemmin ympärilleen ja manasi rankkaa lumisadetta. Kaiken lisäksi hän oli eksyksissä. Vampyyri kohotti päätään ja huomasi kaukana liikkuvan jonkun. Ehkä tuo ratsastaja osaisi neuvoa jonkin lämpimän paikan minne mennä lumisateen laantumista odotellessa. Vampyyri kiihdytti askeleitaan mutta luovutti pian ja palasi alkuperäiseen tahtiinsa. Tässä umpihangessa on turha yrittääkkään lisätä vauhtia. Vampyyria tosin harmitti tämä suuri valkoisuus joka melkein häikäisi häntä. Ja hän pisti mukavasti silmään mustalla olemuksellaan. Joku onnenonkija vampyyrinmetsästäjä tietenkin huomaisi hänet juuri nyt, kun hän ei oikein jaksaisi tapella moisen hihhulin kanssa.
Mutta entä jos edessä häämöttävä ratsastaja olisikin vampyyrin metsästäjä? Vampyyri pysähtyi ja yritti tiirailla ratsastajaa paremmin mutta turhaan. Ei siinä myrskyssä erottanut oliko hahmo edes ihminen. Vampyyri jatkoi kuitenkin matkaansa kietoen viittaa yhä tiukemmin ympärilleen. Luoja että on kylmä... Vampyyri manasi mielessään ja toivoi todella että ratsastaja osaisi neuvoa tien jonnekkin.
(( pahoitteluni lyhyestä viestistä. Inspiraatio puuttuu vielä tässä vaiheessa ^^))
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 3, 2007 20:40:08 GMT 3
((Eipä se lyhyt viesti haittaa.))
Vanhus ratsasti tasaista tahtia eteenpäin, tosin ei ajatuksiinsa vaipuneena ihan heti huomannut tuota toista matkaajaa. Melko pian kuitenkin tuo huomasi matkaajan, kun sattui vilkaisemaan tuohon suuntaan. Vanha mies ei havainnut vielä mitään outoa tuossa toisessa henkilössä, mutta toisaalta, eipä tuo ollut keskittynytkään tarkkailemaan, vaan ohimennen vilkaisi lähinnä toista. Lähelle päästyään tilanne voisi olla toinen, olihan vanhalla miehellä runsaasti kokemusta kaikesta yliluonnollisesta. Tuskin oli olemassa yliluonnollista olentoa jota tuo ei olisi jossakin vaiheessa tavannut. Korkea-arvoisena demoninmetsästäjänä ei oikein ollut tosin vaihtoehtojakaan.
Kun mies lähestyi toista alkoivat melko varmasti yksityiskohdatkin olla hieman selvemmät, eli vaatetus ja muu vastaava. Mies oli pukeutunut melkoisen paksulta näyttävään takkiin, ja jonkunlainen kaavuntapainen tuolla näytti olevan sen alla. Miehellä oli päässään ruskea lierihattu, jonka reunoilla oli useita koristeeksi pistettyjä renkaita. Tosin renkaat tuskin näkyivät noin kauas johtuen hatun päällä olevasta lumesta, ja silti ihan kohtuullisesta etäisyydestä. Päästyään kuuloetäisyydelle toisesta tuo päätti tervehtiä toista. Eipä sitä oikein mitään muutakaan voinut tehdä täällä päin, kun oli keskellä lumista ja melko lailla autiota seutua.
"Hoi siellä! Minnekäs siellä päin ollaan matkalla?" vanha mies huusi kysymyksen. Ääni oli selkeästi ystävällinen, sellainen mitä voisi olettaa olevan jollain vanhalla iso-isällä.
|
|
|
Post by yannique on Mar 3, 2007 20:58:11 GMT 3
Vampyyri oli helpottunut ettei mies näköjään ollutkaan vampyyrinmetsästäjä. " Kumpa tietäisin. Et sinä sattuisi tietämään mitään paikkaa missä voisi odotella lumisateen menemistä?" vampyyri vastasi miehen kysymykseen. Vampyyri pani merkille miehen lierihatun ja virnisti. Hänestä lierihatut olivat olleet aina varsin hauskan näköisiä, etenkin vanhemmilla miehillä. Vampyyri siirsi katseensa hevosen silmiin mutta käänsi katseensa pian maahan. Hevonenhan saattaisi aistia hänestä pahuuden ja vaikka vauhkoontua ja heittää miesparan selästään. Tai vielä pahempaa, mieskin huomaisi hänestä hehkuvan pahuuden ja osoittautuisi sittenkin jonkin sortin vampyyrinmetsästäjäksi.
Kun vampyyri avasi vittaansa kietoakseen sen vieläkin paremmin ympärilleen, hänen kaulastaan putosi suuri risti. Vampyyri kirosi puoliääneen ja kumartui nostamaan ristiä, mutta onnistuikin sotkemana itsensä viittaansa. Vampyyri yritti rimpuilla, mutta sai aikaan itselleen varsinaisen pakkopaidan. Vampyyri kääntyili ja rimpuili ja oli onnistunut riehunnallaan hautaamaan ristinsäkkin lumeen. " Ääh... Tuota.. Et millään viitsisi auttaa minut pois näistä lepositeistä?" Vampyyri kysyi viimein lannistuneella äänellä viitan seasta.
|
|
CutEiKerkeKirjautua
Guest
|
Post by CutEiKerkeKirjautua on Mar 3, 2007 22:23:43 GMT 3
Vanha mies seurasi hieman huvittuneena kun toinen onnistui sekoittamaan itsensä täydellisesti noihin vaatteisiinsa siihen mennessä kun oli päässyt kohdalle. Harvoinpa sitä näki jotain tuonkaltaista tapahtuvan, että joku tiputtaa jotain maahan, ja on kohta aivan ansassa omissa vaatteissaan.
Kun vanhan miehen kasvonpiirteetkin jo alkoi erottaa tuon ollessa lähellä, ne jatkoivat äänen antamaa vaikutelmaa. Ystävällinen vanha herra. Vaikutelman ollennaisia tekijöitä olivat rehellinen lämmin hymy, tuon vanhuksen tuuhea valkoinen parta ja viikset, sekä myöskin tuon nenällä olevat silmälasit, joiden takaa tuo katsoi huvittuneen oloisesti sinisillä ja kirkkailla silmillään.
"Kyllähän minä sinut voin auttaa pois tuosta ansasta", vanhus sanoi hymyillen, ja alkoi aukomaan tuota vyyhtiä johon toinen oli onnistunut itsensä sitomaan. Vanha mies ei ainakaan näyttänyt huomanneen mitään outoa vielä.
*****
Kaukaa toisen laakson rinteen päältä joku tarkkaili tapahtumia. "Hmm. Mielenkiintoista. Sivullinen, ja vieläpä yliluonnollinen otus. Tästähän voipi tulla vielä hieno päivä", kaukoputken läpi lumituiskun ja taidon naamioima hahmo sanoi. Virne levisi tuon kasvoille, kun tuo napsautti sormiaan, ja kutsui kaksi alaistaan luokseen. "Saatatte joutua hoitamaan ylimääräisen henkilön, mutta tuskinpa se teitä haittaa. Olkaa valmiina toimimaan, sanon kun hyökkäätte", tuo sanoi.
((Ja minun peleilleni tyypillisesti pahis astuu kuvioihin...))
|
|
|
Post by yannique on Mar 3, 2007 22:55:15 GMT 3
Yanni nousi ylös ja kiitti miestä. Yannin oma suu levisi tahtomattaan hymyyn kun hän näki tämän vanhan miehen. Yanni kumaruti uudelleen, tälläkertaa varoen, ja etsi kohmeisin sormin ristinsä jonka laittoi pian takaisin kaulaansa. " Hm... Niin siitä suojasta, että sattuisitko tosiaan tietämään paikan jossa voisi odotella lumisateen laantumista?" Yanni yritti rakentaa keskustelua ja pakotti naamalleen ystävällisen hymyn. Yanni katsahti nopeasti vuorille. Aivan kuin siellä olisi joku... Tai sitten hänestä oli tulossa vainoharhainen. Vaikkei hän päässytkään tunteesta että heitä tarkkailtiin niin hän päätti kuitenkin kääntää katseensa takaisin mieheen. ((hirtän itseni viestin lyhyyden ansiosta)) ((wohou äxöniä \o/ ))
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 4, 2007 12:46:09 GMT 3
((Ei ihan vielä, mutta jokusen vuoron päästä))
Vanhus katsoi hymyillen kun toinen nousi ylös, ja etsiskeli ristiään lumesta. Kaikkea sitä sattuikin tapaamaan ollessaan matkalla työtehtävissä. Tuokin vilkaisi laakson rinteiden yläosiin toisen vilkaistua sinne, muttei itse huomannut mitään. Kuhan vaan katsoi oliko siellä jotain näkemisen arvoista, mitä tuo ei huomannut.
"Tietääkseni olet tulossa lähimmän kaupungin suunnasta", vanha mies totesi hieman huvittuneena. "Ja tietääkseni lähistöllä ei ole mitään kovin kummoisia suojapaikkoja, ellei laske metsiä sellaisiksi. Laaksot tuppaavat olemaan vähän tällaisia paikkoja", tuo jatkoi. "Mutta toisaalta, mistä minä sitä tietäisin, en varsinaisesti asu tällä seudulla, joten luonnollisesti en tiedä luonnon suojapaikoista. Mutta sen tiedän että lähin kaupunkin on päinvastaisessa suunnassa kuin minne sinä olit menossa", vanha herra sanoi yhä hymyillen.
"Mutta minäpä olen ollut huolimaton, unohdin aivan esittäytyä! Olen Rikhard Harbinger", vanha mies esitteli itsensä, ja teki tervehtivän eleen hatullaan ratsunsa päältä. Mikäli toinen ei vielä ollut huomannut miehen kasvoilla olevia muutamia arpia, niin nyt hän todennäköisesti huomasi. Eihän niitä paljoa ollut, mutta oli niitä pari, toinen vasemmassa poskessa, ja pienempi joka kulki oikean silmän vierestä.
******
Laakson toisen rinteen päältä katseleva hahmo oli tyytyväinen kun näki naisen katsahtavan tuonne ylöspäin. Hän tiesi ettei toinen voinut muuta kuin joten kuten aavistella jotain, mutta mitään muuta tuon ei voinut olla mahdollista tehdä asian suhteen vielä. Aikamoinen super-otus pitäisi toisen olla että hänellä olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia huomata tuo. Olihan tarkkailijallakin vaikeuksia kaukoputkenkin kanssa, miten lie sitten alhaalla olijoiden kannalta joilla ei edes ollut kaukoputkea. "Komedie ja Kang, valmistautukaa", tuntematon hahmo sanoi virnistäen, ja käänsi selkänsä alhaalla olijoille, ja käveli pois tarkkailemasta. Kaksikko ei enään mitenkään voinut keretä karkuun, sen verran pitkä matka tuossa oli jotta tuon suunitelman tieltä nuo pääsisivät pois. Tosin kyllä tuo toivoi että valmistelu saataisiin pian valmiiksi, tuo halusi nähdä vanhuksen ilmeen kun tuo tajuaisi joutuneensa väijytykseen.
|
|
|
Post by yannique on Mar 4, 2007 13:41:50 GMT 3
Vampyyri huokaisi kuullessaan että oli tarponut monta kymmentä kilometriä täysin turhaan. " No jaa. En oikein tiedä kun metsissä liikkuu kaikenlaisia olentoja ja tahtoisin kuitenkin viettää aikaa rauhassa." "Se ei tietenkään tarkoita että te häiritsitte mitenkään herra Harbinger" Vampyyri kiirehti jatkamaan. Ei hän tahtonut olla epäkohtelias noin mukavaa herraa kohtaan." Minä olen muuten Yannique" Hän jatkoi ja painoi päätään lievään kumarrukseen.
Vampyyri ei itseasiassa tiennyt omaa sukunimeään joten sanoi vain etunimensä. Hän ei halunnut olla missään tekemisissä isänsä kanssa joten ei käyttänyt sukunimeään eikä ollut sitä koskaan edes kysynyt.
" No mutta, minne sinä olet matkalla?" Vampyyri jatkoi. Ehkä hän voisi matkata jonkun aikaa vanhuksen mukana kunnes löytäisi jostain jotain elämää. Yanni katsahti uudelleen vuorille mutta luovutti lopulta. Ei kukaan täysjärkinen kyyläisi tuolta ylhäältä heitä tässä säässä.
Yanni nosti kätensä ja taputti miehen hevosta. " Kaunis ilmestys" Hän kehui ja hymyili hevoselle.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Mar 4, 2007 19:45:46 GMT 3
"Yannique... Mielenkiintoinen nimi", vanhus sanoi hieman hymyillen. Vähän tuo vanha mies mietti itsekseen millaiset vanhemmat antoivat lapselleen tuollaisen nimen, mutta nopeasti jätti sen mielestään. Eipä se hänelle kuulunut millaisesta kulttuurista toinen tuli. Olihan tuo sitä paitsi omituisempiakin nimeämis-tyylejä havainnut, kuten erään liskomies-heimon tapa käyttää keskimäärin viisi ässää per nimi.
"Työtehtävissä matkaan tuonne tulosuuntaasi päin, länteenkös se nyt oli. Vanha mies enään muista kunnolla näitä ilmansuuntiakaan", mies totesi vastauksena toisen kysymykseen.
Kun nainen taputteli hevosta, ori hieman heilautti päätään hermostuneena, muttei mitään muuta. Ja hermostuminenkin oli lähinnä tuntemattoman henkilön kosketuksesta aiheutuvaa hermostumista, ei minkään yliluonnollisen olennon pelästymistä. "Niin, kyllähän tämä ori on ihan hyvä matkakumppani. Ei paljoa aiheuta ongelmia käytöksellään, celdorilaista rotua kun on, ja tietenkin myös sen kasvatus aiheuttaa samaa", Rikhard selitti toiselle.
|
|
|
Post by yannique on Mar 10, 2007 21:14:29 GMT 3
((pahoittelen syvästi vastauksen viivästymistä lähes viikolla mutta konekielto esti pääsyn))
" Tjoo onhan se aika omaperäinen mutta kelpaa minulle" Yanni sanoi hymyillen miehelle. " Lännestäpä hyvinkin" Yanni jatkoi ja katsoi miestä hieman huvittuneena. Yanni katseli hieman ympärilleen ja huomasi pyryn hieman laantuneen ja tunsi voimakkaan helpotuksen tunteen. Ehkä hän sittenkin pääsisi jonnekkin ennen seuraavaa päivää.
Yanni vilkuili kuitenkin hermostuneesti eteenpäin. Mitä jos hän törmäisi johonkin epämiellyttävään? Yanni kuitenkin päätti olla murehtimatta moisesta ja keskittyi taas siihen missä oli.
" Aivan. No hyvinhän se on sitten ilmeisesti kasvatettu" Vampyyri jatkoi ja tarkkaili hevosta. Yanni kirosi hiljaa mielessään ettei hänellä ollut hevosta, mutta eipä se silti kamalasti haitannut. Säästyi ruoan hankkimisen vaiva ja jalan hän voisi kulkea oikoreittejä.
|
|
|
Post by CutKiire on Mar 11, 2007 17:42:52 GMT 3
((Eipä mitn.))
"Mutta minun varmaankin pitäisi jatkaa matkaa. Aiotko kääntyä matkaamaan hetken vanhan miehen kanssa?" vanhus tiedusteli toiselta, katsahtaen silmälasien takaa kysyvästi toista.
((Lyhyin vuoro ikinä minulta, mutta kun ei oikein nyt tässä vaiheessa voi pitempää pistää.))
|
|