Post by Ziegrand on Jan 25, 2008 1:34:26 GMT 3
Hohtavan valkoiset halogeeni lamput räsähtelivät hetken ennen kuin sähkövirta sai kaiken irti pimeän huoneen syttyen valoon peilien seinällä heijastaen valoa moneen kertaa edes takaisin, lattian ollen hienoa valkeaa marmoria. Tuon huoneen toisessa päässä oli metallinen ovi jossa oli tuon suuryhtiön logo merkki voimasta ja kunniasta. Niin kunniasta. Sitä heillä on.
Heidän mielestään.
Toisessa päässä huonetta on tuo suuri musta pöytä jonka päällä on muutama hologrammi ruutu ja kirjoitusvälineitä, ja pöydän takana paksua panssari ja sotalasia myrskyn riehuten hiljaa äänettömänä ikkunan takana, tässä huoneessa istui kaupungin mahti ja voima, tämän kaupungin jumala.
...Jumala niin hän piti itseään jumalana kunnes se tapahtui. hän käänsi cyberiset silmänsä kohti kallista puista pianoa. Edellinen oli räjähtänyt hänen silmilleen ja täyttänyt huoneen huudolla verellä..
Ja sulilla..Keltaisilla sulilla..
Sideharsoihin kiedottu käsi puristui nyrkkiin. Tuon metallisen sormen painaen hiljaa nappia rahinan kuuluen kauittimesta. "Tuokaa hänet tänne, tuokaa nyt." "Kyllä herra Crack" apaattinen ja nykivä naisenääni kuului kaiuttimesta kahinan loppuen. Tuon ristien sormensa toisiinsa metalliset ja sideharsoihin peitetyt nostaen kasvonsa pimeään ruutun joka heijasti hupun ja sen alta kaksi sähkönsinistä cybersilmää ja sideharsoja ja hampaat ja palohaavoja ... Miksi kaupungin ja japanin jumalan piti olla ruma?..Asialle pitää tehdä jotan.
Tuo sihahti ja löi metallisen kätensä pöytään sormenpäistä vapautuen kynnet niiden raapien kallista puupintaa.
Oven avautuen tuon katseen nousten.
Ovesta astui sisään kaksi ei enään ihmistä muistuttavaa hahmoa jotka olivat täynnä letkuja ja metallin ja nahan paloja, hänen selkärankansa läpi kävi aina hiljaisia värähdyksiä kun hän näki nuo... Pienen miehen suuret luomukset.
Katseen siirtyen hahmoon jota nuo raahasivat, mies joka yski ja veti henkeä sähköpanta kaulassa miehen sätkien tasaisten väliaikojen lävitse.
Kahden heittäen tuon säälittävän alhaisen pohjasakan hänen pöytänsä eteen tuon yrittäen kohdistaa katseensa mieheen pöydän takana. "Sinä.." tuon ääni oli rauhallinen mutta siinä kirskahti metallin sävy. metallisen henkitorven kertoen olemassa olostaan.
Hänen teki mieli hymyillä ja nauraa nähdessään kuinka tuo alhainen olento tärisi hänen edessään pelonsekaisena yrittäen puhua mutta sähköpanta iski häntä aina.
"Sinä yriti tappaa minut."
"E-en minä-" sähköpanta napsahti.
"Sinä yritit, te kaikki koko teidän.."perheenne"
"A-armoa..näyttäkää Inhimillisyytä minulla on perh-" sähköpanta ruoskaisi jälleen miehen hermoja.
"Sinun perheesi on tapettu, anna kun näytän sinulle." Miehen liikauttaen metallista kättään nopeasti tarraten tuota maassa makavaa alhaista..paskaa kaulasta ja kiskaisi tuon lattiaa pitkin nojatuoliin heittäen tuon istumaan siihen teräslevyjen kietoutuen miehen ympärille.
"Katso tarkkaan, tässä on tyttäresi..Wendy.. katso"
Video ruutu ilmestyi seinään ja kuvamateriaalia kun pientä tyttöä ammutaan konekiväärillä jalkoihin.
Tyttö on kahdeksanvuotta.
Tuon alhaisen olennon yrittäen huutaa. Mutta sähköpanta tappoi äänen.
"Ja tässä on ihana vaimosi Marla..katso tarkkaan."
video vaihtui ja kuului kirkunaa ja varjo kuinka ihmishahmon päälle heitettiin jotain huudon muuttuen kirkunaksi sihinäksi ja sitten korinaksi.
Mies alkoi itkemään ja huutamaan hän ei välittänyt tunteesta kuinka hänen lihaksensa tärisivät ja sydän hakkasi liian nopeasti.
"Mukavaa että nautit olostasi, katsotaan vielä esikois poikaasi...Gregor.."
Video vaihtui jälleen ja itkevä mies pystyi näkemään kuinka nuorenpojan käteen annettiin ase ja tuo nosti aseen ja ampui kehtoon. Ja sen jälkeen videossa näkyi punainen välähdys pojan haljeten kahtia punaisen usvan leviten nauhurin kuvalle.
Jumala kääntyi katsomaan miestä joka tärisi tuolissa ja vaahto valui hänen suustaan. "Näetkö ei hätää sinulla ei ole enään perhettä."
Mies sylki vaahtoa ja verta."Sinä et ole ihminen olet hirviö! Hirvi-" laukaus kajahti vartalon nytkähtäen laukausten kaikuen valkoisen lattian täyttyen verestä ja nojatuolin täyttestä.
"Ihmisyys on yliarvostettua.. Tso tuo minulle martini.. ja siivoa tämä sotku."
Jumala istui hiljaa alas tuolilleen ja katsoi ulos ikkunasta myrskyä ristien sormensa.. ja pian karja häntä kuuntelisi.
Heidän mielestään.
Toisessa päässä huonetta on tuo suuri musta pöytä jonka päällä on muutama hologrammi ruutu ja kirjoitusvälineitä, ja pöydän takana paksua panssari ja sotalasia myrskyn riehuten hiljaa äänettömänä ikkunan takana, tässä huoneessa istui kaupungin mahti ja voima, tämän kaupungin jumala.
...Jumala niin hän piti itseään jumalana kunnes se tapahtui. hän käänsi cyberiset silmänsä kohti kallista puista pianoa. Edellinen oli räjähtänyt hänen silmilleen ja täyttänyt huoneen huudolla verellä..
Ja sulilla..Keltaisilla sulilla..
Sideharsoihin kiedottu käsi puristui nyrkkiin. Tuon metallisen sormen painaen hiljaa nappia rahinan kuuluen kauittimesta. "Tuokaa hänet tänne, tuokaa nyt." "Kyllä herra Crack" apaattinen ja nykivä naisenääni kuului kaiuttimesta kahinan loppuen. Tuon ristien sormensa toisiinsa metalliset ja sideharsoihin peitetyt nostaen kasvonsa pimeään ruutun joka heijasti hupun ja sen alta kaksi sähkönsinistä cybersilmää ja sideharsoja ja hampaat ja palohaavoja ... Miksi kaupungin ja japanin jumalan piti olla ruma?..Asialle pitää tehdä jotan.
Tuo sihahti ja löi metallisen kätensä pöytään sormenpäistä vapautuen kynnet niiden raapien kallista puupintaa.
Oven avautuen tuon katseen nousten.
Ovesta astui sisään kaksi ei enään ihmistä muistuttavaa hahmoa jotka olivat täynnä letkuja ja metallin ja nahan paloja, hänen selkärankansa läpi kävi aina hiljaisia värähdyksiä kun hän näki nuo... Pienen miehen suuret luomukset.
Katseen siirtyen hahmoon jota nuo raahasivat, mies joka yski ja veti henkeä sähköpanta kaulassa miehen sätkien tasaisten väliaikojen lävitse.
Kahden heittäen tuon säälittävän alhaisen pohjasakan hänen pöytänsä eteen tuon yrittäen kohdistaa katseensa mieheen pöydän takana. "Sinä.." tuon ääni oli rauhallinen mutta siinä kirskahti metallin sävy. metallisen henkitorven kertoen olemassa olostaan.
Hänen teki mieli hymyillä ja nauraa nähdessään kuinka tuo alhainen olento tärisi hänen edessään pelonsekaisena yrittäen puhua mutta sähköpanta iski häntä aina.
"Sinä yriti tappaa minut."
"E-en minä-" sähköpanta napsahti.
"Sinä yritit, te kaikki koko teidän.."perheenne"
"A-armoa..näyttäkää Inhimillisyytä minulla on perh-" sähköpanta ruoskaisi jälleen miehen hermoja.
"Sinun perheesi on tapettu, anna kun näytän sinulle." Miehen liikauttaen metallista kättään nopeasti tarraten tuota maassa makavaa alhaista..paskaa kaulasta ja kiskaisi tuon lattiaa pitkin nojatuoliin heittäen tuon istumaan siihen teräslevyjen kietoutuen miehen ympärille.
"Katso tarkkaan, tässä on tyttäresi..Wendy.. katso"
Video ruutu ilmestyi seinään ja kuvamateriaalia kun pientä tyttöä ammutaan konekiväärillä jalkoihin.
Tyttö on kahdeksanvuotta.
Tuon alhaisen olennon yrittäen huutaa. Mutta sähköpanta tappoi äänen.
"Ja tässä on ihana vaimosi Marla..katso tarkkaan."
video vaihtui ja kuului kirkunaa ja varjo kuinka ihmishahmon päälle heitettiin jotain huudon muuttuen kirkunaksi sihinäksi ja sitten korinaksi.
Mies alkoi itkemään ja huutamaan hän ei välittänyt tunteesta kuinka hänen lihaksensa tärisivät ja sydän hakkasi liian nopeasti.
"Mukavaa että nautit olostasi, katsotaan vielä esikois poikaasi...Gregor.."
Video vaihtui jälleen ja itkevä mies pystyi näkemään kuinka nuorenpojan käteen annettiin ase ja tuo nosti aseen ja ampui kehtoon. Ja sen jälkeen videossa näkyi punainen välähdys pojan haljeten kahtia punaisen usvan leviten nauhurin kuvalle.
Jumala kääntyi katsomaan miestä joka tärisi tuolissa ja vaahto valui hänen suustaan. "Näetkö ei hätää sinulla ei ole enään perhettä."
Mies sylki vaahtoa ja verta."Sinä et ole ihminen olet hirviö! Hirvi-" laukaus kajahti vartalon nytkähtäen laukausten kaikuen valkoisen lattian täyttyen verestä ja nojatuolin täyttestä.
"Ihmisyys on yliarvostettua.. Tso tuo minulle martini.. ja siivoa tämä sotku."
Jumala istui hiljaa alas tuolilleen ja katsoi ulos ikkunasta myrskyä ristien sormensa.. ja pian karja häntä kuuntelisi.