|
Post by Sera on Feb 17, 2016 20:35:39 GMT 3
Tyttö tuntee kylmän mukulakiven paljaita jalkojaan vasten. hänen suuret, harmaat silmänsä katsovat nälkäisinä tienvierustan nukkavierua kahvilaa, missä kylän rikkaimmat käyvät syömässä, vaikka suoraansanottuna eivät rikkaimmat ole rikkaita. Tyttö puristaa kalpeissa käsissään ropoa, jolla äiti on käskenyt ostaa leipää. Tytön ruskeat kiharat pomppivat likaisina ja sotkuisina kapeilla olkapäillä kun tyttö juoksee kohti leipomoa. Hänellä on kiire, sillä äiti on uhannut vitsalla, ja tyttö tietää, että äiti on tosissaan. Mutta juostessa kolikko tippuu. Tyttö kumartuu etsimään pennostaan, Sillä se on kaikki mitä äiti oli onnistunut raapimaan kasaan heidän niukoista tuloistaan. Kapeat huulet avautuvat ähkäisyyn, kolikko kun on todella kadonnut. Mitä hän nyt tekee?
((Joku pelaamaan ))
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 19, 2016 19:08:04 GMT 3
Nuori poika juoksi kadulla kovaa kyytiä, taakseen vilkuillen. Hänen yllään oleva vaatekerta oli ehjä ja hyvää kangasta, mutta selvästi aivan liian iso hänelle ja vyöllä oleva naru taisi olla ainoa, mikä piti lepattavan paidan edes suhteellisen lähellä ihoa. Housujen lepattavuudesta päätellen, myös housuja piti yllä jonkinlainen naruviritelmä ja sen lahkeet oli monenkertaisesti käärityt. Poika virnisti vilkaistuaan uudestaan taakseen, häntä ei seurattu enää. Iloa ja riemua ei kuitenkaan riittänyt pitkään, sillä taakse katsomisen vuoksi hän ei huomannut edessään kumartuneena olevaa tyttöä, vaan juoksee suoraan tätä kohti ja jos tyttö ei väistyisi, yhteentörmäys olisi varma. //En tiedä millaista peliseuraa haet, mutta ajattelin tarjoutua! Pitkästä aikaa on kova into ropettamiseen//
|
|
|
Post by Sera on Feb 19, 2016 19:33:00 GMT 3
((Kuka vaan käy, minulle ihan sama )) Kolikko on ja pysyy hukassa, jolloin alkaa tytön sisällä syttyä epätoivo. Hän ei kuitenkaan ehdi murehtia ankaraa äitiä ja hänen rangaistuksiaan, sillä kuulee juoksuaskelia takaansa. Tyttö kääntää päätään varovasti. Tietäpitkin juoksee isopaitainen paita, hänelläkin on kai kiire. Äkkiä tyttö tajuaa jäävänsä pojan alle, mutta hänen jalkansa eivät jostain syystä tottele. Tyttö sulkee silmänsä ja rukoilee, että poika jarruttaisi, mikä oikeastaan on melkein mahdotonta, sillä poika vilkaisee juuri silloin taakseen. Vauhti hidastuu pikkiriikisen niinkuin aina jos juostessaan vilkuilee minne sattuu, ja se riittää tytölle. Hän kierähtää kömpelösti tienpenkalle mutta poika on jo liian lähellä että tyttö voisi enää siirtää toista jalkaansa pois pojan alta.
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 19, 2016 20:44:01 GMT 3
Helpotuksen huokaisu vaihtui älähdykseen, kun jokin osui nuorukaisen jalkojen eteen ja tämä otti mahtavan ilmalennon, ennen kuin törmäsi maahan. "Ai, jai.." Poika valitti hetken ja kierähti sitten istumaan, katsoen mihin oli varomattomuuttaan tullut törmänneeksi. Hän katsoi tyttöä kulmat kevyesti kurtistuen. "Vika taisi olla minun.. Anteeksi." Hän loikkasi nopeasti pystyyn, pöllyyttäen ylisuurista vaatteistaan pölyä ja roskia pois. "Ei kai sinuun sattunut?" Poika ojensi kättään tytölle, auttaakseen tämän pois tienpenkalta. Hänellä oli erikoisen vaaleat silmät ja puhtaanvalkeat hiukset, sekä iho, joka muistutti enemmän väriltään maitoa kuin normaalin ihmisen ihoa.
|
|
seraz
New Member
Posts: 11
|
Post by seraz on Feb 19, 2016 21:24:41 GMT 3
((Loin käyttäjätunnuksen )) Tyttö tuijottaa hetken poikaa otsa rypyssä ennen kuin tarttuu ojennettuun käteen. Kun vertaa, saattoi huomata että tytön ihoni ja pojan iho ovat melkein vastakohdat; pojan iho on melkein yhtä valkoinen kuin lumi, kun taas tytöllä on tummempi kuin kylän asukkailla, jotka kaikki ovat vaaleaihoisia, sen tyttö tiesi. "Minun vikani se oli kun hukkasin roponi", mumisee tyttö hiukan hämillään, sillä yleensä ei hänelle suoda vähintäkään kunnioitusta, köyhä ja kurja kun hän on, suorastaan säälittävä. Kun tyttö miettii sitä, hänen silmissään leimahtaa vihan liekit. Tyttö säikähtää kamalasti. Toivottavasti poika ei ymmärrä väärin. "Anteeksi, ei se ollut sinulle..." tyttö sopertaa ja lehahtaa punaiseksi korvannipukoista nenänpäähän.
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 21, 2016 1:55:19 GMT 3
//Hieno juttu! // Poika auttoi tytön ylös ja päästi sitten irti tämän kädestä. "Ai hukkasit rahaa, sepä ikävää." Tämä oli sanomassa vielä jotain, mutta nähdessään yhtäkkiä vihaisenloiseksi muuttuneen ilmeen tytön kasvoilla, hän häkeltyi ja päätyikin olemaan vaiti. Toisen pyytäessä anteeksi hän naurahti ja pörräytti valkeita hiuksiaan "No minä jo ajattelin. Vaikka, kai sinä saisit olla minulle vihainen, kun törmäilin. Rahan etsiminen on tärkeää, minä vain juoksin suuna päänä eteenpäin ja taisinpa katsella enemmän taakse kuin eteen.."
|
|
seraz
New Member
Posts: 11
|
Post by seraz on Feb 21, 2016 16:10:49 GMT 3
Tyttö aikookin vastata jo jotain heidän jopa tavallista huonommista tuloistaan, kun muistaa isän sanoneen (silloin kun hän oli vielä elossa), etää uppo-oudoille ei kuulu kertoa mitään, ainakaan henkilökohtaista. Mutta tyttö ei halua vaikuttaa epäkohteliaalta, joten hän vastaa vain: "Niin kai sinullakin on jotain tärkeää, kun noin kiireesti juoksit." Taas tytöltä pääsi sammakko! Varmasti hän vaikuttaa kamalalta utelijalta, ei hänelle kuulu pojan kiireet. Tyttö on vihainen itselleen ja on yllättäen tavattoman kiinnostunut tien raoista. Tyttö ei todellakaan mahda itselleen mitään, että on suulas ja tavattoman ujo. Ensimmäisen kerran häntä harmittaa että hänen luonteenpiirteensä ovat sellaiset kuin ovat. Juuri nyt hän haluaisi vain vajota maan alle.
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 21, 2016 22:31:27 GMT 3
Poika nauroi tytön sanoille hänen kiireestään. "Totta maar oli kiire! Tosin, ei ehkä enää, se pyykkäri oli aika tukeva, huusikin niin paljoa, että tuskin se ees lähti minua ajamaan takaa." Poika katsoi tyttöä ja virnisti vielä, selvästi tyytyväisenä selvittyään takaa-ajosta, vaikka sitä saikin vielä arvailla, miksi tämä oli ylipäänsä joutunut takaa-ajon kohteeksi. "Minulla ei siis varmaan ole enää kiirettä, voin auttaa sen rahan etsimisessä, jos apua tarvitset. Ja jos se ei löydy, voin hankkia sinulle uudenkin."
|
|
seraz
New Member
Posts: 11
|
Post by seraz on Feb 22, 2016 18:52:32 GMT 3
Tyttö nostaa päänsä ja katsoo kiitollisena poikaa. "Kiitos, kovin ystävällistä", tyttö hymyilee. Hymyn takana on kumminkin uteliaisuutta; minkä kumman takia joku pyykkäri on jahdannut poikaa? Onko poika varastanut jotain? Yleensä ihmiset eivät suutu tyhjästä. Tyttö kumminkin piilottaa sen tunteen syvälle mielen sopukoihin. "Mutta älä anna minulle uutta rahaa", tyttö pyytää ja vilkaisee löytyisikö jostain ei-niin-kiiltävää kolikkoa. "Hankin itse uuden - jostain." Tyttö kumartuu niin nopeasti että harmaa pumpulimekko heilahtaa ilmavirrassa. Hän on nähnyt jotain kolikon näköistä... mutta ei, se ei ole kuin lituskainen kivi. Tyttö jatkaa etsintöjään, ja odottaa että poikakin etsisi. Paitsi jos hän haluaisi lähteä, sen kun. Kyllä hän yhden ropon itsekin löytäisi.
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 22, 2016 19:26:27 GMT 3
Poika kyykistyi ja alkoi ties mistä löytämällään tikulla tonkimaan pienempiä koloja. "Uuden kolikon ottaminen on helppoa, mutta jos se ei niin tärkeää ole.. Ja hei, kai me sen vanhankin löydämme! Ei yksi kolikko voi kovin vaikeaan paikkaan mennä!" Hän siirtyi kyykyssä hieman eteenpäin ja jatkoi kolikon etsimistä tikullaan ja tarkalla katseellaan poika katseli maahan ja myös välillä tyttöä. "Oletko täkäkäisiä?" Hän kumartui sanojensa perään eteenpäin ja nappasi jotain maasta, mutta tuhahti. "Pelkkä litistynyt korkki.." Nuorukainen siirtyi taas hieman eteenpäin ja irvisti hieman vastastaan päässeen kurinan vuoksi.
|
|
seraz
New Member
Posts: 11
|
Post by seraz on Feb 23, 2016 19:10:06 GMT 3
"Öh... luulisin niin", tyttö vastaa kiusaantuneena pojan kysymykseen. Pojan maha murisee, joka saa tytönkin huomaamaan kuinka nälkäinen hän itse on. Hän ei ole syönyt sitten eilisen. Ja ei kyllä nälkäänsä ruokaa saa, jos hän ei löydä kolikkoaan jolla piti ostaa mahantäytettä. Kolikkoa ei näy, joten tyttö nousee ja pyyhkii likaa polvistaan. "Ei se ole täällä", hän ärähtää toivottomana. "mutta kiitos avusta."
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 23, 2016 20:10:36 GMT 3
Poika vilkaisee tyttöä. "Minä en ole täkäläisiä, tulin pari päivää sitten, en tiedä tästä paikasta siis puoliakaan. Ollaanko täällä kovinkin varakkaita?" Hän tökki vielä tikulla koloja ja suoristautui sitten, kun tyttö ärähti harmistustaan. Poika nakkasi tikun kädestään maahan ja kallisti päätään. "Ikävä juttu, oletko varma, että haluat lopettaa etsinnän?" Puhuessaan nuorukainen hieraisi vatsaansa, kuin rauhoitellen sen nälkäisyyttä sillä tavoin. "Vaikka, voimmehan me jatkaa matkaa, jos vaikka näyttäisit mistä saa hyvää lämmintä pullaa?"
|
|
seraz
New Member
Posts: 11
|
Post by seraz on Feb 24, 2016 17:28:48 GMT 3
"Täällä nyt ei varakasta olla nähtykään", tyttö melkein nauraa. "Mutta tosiaan, voinhan minä viedä sinut leipomoon", tyttö sanoo ja kääntyy mennäkseen sinne. "Leipomoon oli minunkin tarkoitus mennä", hän mainitsee nolona. Silloin tyttö huomaa maassa likaisen ja märän sanomalehden. Hän poimii sen maasta ja lukee takeltaen mielessään.
KYLÄ AIKOO MUUTTAA KAIKEN Kylämme pieni hallitus on päättänyt vedota maan kuninkaaseen ja vaatia parempia elinoloja. "Kylämme ansaitsee enemmän", sanoo anonyymi jäsen. Toistaiseksi kukaan ei ole suostunut lähtemään vapaaehtoisena matkalle. Suurimmat syyt ovat olleet kiire, vaarallisuus ja epätodennäköisyys kuninkaan suostumukseen. Jokainen voi halutessaan ilmoittautua vapaaehtoiseksi ilmoitustaulujen listoihin, joita on ympääri kylää. Kylä maksaa matkustustarvikkeet.
Tyttö hymähtää. Kukaan ei olisi varmastikaan vapaaehtoinen, sen verran hän kyläläisistä tiesi. He ovat pelkureita ja itseäänsääliviä, he eivät edes yritä minkään asian eteen. Tyttö suorastaan säälii hallitusta, joka todella luulee että kellään löytyy urheutta sellaiseen, mennä tuntematon ja pitkä matka epämääräiseen suurkaupunkiin josta ollaan kuultu vain satuja. Totta kai tyttökin melkein on varma siitä, että ei halua edes yrittää, sillä hän, pieni ja hintelä tyttönen jäisi varmasti heti sakaalien hampaisiin. Tyttö tiputtaa lehden maahan ja sanoo: "Leipomolle, niinhän?"
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 24, 2016 22:39:04 GMT 3
"Niinkö, sattuipa sopivasti, että meillä olikin sitten sama matka!" Poika naurahtaa ja nyökäyttää päätään, takertumatta sen enempää tytön arvioon varakkaista. Tottahan se varmasti niin oli, kerta täkäläinen sanoi. Siltikin, hän tiesi monta köyhempääkin. Poika katseli ympärilleen tytön nostaessa jonkin likaisen paperin maasta, vilkaisten tätä kun tämä paneutuukin sen pariin hieman pidemmäksi aikaa. "Mikä se on? Jotain tärkeääkö?" Hän keinahteli hieman jalkateriensä päällä paikoillaan ja katseli välillä tytön käsissä olevaa sanomalehteä, välillä ympärilleen. Ehdotus jatkaa leipomolle saa hänet nyökkäämään päätään ja kumartamaan kevyesti. "Näytä tietä, minä seuraan!"
|
|
seraz
New Member
Posts: 11
|
Post by seraz on Feb 25, 2016 18:23:34 GMT 3
"Ääh, ei mitään tärkeää", tyttö mumisee ja kävelee määrätietoisesti mukulakivikatua leipomolle, eikä viitsi edes tarkistaa seuraako poika. "Öh... minä vain mietin... mikä sinun nimesi on?" tyttö kysyy. "mutta ei sinun kyllä edes tarvitse vastata", hän kiirehtii lisäämään. Tyttö kävelee yhden pienen ilmoitustaulun ohi jossa on vain yksi ilmoitus: ilmoittaudu vapaaehtoiseksi vaatimaan kuninkaalta oikeuksia. Lista ammottaa tyhjyyttään. Tytön silmät nauliutuvat ilmoitustauluun ja hän kahlaa tekstin läpi.
Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi vaatimaan oikeuksia kuninkaalta. Kirjoita koko nimesi listaan ja odota loppuvikkoon, jolloin hallitus paljastaa...
Loppu tekstistä on suttaantunut sateen ja kuran takia. Tyttö pakottaa jalkansa liikkeelle. Ehkä hän sittenkin voisi... ei tietenkään! Hän on aivan samanlainen kuin muutkin, ei hän uskalla. Tyttö ei kuitenkaan saa mielestään... uteliaisuutta. Millaista olisi kaupungissa, joka on suuri ja mahtava? Olisikohan siellä asfalttiteitä, entä ajettaisiinko siellä niillä vempeleillä, joita sanotaan vaunuiksi? Olisiko siellä silkkisiä hameita, entä samettisia takkeja? Tyttö todella huomaa olevansa valmis ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi.
|
|