Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Feb 21, 2006 1:19:03 GMT 3
Niin nopeasti kaikki tapahtui, ettei tytön perässä kulkenut ehtinyt kuin huutaa jotain epämääräistä kun vieras mies jo seisoi hänen edessään. Tilanne oli sekava. Ennenkuin hän teki mitään radikaalimpaa, yritti haaleansininen katse tavoittaa tytön. Oliko hän kunnossa? Missä hän oli? Tyttö oli polvillaan ja tunkeilja oli ilmaantunut heidän väliinsä. Lapsi näytti olevan kunnossa, ainakin hän kohottautui oitis asentoon, mistä ilmeisesti saattoi karata helposti hyökkääjänsä kimppuun. Olipas siinä itsesuojeluvaistossaan vajaa tyttönen. Varsin ilahduttava piirre tuon ikäisessä, omalla tavallaan tietysti typerä, fiksuintahan tytön olisi lähteä nyt painelemaan päinvastaiseen suuntaan kun tuon tummakaapuisen huomio kääntyi häneen. Tosiaan... "Mitäpä jos kiusaisit oman kokoisiasi? Raukka!" Mies sylkäisi tämän ihmeellisen punahehkuisen olennon jalkoihin. Hän tunsi kuinka joka ikinen lihas hänen kehossaan oli jännittynyt ja kuinka niskan ja leuan lihaksisto erityisesti pakkautui nyt täyteen räjähtävää voimaa. Hän saattoi maistaa veren suussaan, terävien hampaiden pureutuessa läpi ikenistä. "Lakkaa runoilemasta!" Hän otti askeleen tuntematonta kohti. Tämä oli typerää. hänellä oli tehtävä hoidettavana ja aikataulu sitä varten, mutta vieraan käytön oli pöyristyttävää halpamaisuudessaan. Eikä mies voinut luonnolleen mitään, raivo oli valtava voima ja vaati aina uhrinsa.
|
|
|
Post by silbiers on Mar 3, 2006 0:39:51 GMT 3
Tumma hahmo, mikä tai kuka sitten lie antoi katseensa kiertää miehessä. Näillä kuijilla todellakin liikkui omituista porukkaa, eikä tämä olento ollut poikkeus. Vaaralliseksiksikin sitä voisi kutsua, ei pelkästään omituiseksi. Tummaan hansikkaaseen verhottu käsi nousi kaavun laskoksista nopeasti, pidellen ikävännäköistä mustaa ruoskaa kädessään. Ruoskan miellyttävyyttä ei todellakaan lisännyt pienet piikit, joita oli taitavasti ommeltu ruoskan viuhuviin päihin. Vaikuttava taidonäyte tuo ruoska, varmasti myös kivulias osuessaan. Tyttö jännitti itseään ja tarkkaili tilannetta. Pako käväisi nuoressa mielessä ja jalat pitivät sitä oivana ajauksena mutta pää kielsi niitä liikkumasta. Jos jalat osaisivat puhua, ne olisivat esittäneet äänekkään vastalauseen tässä vaiheessa. Jokainen aisti äärimmilleen viritettynä hän tarkkaili kahden miehen (olettaen, että tuo mystinen hahmo kaavussaan oli mies) jännittynyttä tilannetta. Mitä hän voisi tehdä? Kysymys pulppusi nousuveden lailla hänen huulilleen, ja vetäytyi saman tien takaisin kysymysten pohjattomaan kaivoon. Tumma hahmo ei osoittanut huomanneenkaan miehen sanoja. Ruoska viuhahti miehen viereen, piikit kiskaisivat mukaansa kadun kuonaa palaten takaisin omistajansa rautaiseen otteeseen (kuona tietysti oli tipahtanut lentomatkan aikana maahan, johan kuonan osuminen hahmoon laskisi tämän oletettavaa ammattitaitoa taitavana ruoskankäyttäjänä). Ruoskan viuhahdus näytti enemmän kokeilulta, tarkastelulta. Matala nauru kumpusi hupun uumenista. Oliko nauru metallinen, vai tekikö tilanne ja sen jännittävyys tepposet kuuloaistille? Samapa tuo, sillä ruoska viuhui nyt ilman halki kohti miestä. Tällä kertaa tuskin oli tarkoitus vain kokeilla.
|
|
Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Mar 5, 2006 18:08:31 GMT 3
Ensimmäinen kokeileva ruoskan isku oli ollut kuin varoituslaukaus. Sen ansiosta tosin, saattoi päätellä aseen mitan ja sen iskun kantaman. Adrenaliinin kuohahdus suhisi hetken aikaa varovaisen miehen korvissa, hän jännittyi ja uuden iskun lähtiessä tuo jännitti lihaksensa loikaten ketterästi ilmaan, pois päin hyökkääjästä, ja ilmeisen tottuneesti levitti runsaskankaisen viittansa käsivarsiensa varassa, kuin suuret siivet, ympärilleen suojamuuriksi. Täysin ei väistöyritys onnistunut ja ase raapaisi tasaisen täyteläiseen kankaaseen ilkeän palkeenkielen, rinnan kohdalle ja miehen ilmeestä päätellen ei kankaan pinta ollut ainoa jonka pinta vaurioitui. Tuskin ehtivät jalat koskettaa saastaista kivetystä kun mies jo syöksähti eteenpäin nipistäen suunsa hyvin kivuliaan näköisesti kiinni. Hänen oikeasta suupielestään näkyi noruvan pieni punainen juova ja kun hän avasi suunsa huutaakseen tytölle varoituksen, että tämän kannattaisi nyt peräytyä ei ollut vaikeaa erottaa syytä epäkohtaan miehen kasvoissa. Tasainen hammasrivistö oli muuttunut, kauniit valkeat purukalut olivat jok'ikinen värjäytyneet punerviksi, aivan veren värisiksi ja jokainen hammas oli kasvanut ja terävöitynyt petomaisiksi, ennen kaikkea yläkulmahampaat olivat saaneet miltei sapelimaisen ilmeen. Saatuaan viestinsä ilmoille avasi mies suutaan entisestään, kaikki tämä tapahtui vain muutamassa sekunnissa. Hetki sitten niin tasaisen viileän oloinen henkilö oli loihtinut lähes petomaisen irveen kasvoilleen ja nyt julmat hampaat kaikki aivan kuin työntyivät suusta ulos leukojen antaessa myöten ja huulten vetäytyessä kauas ienten yläpuolelle.
|
|
Glaciar
Member
Harhaileva
Posts: 694
|
Post by Glaciar on Mar 31, 2006 0:02:48 GMT 3
((Peli on laitettu jäihin ajanpuutteen vuoksi.))
|
|