Post by nekoonlove on Jan 29, 2007 20:02:46 GMT 3
Pilvien takaa ei näkynyt mitään vain pieni valon vilahdus ja sitten maailma vain katosi tyhjään avaruuteen tai ainakin niin Yori ajattelin samalla mutustellen suolakeksiä.
Kaupan ikkunat loistivat kauniita ja kalliita vaateitta ja tavaroita.
Tyttö kurkisteli taskuunsa mutta vain pieni seteli näkyi tunkkaisessa pikku pussissa.
Hän huokaisi suureen ääneen ja vilkuili taas hintalappuja joihin oli kirjoitettu isolla punaisella tussilla hintoja jotka ylittivät ainakin miljoonalla vuodella tytön palkan.
Katu oli valaistu isoilla katuvaloilla ja kaupat loistivat niiden rinnalla.
Ihmiset tuuppivat toisiaan ja tunkivat raskaat takapuolensa kahviloiden tuoleille hörppimään ihanan suussasulavaa kaakaota tai kahvia.
Yori lipaisi huuliaan ja maistoi vain kirpeän suolan maun niillä ja toivoi että olisi ostanut mielummin jotain makeaa.
Hattu tipahti kaaressa lumiseen kivimaahan kun joku tönäisi Yoria.
Mies ei edes pyytänyt anteeksi vaan jatkoi matkaansa samalla talloen hatun vielä lumisemmaksi.
Yori kumartui tunkemaan itsensä ihmisten jalkojen välistä etsien hattuaan.
Kontaten hän alkoi lähestyä sitä ja oli juuri kurkottamansa kätensä ottamaan siitä kiinni.
Joku oli nopeanpi ja nosti lumisen ja märän hatun ylös hymyillen.
"Usein neidit eivät välitä konttaamisesta mutta te taidatte sen näköjään aika hyvin." Nuorukainen sanoi leikkimielisellä äänellä ojentaen kätensä tytölle.
Yori otti pojan kädestä kiinni ja katsoi tätä suoraan silmiin.
Kuuma tunne meni Yorin vartalon läpi ja Yori punastui.
"k..kiitos." Hän sai sanotuksi ja hymyili säteillen pojalle.
Tällä oli jotenkin verisen väriset silmät ja iho kuulaan valkoinen.
Komeutta riitti vaikka muille jakaa ja ei tyyppi ollut tyhmäkään.
"Minä olen Ren." Hän sanoi läpsytellen lumet pois hatusta ja ojentaen sen Yorille.
"Minä olen Yori." Tyttö sanoi ja laittoi hatun päähänsä.
Poika katosi sen sileän tien kuin pimeys olisi vain nielaissut hänet.
Yori hieroi silmiään, katsoi vähän aikaa ympärilleen ja päätti lähteä kotia päin.
Hän ei kuitenkaan tiennyt että tumma hahmo oli seurannut häntä koko tämän ajan.
Tyyppi naurahti ja katosi sen sileän tien.
(( Saa liittyä mukaan. ))
Kaupan ikkunat loistivat kauniita ja kalliita vaateitta ja tavaroita.
Tyttö kurkisteli taskuunsa mutta vain pieni seteli näkyi tunkkaisessa pikku pussissa.
Hän huokaisi suureen ääneen ja vilkuili taas hintalappuja joihin oli kirjoitettu isolla punaisella tussilla hintoja jotka ylittivät ainakin miljoonalla vuodella tytön palkan.
Katu oli valaistu isoilla katuvaloilla ja kaupat loistivat niiden rinnalla.
Ihmiset tuuppivat toisiaan ja tunkivat raskaat takapuolensa kahviloiden tuoleille hörppimään ihanan suussasulavaa kaakaota tai kahvia.
Yori lipaisi huuliaan ja maistoi vain kirpeän suolan maun niillä ja toivoi että olisi ostanut mielummin jotain makeaa.
Hattu tipahti kaaressa lumiseen kivimaahan kun joku tönäisi Yoria.
Mies ei edes pyytänyt anteeksi vaan jatkoi matkaansa samalla talloen hatun vielä lumisemmaksi.
Yori kumartui tunkemaan itsensä ihmisten jalkojen välistä etsien hattuaan.
Kontaten hän alkoi lähestyä sitä ja oli juuri kurkottamansa kätensä ottamaan siitä kiinni.
Joku oli nopeanpi ja nosti lumisen ja märän hatun ylös hymyillen.
"Usein neidit eivät välitä konttaamisesta mutta te taidatte sen näköjään aika hyvin." Nuorukainen sanoi leikkimielisellä äänellä ojentaen kätensä tytölle.
Yori otti pojan kädestä kiinni ja katsoi tätä suoraan silmiin.
Kuuma tunne meni Yorin vartalon läpi ja Yori punastui.
"k..kiitos." Hän sai sanotuksi ja hymyili säteillen pojalle.
Tällä oli jotenkin verisen väriset silmät ja iho kuulaan valkoinen.
Komeutta riitti vaikka muille jakaa ja ei tyyppi ollut tyhmäkään.
"Minä olen Ren." Hän sanoi läpsytellen lumet pois hatusta ja ojentaen sen Yorille.
"Minä olen Yori." Tyttö sanoi ja laittoi hatun päähänsä.
Poika katosi sen sileän tien kuin pimeys olisi vain nielaissut hänet.
Yori hieroi silmiään, katsoi vähän aikaa ympärilleen ja päätti lähteä kotia päin.
Hän ei kuitenkaan tiennyt että tumma hahmo oli seurannut häntä koko tämän ajan.
Tyyppi naurahti ja katosi sen sileän tien.
(( Saa liittyä mukaan. ))