|
Post by Rinco on Jun 19, 2007 12:18:21 GMT 3
(( ajattelin aloittaa pelin johon saa tulla mukaan kuka tai ketkä haluaa, jos ei haittaa lyhyet viestit tai jatkuvat kirjoitusvirheet…))
Haico
Haico katsoi suuria laivoja jotka oli kiinnitetty laituriin, suuret purppuran punaiset mastot loistivat sumussa, oli aika jolloin kuu väistyi auringon tieltä ja aurinko nousi taivaalle, ensimmäiset säteet loistivat hentoina taivaan rannan takaa. Haico istui laiturilla ja kallisti päätään, myrsky oli rikkonut tämän laivan, upean merirosvo laivan, piti hankkia uusi, Haico huokaisi ja katsahti taivaalle, aikaa oli vielä, ennen kuin ne typerät kalastajat saapuisivat ja pilaisivat kaiken. Hän otti miekan vyöltään ja huitoi sumua sillä, hän harppoi kolme pitkää askelta laiturin reunaa päin ja alkoi puhella itsekseen. ”Ei liian suuri.” Tämä huitaisi yhtä laivaa. ”Ei liian hidas.” Haico huitaisi seuraavaa laivaa ja huokaisi. ”Ei, liian pieni.”
Merirosvo astui askeleen ja irvisti. ”liian juhlava.” Hän katsahti laiturin perälle jossa oli sopivan kokoinen laiva, musta laiva jonka runkoon oli kirjoitettu RAYO. Haico myhäili itsekseen, se tarkasteli hetken laivaa, kunnes kapusi sen reunalle kurkaten laidan yli hieman. kannella oli kaksi vartijaa, virkeinä kuin peipposet. ”Harmi, tästä saattaa kehkeytyä aivan ongelma.” Haico kuiskasi itsekseen ja laskeutui takaisin laiturille. tämä istahti puun kannolle ja jäi pähkäilemään jotain ilkeää vartioiden pään menoksi.
Jonkun ajan päästä ensimmäinen laiva näkyi horisontissa, olihan sekin nätti mutta liian hidas, Haico löi nyrkillä polveensa ja katsahti vaatteitaan, merirosvon resuiset vaatteet. No minkäs teet kun omistat vain yhdet vaatteet. Haico otti taskustaan käsineet ja laittoi ne kohmeisiin käsiinsä. Se ei kyllä paljon auttanut, sillä epäilyksi herätti jo muutenkin merirosvo ilman miehistöä taikka laivaa satamassa.
|
|
|
Post by poneron on Aug 28, 2007 18:17:18 GMT 3
Poneron käveli satamassa katsellen muita laivoja,jotkut hienoja merenkäyntialuksia jotkut pieniä hitaita veneitä.Hän huomasi noin 10 metrin päässä miehen istumassa puun kannolla. Tämä mies saattaisi auttaa häntä pulmansa ratkaisussa tai olla vain haitaksi.Poneron lähti juoksemaan kallion vieressä olevaa hylättyä laivaa kohti.Kun hän oli päässyt laivaan sisään hän näki jättimäisiä rottia syömässä hänen ainoan leipäpalansa."Häipykää se on minun ruokani etsikää muualta ruokaa!"
|
|
|
Post by Rinco on Aug 28, 2007 18:26:26 GMT 3
Haico katsahti nuoreen poikaan joka juoksi tämän ohitse erään laivan hylkyyn, josta Haico olisi voinut vannoa sen seisseen siinä ainakin kolme vuotta, kiinnostuneena tämä päätti lähteä pojan perään ehkä tämä voisi auttaa häntä. Haico kulki aukon ohi mukamas ohikulku matkalla ja kuuli jonkun huutavan. "haipykää, se on minun ruokani etsikää muualta ruokaa." Haico oletti äänen tulevan pojan suusta, mutta ei voinut olla asiasta varma, eikä hän uskaltanut mennä hylkyyn jos sisällä olisikin joku toinen suuri merirosvo, jolloin hän olisi ollut pulassa, sillä hän ei voin ut tietää mityä toinen aikoi.
|
|
|
Post by poneron on Aug 28, 2007 19:33:04 GMT 3
Poneron kuuli laivan ulkopuolelta askelia,oliko se mies jonka hän oli nähnyt lahon laiturin vierssä? Vai oliko se hänen isänsä joka on tullut pyytämään anteeksi 3 vuoden jälkeen?Poneron söi nopeasti leivänpalansa ja riensi ulos.Kyllä,se oli mies jonka hän oli nähnyt lahon laiturin vieressä.mies näytti pähkäilevän jotain mutta Poneron ei uskaltanut mennä lähemmäs koska muuten rotat vallottaisivat taas laivan jota hän alkaisi kunnostaa.
|
|
|
Post by Rinco on Aug 29, 2007 21:00:17 GMT 3
Tarpeeksi kaukana laivasta, mutta tarpeeksi lähellä toimiakseen. Haico jäi seisomaan kulmiaan kohauttaen, tämä nojasi vanhaan lahoon puomiin ja tunki kohmeiset sormet kainaloihinsa ja katsoi taivaalle kiroten kostean ja kylmän ilman. Merirosvo puhalsi höyryä suustaan ja vilkaisi laivan hylkyä uteliaana, mutta tarpeeksi pelokkaana kurkistamaan sisään. Haico uskotteli itselleen aukon olevan liian pieni hänen kokoiselleen miehelle, vaikka hän tiesi itsekin että oli yhtä vahva kuin ruppana pojan koltiainen kadulta, ja laihakin hän oli, pituudesta puhumattakaan, muttei mikään kääpiö. Haltian verta. Niin Haico sanoi. Muutaman sekunnin odotettuaan, tuskin muutamaa pidempää, varsin kärsimätön merirosvo kirosi ja lähti hiljaa kävelemään kohti hylyn reikää, päästämättä pihaustakaan, hän oli aivan reijän kohdalla. Haico sulki silmänsä ja otti askeleen taaksepän, kohti puomia, ja taas eteenpäin, muttei enää taaksepäin.
Toruen itseään Haico päätti kurkistaa mitä hylystä löytyisi, ja jälleen rahan perässä.
|
|
|
Post by poneron on Sept 2, 2007 11:12:17 GMT 3
Poneron kuljeskeli hylyssä etsien vanhaa,ruosteista vasaraansa.Hän kuuli kuinka kevyet askeleet lähestyivät hylkyä.Poneron hyppäsi hätäpäissään vanhan ruokavaraston luukusta sisään,Jonka seurauksena Poneron loukkasi jalkansa.Noin 5min. päästä hän uskalsi kurkistaa miitä hylyn ulkopuolella tapahtuu.Poneron näki kuinka joku kurkisti oviaukosta,Kurkistaja oli pitkä ja hoikka niin kuin hänkin."Mitä sinä haluat?"Poneron huusi hieman epäillen.
|
|
|
Post by Rinco on Sept 2, 2007 20:37:49 GMT 3
Haico kohotti kulmakarvojaan ja työnsi päänsä reiästä, ja kuuli jälleen äänen, merirosvo tuhahti ja otti tukea laiturista. Tämä yritti näyttää pelottavalta, mutta tiesi varsin hyvin että näytti enintään typerältä, mutta pienistä pojista ei tiennyt, mahdollisesti se pelkäsi Haicoa. " Mitäkö minä haluan, enpä taida kertoa, vaan kysympä sinulta, mitä sinä aiot tehdä jos minä aion ryöstää sinut puhtaaksi, ja jätän sinut kuolemaan tänne rottien kanssa." Haico "haukoitteli" ja esitti pitkästynyttä. Tämä heilautti päätään ja tumman ruskeat hiukset tippuivat tämän kasvoille. Haico ei yrittänyt ottaa niitä pois, mutta irvisti kun näki perhosen raadon takertuneen hiuksiinsa, ja pelotellakseen poikaa, tämä otti sen käteen ja laittoi suuhunsa ja nielaisi sen, jolloin hän huomasi ainaisen nälän alkavan piinata tätä vatsassaan, ja toivoen että löytäisi lisää perhosen raatoja rasvaisista ja likaisista hiuksistaan, mutta kuten oli toden näköistä, ei toista löytynyt, ja vatsa alkoi samoin tein motkottaa heitteillejätöstä ja välinpitämättömyydestä.
|
|
|
Post by poneron on Sept 8, 2007 10:46:18 GMT 3
Poneron kuuli kuinka mies puhui hänelle jotain ryöstämisestä ja kuolemasta......ja tietenkin hänestä."ei minulla ole mitään mitä voit ryöstää"hetken hiljaisuuden jälkeen hän lisäsi"mutta saat tietenkin majapaikan jos haluat"Poneron käveli miestä lähemmäs nähdäkseen tämän kasvot.
|
|
|
Post by Rinco on Sept 8, 2007 18:48:05 GMT 3
Poika tuli lähemmäs Haicoa, ja vaistomaisesti Haico otti askeleen taakse päin, varmuuden vuoksi. Tämä tuhahti ja katsoi laivaa. "Ha! Kuka sanoo että tarvitsen majapaikkaa, minullahan menee varsin mainioksi, ja kunhan päivä valkenee, vielä mainiommin, kun laivat saapuvat satamaan kalakuormien kanssa. Ja silloin niin köyhät ja rikkaatkin tulevat satamaan ruokaa hakemaan, ja mahdollisesti, tai pikemminkin, ehkäpä, kyllä! Saan syödäkseni, varastan joiltain kauppiaita ruokaa, rahaa ihmisiltä ja menen johonkin kunnon majataloon, kun sellaisen täältä jumalan hylkäämästä satamasta löydän, niin menen sellaiseen ja jos hyvin käy, saan huoneen, taikka sitten..." Haicon puhe muuttui mutinaksi ja viimein hän oli hiljaa miettien selviytymiseen liittyvia asioita. Lähes heti tajuttuaan kertoneensa suunnitelmansa, ja osittain myös siis sen, mitä hän halusi tämä kirosi. " No mutta, minähän kerroin jo varsin selvästikin mitä minä haluan, nyt kyse on vain siitä mitä sinä aiot tehdä." Haico kohotti kulmiaan ja antoi sanojensa vaikuttaa.
|
|
|
Post by poneron on Oct 1, 2007 19:40:06 GMT 3
tämä mies jota hän kuunteli näytti jotenkin oudolta,jos hän onkin haltia joka on saanut jostain ihmeen syystä käskyn tarkkailla satamaa valepuvussa.Olihan sekin mahdollista mutta ei hirveän.hän havahtui miehen mutinaan ja hänet valtasi outo tunne,tunne jota hän ei ikinä ollut tuntenut.Hänen isänsä sanoi sitä toivoksi."enhän minäkään laivojen tullessa tänne jää,alan varastamaan ulkomailta tuotuja työkaluja ja puuta"Poneron sanoi hieman ärtyneenä. Poneron siristi silmiään,oliko se laiva?Kyllä se oli laiva ja oikein elintarvike laiva."Katso taaksesi minä ainakin menen ottamaan osani!
|
|
|
Post by Rinco on Oct 5, 2007 15:34:42 GMT 3
" Aiot varastaa ulkaomailta tuotuja työkaluja?" Haico toisti ihmeissään, hän ei voinut käsittää mihin tuo pikku rääpäle saattoi tarvita sellaisia, vaikka laiva jossa hän ilmeisesti asui, kaipasikin hieman kuntoutusta. Haico pudisti päätään. Tämä tutkaili poikaa, samoin kun poika tutkaili häntä. Laiha. Ruma.Niinkuin minäkin. haico totesi ilostuneena, pien tämä katki kuitenkin innostuksensa ilmeettömyyden, ja välinpitämättömyyden naamarin taa. Haicoa ei oikein kiinnostanut puhua pojan kanssa, hän arveli ettei se muuta tekisikään kuin kinuisi rahaa ja olisi nylkyttämässä hänen jalkaansa, jos tämä päättäisi ystävystyä hänen kanssaan. Poika osoitti Haicon takaa tulevaa laivaa, joka lähestyi uljaasti mutta hitaasti laituria. Tämä katsahti laivaa, ehkä hän pääsisi sinne töihin, vaikkei ajatus oikein innostanut Haicoa, hän tahtoi rosvota. Tämä tuhahti tympääntyneenä ja käännähti poikaa kohden. " Silkkaaa itsemurhaa, mene tuohon laivaan ja hupsis, huomaat olevasi täysin niiden armoilla! noita laivoja vartioidaan tarkasti, kai sinä sen tiedät pieni kevoton nulikka, vaan tee miten haluat, minä katselen kuinka ne ottavat sinut kiinni ja väänävät kätesi sijoitaan. mene." Haicon äänessä oli ivaa, samoin epäuskoa, kukaan ei menisi sinne, paitsi tuo. Kenties, Haicoakin alkoi kiinnostaa, laiva, toisin varsin eri asioista mistä poika, Haico kuvitteli hytit ja tammipuiset mastot, Haico halusi nähdä rahtilaivan sisältä. Pieni hymy kaarehti hänen huulillaan. Kyllä, hän menisi sinne, vaikka saisi surmansa.
(( Haico ei tarkoita pahaa sanoessaan Poneronista pahaa, mutta poika on nuori, ja Haico varsin vanha. Päätä itse suuttuuko Poneron.))
|
|
|
Post by poneron on Nov 16, 2007 23:43:03 GMT 3
"Pah osaan minäkin olla ilkeä ,mutta kuka nyt tuollaista tyhmää miestä kuuntelee"Poneron juoksi laivaa kohti hieman epäröiden
((olen pahoillani inspiraatio on vähän lopussa........))
|
|
|
Post by Rinco on Nov 16, 2007 23:54:14 GMT 3
Haico katsoi kun poika juoksi mkohti laivaa, epäuskoisena tuo seurasi silmät suurina miten poika oli noin rohkea, vaitti kuitenkin että hän oli tyhmä, olihan hön, eihän hän muuten olisi siinä seisonut, mutta se oli loukkaus silti, eikä se tuntunut mitenkään kivalta. Hän huokaisi ja katsoi ympärilleen herävään maailmaan, hetken mielijohteesta hän käännähti kohti laivaa. Hänen silmissään pasitoi epätoivo, hänen omatuntonsa kolkutteli pään sisällä eikä hän voinut jättää poikaa noin vain. Hän irsivti ja lähti pojan perään niin kovaa kuin jaloistaan pääsi, vilkaisematta enää taakseen. Okei haico, olet nyt tuominnut itsesi kuolemaan, lausu sukouksesi nyt, sillä mylhemmin et voi sitä enää lausua. V*tun nulikka. Haico ajatteli ja kirosi minkä kerkesi pästäen suustaan jokaisen muistamansa inhottavan kirosanan. Hän sai pojan kiinni nopeasti, mutta hän ei ohittanutkaan poikaa vaan juoksi tuon perässä parin metrin päässä todeten tavallaan helpottuneenakin että kylmyys mitä hän oli tuntenut katosi tämän juostessa.
Hän juoksi pojan viereen ja kyyristyi tämän korkeudelle, läähättäen voimakkaasti. "Onko suunnitelmia neropatti?"
((mitäs tuosta, itse kullakin se katoaa joskus^^))
|
|
|
Post by poneron on Jan 9, 2008 17:20:29 GMT 3
Poneron juoksi henkensä edestä hiestä märkänä,peläten ,peläten jotain,jotain joka seisoi tai nyt hän kuuli sen juoksevan,se mies.Se mies juoksi hänen perässään.....mitä!mies juoksi hänen perässään!Ajatukset hänen päässään juoksivat maratonia,onko hän vielä minun perässäni,onko? Poneron oisi halunnut sulkea silmänsä edes hetkeksi,mutta siihen ei ollut aikaa,mies varmaan kostonhimoisena halusi saada pojan kiinni.
Äkkiä poneron kuuli aivan vierestään "onko suunnitelmia neropatti?" hän eim olisi halunnut vastata, mutta pakkohan oli "jos mukaan halajat,niin juokse vain perässä jos jaksat!"
((olen pahoillani etten ole vastannut ,internet yhteys poikki))
|
|
|
Post by Rinco on Jan 9, 2008 19:28:07 GMT 3
Haico pyöritteli silmiään, hän juoksi pojan viereen ja kyyristyi hieman. "Luulitko että antaisin sinun mennä sinne yksin pitämään hauskaa?" Merirosvo kysyi velmusti. Kyllä, Haico piti hauskanpidosta, hän piti monista asioista, rosvouksessa hän ei tosiaan ollut hyvä, mutta harva oli mastari, ja Haico, no, hän oli laiska, ollut aina. Mutta rakasti merta, niinkuin emrirosvot yleensä, hän rakasti tuulta ja meren tuoksua, hän rakasti niitä ryöstöretkiä joille hänkin oli tullut mukaan, hän rakasti kullan kilinää, ylipäätänsä rahan, rommin ja naisten. Niin kuin merirosvot yleensä.
Sitten tuo kirosi kovaan ääneen, eiväthän he olleet juosseet kauaa, ja polte tuntui jo reisissä. Hän katseli jalkoihinsa syvästi järkyttyneenä, tiesihän hän ettei hänellä ollut kovin hyvä kunto, mutta hän oli pärjännyt laivalla, siellä ei tarvinnut juosta niin turkasesti, vaikka lihasvoimia sielläkin tarvittiin, mutta hän oli aina luistanut niistä. Oliko se looppujen lopuksi kannattanut? Hän olisi voinut omistaa nyt suuret vatsalihakset, mutta omistiko hän? Ei... " Mutta sinuna huomioisin kuitenkin ne vartiat, kukaan täys järkinen ihminen ei jättäisi suurta lastiaan vartoimatta, ei edes hetkeksi. " Haico sanoi huvittuneena, ja jatkoi mielessään; Niinkuin tässä oltaisiin täysjärkisiä, laittaisivat jo valmiiksi hirttoköydet mastoon, kun tässä ollaan kuolemaan tulossa.
((mjoo... tuskinpa täälläkään on mitään upeaa nettiyhteystä^^ ))
|
|