|
Post by Raiden on Sept 15, 2007 23:25:39 GMT 3
Oli kaunis päivä, taivas oli pilvetön, linnut lauloivat ja aurinkokin paistoi ihanasti. Vihreys oli kaunista katseltavaa ja kevyt tuuli heilutti puiden oksia tasaiseen tahtiin. Tänä samaisena päivänä, käveli ihmisnuorukainen hiljaiseen tahtiin polkua pitkin, hyräillen jonkinlaista laulua varsin kuuluvasti. Nuorukainen tanssahteli harvinaisen huoletta tien laidasta laitaan jolloin hänen reppunsa oli pari kertaa vähällä lentää ojaan. Järeän näköinen varsijousi roikkui hänen selässään olevasta pidikkeestä ja nuolikotelo hänen vyöllään. Hetken aikaa hän tanssahteli, kunnes jatkoi tavallista kävelyään, hyräillen edelleenkin samaista laulua. Ensi silmäykseltä nuorukainen näytti erehdyttävän paljon merirosvoa, johtuen hänen vaatetuksestaan ja huvista jossa oli kuvioituna pääkallo. Hän jopa puhui hieman piraattimaisella aksentilla, johtuen nähtävästi vuosista jotka hän vietti merellä.
Tällä nuorukaisella oli myös toinen puoli, jota harvoin kukaan edes näki. Hän oli lohikäärme, nuori yksilö kylläkin, mutta lohikäärme kuitenkin. Lohikäärmeenä hänet tunnettiin nimellä Warsong, ihmisenä taas Midianina, nuorena aivan liian huolettomana ipanana. Tässä hän sitten oli, matkustamassa jälleen kerran maantietä pitkin jonnekin. Eihän hän itsekkään tietänyt minne meni, miksi pitäisi? Sehän pilaisi kaiken huvin, kun ei tiennyt missä oli ja sai vihdoin se lopulta selville. Äkkiä, hän tunsi kuinka hänen jalkansa irtosivat maasta, ja hän löysin itsensä selällään viereisessä, veden täyttämässä ojassa. 'Hittolainen, ainakin vesi ei ole likaista..', nuorukainen murahti itsekseen, nostaen päänsä veden pinnan yläpuolelle. Parasta olla tässä vaikka hetki, siitä on aikaa kun viimeksi otin kylvyn. Hän asetti reppunsa ojan toiselle puolelle, irroitti varsijousen ja nuolikotelon ja laittoi ne samaan paikkaan kuin reppunsakin. Sitten hän painoi päänsä veden alle. Onneksi hän pystyi oleman hengittämättä veden alla parisen tuntia. Oja oli varsin leveä, ja tuskin mitenkään kasvillinen.
[[Saa tulla kuka tahtoo, kunhan kestää mahdollisesti lyhyitä viestejäni ja saa niistä selvää ^-^]]
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Sept 21, 2007 18:53:35 GMT 3
((No, voisinpa pistää jonkun vähemmän käytetyistä hahmoista tähän. Ja alussa oleva sepostus hahmoni mietteistä ei ole tapahtunut missään pelissä.))
On se vain uskomatonta mihin kaikkeen ihmiset ovat kykeneväisiä jos he luulevat saaneensa itselleen ylimmän auktoriteetin maailmassa, jo ikääntyvä kääpiö ajatteli tarpoessaan hitaasti tietä pitkin eteenpäin. Ottaen huomioon syyn tuon ajatteluihin, on vähän omituista että tuo ei tarponut nopeammin tietä pitkin. Tai oikeastaan, käyttänyt muita matkustuskeinoja kuin teitä, muuttanut nimeään, ajanut punaista partaansa ja sekaiseksi kasvanutta tukkaansa tunnistamattomiksi, ja palkannut kymmeniä palkkasotureja. Tämä kääpiö ei vain ollut sellainen luonteeltaan. Hän oli selviytyjä muista syistä, hän ei vain suostuisi kuolemaan ennen kuin tuo olisi saanut kostonsa. Ja nyt hän oli vastikään saanut kasvot henkilöille jotka ansaistsisivat hänen kostonsa, ja nämä kasvot eivät olleet ne mitä hän oli odottanut. Hänen tarvitsisi etsiä harvat vielä elossa olevat kumppaninsa mikäli hän haluaisi selviytyä hengissä niin kauan, että hän pääsisi kostamaan.
Tämä kääpiö oli nimeltään Revige. Punainen, sotkuinen tukka ja valtava punainen parta olivat ensimmäiset asiat jotka tuosta huomasi. Sitten tulivat arvet, joita tuolla oli todellakin melkoisen runsaasti, ikäviä arpia jotka olivat aiheuttaneet tuon kasvoille paljon vahinkoa. Nenäkin tuolla oli ilmeisesti joskus murtunut, todennäköisesti useamman kerran. Ilmekin oli jumiutunut pysyvään ärtyneisyyden tilaan, ja vain todella hyvin kääpiön tunteva olisi osannut sanoa että tuo oli pohtivalla tuulella. Tämä kääpiö ei ollut tavoiltaan hienostunut, eikä hän pitänyt sellaisista hölmöjen motkotuksista kuin reilu tappelu, tai pesu useammin kuin kerran pari kuukaudessa. Monet olisivat pitäneet tuota barbaarina, tosin lähes yhtä monet olisivat tukkineet turpansa nähdessään tuon stereotyyppisen vanhan äkäisen kääpiön kantaman naurettavan ison kirveen. Kukaan joka kantoi tuon kokoista asetta, ja vielä pystyi heiluttelemaan sitä ei ollut joku jota kannattaa suututtaa.
Kaikessa itsevarmuudessaan ja jääräpäisyydessäänkin tuo taistelun veteraani oli hieman huojentunut nähdessään jonkun tien varrella... pää vedessä. Hienoa, ensimmäinen henkilö mailien säteellä joka ei välittömästi käy kimppuun, pitää hyvänä ideana harjoitella hengitystä veden alla. Ehkä kannattaisi vain hipsiä pois, ja toivoa ettei toinen huomaisi...? Äh, parempi idiootti seura kuin ei seuraa ollenkaan. "Hoi siellä, mitäs perhanaa sinä vedestä etsit?", kääpiö kailotti hyvän matkan päästä veden iloja omituisella tavalla tutkiskelevalle.
|
|
|
Post by Raiden on Sept 21, 2007 19:32:23 GMT 3
Äkillinen hänelle huutanut ääni sai nuorukaisen imaisemaan vettä jonkin verran keuhkoihinsa. Pikaisesti hän nosti päänsä ylös, rykien vesiä pois sieltä minne ne eivät todellakaan kuuluneet. "Hittolainen! Elä pelästytä noin!", ihminen huudahti, kääntyen katsomaan jonkin matkan päässä olevaa kääpiötä päin. Midian tarkasti kääpiön nopeasti katseellaan ja huokaisi helpotuksesta, ainakaan kääpiö ei vaikuttanut mitenkään epäilyttävältä. Hän nousi hitaasti takaisin seisomaan, asteli kamojensa luokse ja laittoi reppunsa takaisin selkäänsä. Hän kiinnitti varsijousensa takaisin remmeihin ja nuolikotelon vyölleen. Kääpiön ja monen muunkin mielestä pojan kantama saattoi varsijousi olla.. Hirviömäinen sillä se oli huomattavasti tavallista varsijousta kookkaampi ja sen virittäminenkin vaati todella paljon voimia. Silti tämä nuori ihminen kantoi sitä kuin se ei olisi mitään.
Hän ryhdistäytyi, kääntäen katseensa takaisin kääpiöön. "Kertokaas, mikä tuo teidät tälle maantielle ja taivaan alle?", Midian kysäisi rusauttaen samalla rystysiään inhottavasti. 'Auts..' Pienimuotoinen murahdus kuului, samalla kun poika huomioi kääpiön, varsin ärtyneen ilmeen. ".. Ja miksi hitossa sinä olet ärtyneen näköinen?" Tämä nuorukainen ei todellakaan osannut varoa sitä mitä kysyi. Viimeksi hän oli ärsyttänyt erään palkkasoturin joka oli jahdannut häntä erään kylän poikki joukoinensa kokonaisen päivän. Nuorukainen siirsi sitten katseensa taivaalle, olisikohan hänen sittenkin pitänyt lentää? Olisihan se ollut käytännöllisempää, mutta panikoivat ihmiset eivät olleet mitään mukavaa kuultavaa etenkään jos he kutsuivat lohikäärmeen surmaajan. Että hän vihasi niitä miehiä ja naisia.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Sept 22, 2007 18:20:22 GMT 3
Revige ei näyttänyt kiinnittävän pienintäkään huomiota toisen suurehkoon varsijouseen, kävellessään kohti toista. Ei tuo yleensä kunnioittanut pitkänmatkan aseita, paitsi silloin kun ne olivat tähdättynä häneen. Ja silloinkin kunnioituksen aste riippui siitä miten paljon tuo kääpiö kunnioitti aseen pitäjää, ja usein tuo ei pitänyt ketään joka turvautui muuhun kuin rehellisiin lähitaisteluaseisiin kovinkaan kunnioitettavana henkilönä. Luonnollisesti velhot olivat siis jotain mitä tuo ei voinut oikein sietää. Mokomat partahihhulit.
Kun toinen rusautteli sormiaan, kääpiö huokaisi todella kuuluvasti. Lyhyt ele kertoi nopeasti sen miten kääpiö suhtautui tuollaiseen elvistelyyn. Sentään tuo pysähtyi. Joskus liian itsevarmat henkilöt saattoivat innostua sellaisiinkin aktiviteetteihin kuin vieraiden ihmisten, tai tässä tapauksessa kääpiöiden, kimppuun käymiseen jonkun omituisen tekosyyn varjolla. Eipä olisi ensimmäinen kerta, eikä varmasti viimeinenkään. Tosin yleensä hyökkääjälle se oli viimeinen kerta kun tuo teki mitään niin typerää, eikä aina edes mitään muutakaan... Kääpiön yrmeillä kasvoilla kuvastui lähinnä lisää ärtymystä, kun toinen kyseli ärtymyksestä. Ehkä olisi sittenkin vain pitänyt kiertää tuo idiootti kaukaa, kääpiö ajatteli. Toisaalta, idioottimainen seurakin voisi olla parempaa kuin ei mitään. "Olen matkalla läpi näiden kirottujen tunareiden maiden läpi, ja siinäpä se", Revige vastasi hetken pohdinnan jälkeen toisen ensimmäiseen kyselyyn. Toiseen lausahdukseen tuo ei viitsinyt edes kommentoida mitään, lukuunottamatta tietenkin yrmeyden jo aiemmin mainittua kasvua.
"Ja ketäs perhanaa saan oikein puhutella?" punapartainen kääpiö kysyi, ja viimein päätti että toinen oli liian typerä ollakseen vaarallinen, ja alkoi lähestyä toista rauhalliseen tahtiin.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Oct 1, 2007 17:57:04 GMT 3
((Umm... Milloinkas aiot vastailla?))
|
|
|
Post by Raiden on Oct 1, 2007 18:00:16 GMT 3
(( Minulla on kiireitä, joten koetan vastata mahdollisimman pian. Pahoittelen tätä viivästystä.))
|
|