|
Post by Goblin on Feb 1, 2008 14:55:41 GMT 3
((Olen aloittelija ja tämä on ensinmäinen peliviestini.Se saattaa olla lyhyt mutta ei se niin kauheaa ole.))Kuten yleensä,kääpiö soturi Gail oli metsästämässä hirviöitä.Hän oli käynyt vuoren juuressa olevassa räsäisessä kylässä jossa hän kuuli tarinoita veren himoisesta jetistä.Se kuulema oli viennyt jo kolme kylän asukkia.Ja koska Gail oli äitinsä kuoltua vannonut kostoa kaiken maailman raatelioille, hän lähti muita mutkitta matkaan.Kävellessään lumipyryssä lumen täyttämällä vuoren rinteellä häntä jo kadutti, että oli lähtenyt matkaan.Hän ei todellakaan nähnyt mitään lumimyrskyssä ja hän oli aivan jäässä ja janoinen.Hän mietti ja suti parrastaan kylmiä lumikokkareita ja hän tuli siihen tulokseen, että jos hän pysähtyisi lepäämään hän olisi kohta hautautunut lumeen.Taittaessaan matkaa eteen päin hän kuitenkin huomasi pienen jää luolan, jonka suu oli melkein peittynyt lumeen.Hän juoksi sinne niin kovaa kuin pystyi ja meni sisään.Luola oli täunnä kiilteleviä tippukivi puikkoja ja se oli kuin jää palatsi.Gail hymyilee onnekkaasta löydöstä ja jää lepäämään.Tämä jää kuitenkin lyhyt aikaiseksi, koska äkkiä Gail huomaa ulkona varjon ja hän ottaa äkkiä kiiltävän kirveensä esille ja juoksee ulos.
|
|
|
Post by spyrre on Feb 1, 2008 18:49:19 GMT 3
((Minä voisin vaikka osallistua, varas/palkkionmetsästäjähahmollani. ^^ ))
*Kylmä pakkaslumi narskui lähestyvän, paksuun viittaan kääriytyneen hahmon lähestyessä läpi tuulen tuivertaman, valkoisen maiseman. Hän näkyi suunnistavan myöskin kohti tuota pientä luolaa kallionseinämässä, joka tosiaan vaikutti olevan ainoa suojapaikka lähimailla. Päästyään lähemmäs olento kuitenkin pysähtyi, huomatessaan jonon kengänjälkiä jotka johtivat luolalle. Joku olikin siellä jo? Kauaa hän ei tätä ehtinytkään ihmetellä, kun kääpiö ryntäsi näkyville kirvestään heristellen. Muukalainen hypähti yllättyneenä askelen taaksepäin, ja metallisen äänen saattelemana ilmestyi pari kiiltäviä, kaarevateräisiä sapeleita huotrista viitan alta valmiusasentoon hänen eteensä. Hetken hän tuntui katselevan kääpiötä aavistuksen kummissaan.*
”Tiesitkö, että tämä on aika surkea paikka ryövärille väijyttää ohikulkijoita? Täällä ei varmasti kulje kukaan kenellä on arvotavaraa mukanaan.” *Nuoren naisen huvittunut ääni totesi hupun alta, tämän pyöräyttäessä hiukan sapeleita käsissään alleviivatakseen äskeistä sanomaansa. Äänensävystä kyllä tosin kuuli, ettei hän ottanut asiaa kovinkaan vakavissaan, tuskin edes silloin kun epäili luolasta hyökännyttä huonoksi maantieryöväriksi. Mutta aseitaan tuo kuitenkin näytti osaavan käsitellä, eikä koskaan voinut olla liian varovainen luolista ja muista piiloista loikkivien kirveshiippareiden kanssa.*
|
|
|
Post by Goblin on Feb 1, 2008 21:46:25 GMT 3
"Tiesitkö, että tämä on aika surkea paikka ryövärille väijyttää ohikulkijoita?Täällä ei varmasti kulje kukaan kenellä on arvotavaraa mukanaan." nuori nainen hihitti huppunsa alta.Gail ei ole ystävillisimpiä tyyppejä joten hän rääkäisi naiselle punastuneena"En ole mikään saastainen rosvo, vaan puhdas seikkailija!" Gail ei pitänyt naisesta.Ei sitten pätkääkään.Gail rääkäisi jälleen"Millä asioilla itse sitten liikut!Mistä tiedän ettet ole rosvo!" Gail yritti katsoa naista silmiin muttei nähnyt hänen kasvojaan hupun alta.Äkkiä Gail sai idean.Se ei yleensä ole hänen tapaistaan, mutta hän voisi pyytää naista mukaan auttamaan jetin tappamisessa."Ääh!Mitä järkeä siinä on!En kohta ymmärrä miksi itse olen täällä!"Gail mietti kuumeisesti päässään.Mutta kuin ilman omaa tahtoaan hän sanoi naiselle "Olen metsästämässä jetiä ja apu olisi tarpeen.Ja jos rahaa kaipaat kyllä me siitä jotain irti saadaan."
|
|
|
Post by Goblin on Feb 1, 2008 22:15:02 GMT 3
((Käyhän sitten, että pääsen pelaamaan kerran pari viikossa? Viikonloppuisin luulen, että pääsen oikein kunnolla pelaamaan.))
|
|
|
Post by spyrre on Feb 1, 2008 22:17:37 GMT 3
”Seikkailija, vai? Miksi sitten väijyt ohikulkijoita kirveen kanssa?” *Nainen kysyi muka yllättyneenä, mutta hymähti sitten olkapäitään kohauttaen ja laski sapelinsa alemmas, laittamatta niitä kuitenkaan vielä pois. Kääpiö selvästikin huvitti häntä, vaikka niin typerä muukalainen ei ollut etteikö olisi tiennyt että kääpiö olisi lyhyydestään huolimatta fyysisestä häntä huomattavasti vahvempi tanakoine ja lihaksikkaine ruumiinrakenteineen… mutta ei sillä ollut väliä, niin kauan kuin pysytteli askelen parin verran edellä. Hupun alta kuului kummallinen hyrähtävä naurahdus, ja nainen kallisti päätään osakseen saamilleen syytöksille.*
”Rosvo, minäkö? Sinähän se hyökkäsit piilosta, enkä minä?” *Hän huomautti, naurahtaen uudemman kerran. Kuullessaan sanat ”raha” ja ”jeti” muukalainen kuitenkin vakavoitui. Sapeleita pyöräytettiin jälleen kerran käsissä, terien kadotessa sitten nopeasti sinne mistä olivat ilmestyneetkin. Nainen oli päätynyt siihen tulokseen ettei kääpiö ollut kummoinenkaan uhka, ainakaan nyt tähän hätään. Hupun varjoista kiiluvat vihreät silmät mittailivat kääpiötä laskelmoivina, olennon sitten kohauttaessa kapeita olkapäitään.*
”Katsopas vain, mikä sattuma. Olet jetin päästä saatavan palkkion perässä? Sitä samaista minäkin ajattelin. Pieni lisäraha ei ole koskaan pahitteeksi.” *Kuulosti siltä, että toinen olisi virnistänyt hupun alla, vaikka sitä ei oikeastaan voinutkaan nähdä. Sitä, tarjosiko muukalainen näillä sanoilla apuaan vaiko ilmoitti olevansa jonkinlainen kilpailija asian suhteen, hän ei tosin täsmentänyt. Mokomakin, ota tuostakin nyt selvää.*
|
|
|
Post by Goblin on Feb 1, 2008 22:41:33 GMT 3
((Olen etana )) Jo ennen kuin Gail ehti mitään ajatella hän sanoi naiselle"No hvä juttu! Eiköhän mennä ja otetaan se mitä halutaan!" Gail räki maahan ja katui sanojaan. Jotenkin tämä tuntui pahalta ja tyhmältä. Jotenkin Gaililla oli pieni epäilys naista kohtaan. Hän aikoi pitää tätä naista silmällä."Eiköhän laadita suunitelma." tällä kertaa hän sanoi sen ystävällisempään sävyyn. "Ja eikö olisi parasta mennä suojaan. Kuolemme kohta tähän seisaalteen, vai mitä?" Gail käveli luolaan, mutta katsoi visusti taaksensa, sillä millä hetkellä hyvänsä tämä nainen voisi puukottaa häntä selkään.
|
|
|
Post by Goblin on Feb 1, 2008 23:05:34 GMT 3
((Tulen olemaan täällä todennäköisimmin viikonloppuna.))
|
|
|
Post by spyrre on Feb 1, 2008 23:17:56 GMT 3
((Sopii, mitään kiirettä ei ole niin että vastailet sitten kun ehdit, niin teen luultavasti itsekin. ^^ Viikonloput käy hyvin, ja sehän tässä foorumissa onkin niin hyvä asia ettei kummankin pelaajan tarvitse olla läsnä samaan aikaan.))
*Muukalainen hymähti eikä väittänyt vastaan kääpiön sanoille, ja seurasi perässä suojapaikkaankin silmäiltyään hetken punnitsevasti ympärilleen. Ehkä hänkään ei aivan täysin luottanut tuohon uuteen tuttavuuteensa, mutta toisaalta, ei kai hänen tarvinnutkaan. Hän ei havainnut merkkejä siitä että kääpiöllä olisi jonkinasteinen väijytysporukka mukanaan piilossa, eikä oikeastaan nähnyt syytä siihen miksi näin olisi. Hmm. No, ehkä huonotapainen kääpiö puhui totta ja oli kuin olikin jetimetsällä.*
”Aikamoisen kolon olet löytänyt” *kommentoitiin hupun alta naisen astuessa jääpuikkojen peittämään luolaan, ja vaikka äänensävy olikin aavistuksen tyytymätön, ei hänenkään auttanut kuin myöntää että täällä oli parempi toistaiseksi kuin ulkona lumipyryssä. Kunhan myräkkä hiukan laantuisi, sitten saattaisi jopa alkaa pyrkiä suorittamaan käsillä olevaa tehtävää.* ”..no, kun kerran samoilla asioilla olemme, voisimme kai samantien vaihtaa hiukan tietoja jotta voisimme suunnitella paremmin. Mitä olet kuullut tästä jetistä ja sen elintavoista?” *Nainen meni sen kummempia kiertelemättä asiaan, alkaen etsiskellä jotakin viittansa sisältä ja otti pian esille karttakäärön. Katsahdus ulos, ja hän istui huokaisten selästään heittämänsä pienen varustelaukun päälle tehdäkseen olonsa mukavammaksi.*
”Matkaa ei kuitenkaan voi jatkaa, ennen kuin sää asettuu… Saanko kysyä kenenkäs kanssa mahdan tällä hetkellä olla tekemisissä?” *Ilmeisesti naisen yltiökohtelias kielenkäyttö oli jonkinlainen pieni piikki itsessään, mutta ei tuo kyllä tuntunut ottavan kovin monia muitakaan asioita kovinkaan vakavasti.*
|
|
|
Post by Goblin on Feb 2, 2008 11:04:57 GMT 3
Gail antoi naisen puhua loppuun ja vastasi vasta sitten viekkaaseen sävyyn"Matkallani satuin pysähtymään kylässä. Juodessani rauhassa huono kuntoisessa tavernassa, kuulin kauhistuneiden kyläläisten juttuja tästä jetistä, toisin sanoen lumimiehestä." Gail piti tauon kuin olisi kertonut pikku pojalle kauhu tarinaa, odotellen kauhistuneiden lasten ääniä. "Tämä jeti oli kuulema viennyt jo pari kylän asukasta ja heistä ei ole kuullu mitään tietoa. Kyläläiset olivat myös löytäneet kymmeniä ruumiita ja verisiä jalan jälkiä jotka johtivat vuorelle. He olivat lähettäneet viime viikolla kylän parhaan seikkailija joukon matkaan, mutta heistä ei ollut kuulunut mitään takaisin." Gail katsoi naista. Ja hänellä tuli mieleen, että olisiko pitänyt ensin selvittää kuka tämä "leidi" oli. "Mitä minä höpisen. Enhän edes tunne sinua! Eikö olisi esittelyjen paikka." Gail sanoi ystävällisesti. Mutta kohta hän kuitenkin sanoi vihasemmalla äänellä"Jos en tunne sinua miten voin luottaa sinuun!". "Minä olen Gail. Ja kuka sinä sitten olet?"
|
|
|
Post by spyrre on Feb 4, 2008 22:19:16 GMT 3
*Ikävä kyllä kääpiö ei saanut viihdykkeekseen kauhistuneita kiljahduksia edes kertoessaan lukuisista raadelluista ruumiista joita vuoren läheisyydestä oli löydetty, ennemminkin nainen vain nyökkäsi hyväksyvästi kertomukselle.* "Samansuuntaisia juttuja minäkin kuulin. En ole aikaisemmin kuullut jetin alkavan noin väkivaltaiseksi, ne ovat yleensä enemmän syrjään vetäytyviä olentoja, mutta ehkä..." *lause vaimeni mietiskelevästi loppuaan myöten, kunnes päättyi epämääräiseen olkapäiden kohautuksen naisen viemättä epäilyjään loppuun ainakaan ääneen. Vihreiden kiiluvien silmien katse tosin kääntyi uudestaan kääpiöön tämän vaatiessa esittäytymista melkoisen ponnekkaasti.*
"Tekeekö se että tiedät nimeni minusta jotenkin luotettavamman?" *Hän kysyi aavistuksen huvittuneisuutta äänessään, mutta kohautti sitten naurahtaen olkapäitään.* "Cathryn, mutta pelkkä Cat riittää myös mainiosti. Sukunimeäni tosin en aio kertoa, koska en halua leivitellä tietoja liikkeistäni." *Olento kohautti uudestaan olkapäitään, kumartuen sitten levittämään pitelemänsä kartan jäiselle lattialle.* "No, nyt kun tunnemme toisemme, Gail, niin voisimme keskittyä itse asiaan." *Nainen totesi, nosti viittansa hupun päästään nähdäkseen paremmin, ja käänsi sitten huomionsa levittämäänsä karttaan. Tosin, niin kiinnostava kuin kartta merkintöineen saattoi olla, oli varsin mahdollista että aluksi enemmän huomiota saattaisi kiinnittää hupun varjoista ilmestyneet kasvot. Vastoin odotuksia, pitkien, punertavanruskeiden hiuslaineiden kehystäminä ei paljastunutkaan nuoren ihmisnaisen kasvot, vaan suortuvien seasta työntyi esille sirot, kuonokkaat ja samettisen mustan turkin peittämät kissapedon kasvot. Olento oli laskenut petomaisten silmiensä katseen seurailemaan kartan merkkejä, ilmeisestikään ulkomuodossaan mitään outoa näkemättä, ja osoitti sitten sormellaan, joka tarkemmin katsottuna oli myös tumman turkin peittämä.*
"Olin ymmärtävinäni, että suurin osa ruumiista on löytynyt tuolta päin, hiukan pohjoiseen kylästä. Etsiminen olisi luultavasti järkevintä aloittaa sieltä."
|
|