|
Post by nordiccross on Oct 24, 2013 20:26:18 GMT 3
//Kaikki vain jotka haluaa syssyyn vaan ;D
Oli poutasää, aurinkoa ei aina näkynyt ja tuuli toi vilun väreitä heikommin pukeutuneille kehoon, keskisuuri karavaani mukana monta kulkijaa matkasi läpi maaseudun, kohti suurempaa kaupunkia, jotkut kenties työn perässä, toiset mikä minkin. Syyskuhmu asteli tässä säässä tosiaan työn perässä ja vieläpä hieman ylämäkeä, puhisten. Vilkuillen ja toivoen, ettei ongelmia tulisi, pari puolhaltiia lasta sujahti hiisi naisen ohi ja hevosten kopse kuului.
|
|
|
Post by Frosty on Jan 12, 2016 19:40:23 GMT 3
Huitaisin mustat hiukset silmiltäni ja napautin kannoillani Eaglen kylkiä. Aurinko paistoi pilven raosta ja olimme olleet tien päällä aamusta asti. Tuulenvire heilautti hiukseni uudestaan silmille ja pyyhkäisin ne pois. Kauempana tiellä näkyi karavaani. Sen matkassa voisi olla mukavampi kulkea kuin kahdestaan hevosen kanssa. Kannustin hummani ravista laukkaan ja kun saavutimme karavaanin, Eagle hidasti automaattisesti kävelyksi. Huomasin erään hiisinaisen (Syyskuhmu) ja naksautin kieltäni saadakseni Eaglen nopeuttamaan askeliaan sen verran, että pääsimme tuon hiiden luokse. ''Päivää. Minnekäs päin tämä joukkio on matkalla?'' kysyin terävästi.
((Äänessä on siis hahmoni Ellie, tiedot löytyvät hahmoesittelyistä ^^))
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 11, 2016 14:25:07 GMT 3
//Onko tämä peli voimassa?//
Mies näppäili kevyesti luutun kieliä ja katseli taivasta. Vankkuri hänen allaan nytkähteli kevyesti eteenpäin, osuen välillä kuoppiin, mikä sai miehen huulilta aina kirpoamaan moittivan murahduksen. Hän oli lopeenkyllästynyt, jälleen kerran. Elämä tarjosi vain heinävankkurikyytejä, pilvisiä päiviä ja äkäisiä matkakumppaneja. Varsinkin äkäisiä matkakumppaneja, joiden kanssa ei voinut edes keskustella, sillä nämä vain mulkoilivat häntä vihaisena ja murahtivat jotain etuoikeutetusta elämästä ja suippokorvista. Kovinpa etuoikeutettua elämä olikin, kun sai kuolla tylsyyteen! Luuttu sai jäädä rauhaan ja mies huokaisi murheellisesti, kunnes kuuli terävän kysymyksen esitettävän jossain lähellä. Kevyesti nuorukainen nousi puoliksi istumaan ja katsoi tulijaa, kuin arvuutellen, olisiko tästä juttuseuraksi, vai kenties järjestämään jotain vauhtia tähän tasaisen tylsään päivään.
|
|
|
Post by spyrre on Feb 12, 2016 15:04:47 GMT 3
((Hei, hyökkään tähän väliin sen verran, että en muista nähneeni aloittajaa täällä pidempään toviin, joten häntä taitaa olla turha ainakaan odottaa. Peli tosin on voimassa niin kauan kuin on pelaajia, joten jos tahdotte voitte toki vaikka pelailla keskenänne tätä jos niikseen. =) Spyrre over and out. ))
|
|
|
Post by Frosty on Feb 24, 2016 22:37:18 GMT 3
"Kaupunkiin'', tuo hiisi vastasi (?). Nyökkäsin lyhyesti ja siirsin sitten huomioni muihin matkalaisiin. Eräs velho ratsasti aasilla kauempana, muutama pikkulapsi juoksenteli ympäriinsä ja naiset ja miehet juttelivat keskenään. Katseeni kiinnittyi eräisiin vankkureihin, joita joku nuori mies ohjasi. Saisikohan hänestä juttuseuraa... Ohjasin Eaglen vankkureiden vierelle. Ori sovitti askeltensa tahdin vankkureiden vauhtiin. ''Kuuma päivä'', sanahdin, osoittaen sanani tuolle nuorukaiselle.
((Kiitokset tiedosta, spyrre ^^))
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 24, 2016 22:45:38 GMT 3
Mies jatkoi luutun näppäilyä ja taivaan katselua, ainakin näennäisesti. Ilmeisesti tämä kuitenkin silmäkulmastaan katsoi matkaseuraan vasta liittynyttä, sillä nousi kevyesti jälleen istumaan. "Kuumapa hyvinkin, mutta parempi kuin märkä." Miehellä oli upean vihreät silmät ja punaruskeat hiukset, jotka olivat löysällä poninhännällä niskassa, peittäen hänen kasvojensa sivuja hieman. Mies vilkaisi vaunuja vetävää hevosta ja palautti katseensa juttuseuraansa. "Hieno ratsu, hieman kunniaampi tapa matkustaa, kuin heinäkärry." Leveä ja ehkä hivenen liiankin itsevarma virnistys valaisi hetken ajan miehen kasvoja.
|
|
|
Post by Frosty on Feb 25, 2016 8:58:35 GMT 3
Hmph... Tämäkin tyyppi taisi olla niitä elämänviisauksia jakelevia, pohjattoman tylsiä heppuja, jotka jaksoivat jankuttaa kaikesta turhasta. Ainakin miehen kommentista sään suhteen päättelin asianlaidan olevan näin. Mutta ensivaikutelmahan voi pettää. "Kiitos", vastasin lyhyesti, kun tämä luuttua soitteleva punatukka vihersilmä kehui Eaglea. "Mukavampi matkustustapa ratsastaminen kyllä on kuin heinävankkurit." Loin hiukan halveksuvan katseen pölyisiin vankkureihin ja käänsin katseeni eteenpäin.
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 25, 2016 19:09:12 GMT 3
Mies naurahti ja pölläytti hieman heiniä vierellään. "Totta, mutta kaikkea ei voi saada. Ainakaan vielä. Sinulla taas ei näyttäisi olevan rahasta pula, kerta olet noin komean ratsun ja ylvään asenteen itsellesi saanut." Hän hymyili hieman ja katsoi veressään ratsastavaa, kuin arvioiden mitä tämä seuraavaksi tekisi. Ottaisiko ja loukkaantuisi, karauttaen kaus pois suurella hevosellaan? Mies toisaalta olisi voinut itsekin loukkaantua toisen ylimielisyydestä, mutta kuinkas hän olisi karauttanut karkuun heinäkärryillä, keskellä karavaania, josssa ohittaminen tapahtuisi kaikista parhaiten jalan. Tai sitten hevosella, kärry aiheuttaisi vain kaaosta, varsinkin jos sitä ohjaisi sellainen, joka ei tiennyt kärryjen ohjaamisesta mitään.
|
|
|
Post by Frosty on Feb 26, 2016 20:45:06 GMT 3
Kirahtava naurahdus karkasi huuliltani. Paikattu mekko, takkuiset hiukset, kapeat kasvot, hevosen huonokuntoiset varusteet...vai ettei minulla tuntunut olevan rahasta pulaa...tosin se ylväs asenne saattoi olla totta osittain. "Omasta varallisuudestani en sano mitään, mutta kaikkea ei tosiaankaan voi saada", sanoin. Eagle nyökäytti suurta päätään, kuin kertoen olevansa samaa mieltä."
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 26, 2016 21:14:05 GMT 3
Mies naurahti hieman. "Vai niin. Minnekäs sinä olet matkalla? Jos sopii udella." Hän paransi asentoaan vankkureiden kyydissä ja hymyili toiselle, päättäen kertoa itsestään, eikä varmasti vähiten siksi, että piti rupattelusta. "Minä olen matkalla läheiseen kaupunkiin. Siellä on suuri juhla, markkinat ja paljon iloisia ihmisiä, tanssia ja ruokaa. Ajattelin viettää siellä juhlan ajan, soitella luutulla, ehkä tienata pari killinkiä ja jatkaa matkaa tyylikkäämmin. Kenties." Hän naurahti ja kohautti olkiaan. Mies piti yleellisestä elämästä ja se vei usein niin paljon rahaa, että matkaaminen piti sitten tehdä hyvinkin alkeellisesti ja tyylittömästi. Kaikkea ei voinut saada, se oli hänen mottonsa.
|
|
|
Post by Frosty on Feb 26, 2016 23:04:46 GMT 3
*Pakoon*, oli ensimmäinen vastaus jonka keksin heinävankkurihepun tiedusteluun määränpäästäni. Mutta enhän voinut sellaista ääneen sanoa, olisin hullu jos niin tekisin. "En varsinaisesti mihinkään. Olen kiertolainen ja menen sinne minne hevosen turpa näyttää. Olemme Eaglen kanssa alati liikkeessä", sanoin ääneen. Kuuntelin korva tarkkana, kun mies kertoi kaupungin juhlista. Siellä voisi itsekin ansaita rahaa...tai ostaa pari halpaa mustepulloa. "Mistäs sen tietää, josko minäkin sinne suuntaisin", hymähdin. Aurinko tuli hetkellisesti esiin ja siristin kirkkaanpunaisia silmiäni. Onneksi pilvi peitti loisteen melkein heti. Joskus näistä yliherkistä aisteista oli vain harmia.
|
|
|
Post by zetsumei on Feb 28, 2016 1:26:34 GMT 3
Mies nyökäytti päätään, toisen kertoessa olevansa kiertolainen. Se oli elämäntapa, josta hän itse nautti ja hänestä olisi varsin yksiselittäistä, että muutkin viihtyivät matkaten minne mielivät. "Suosittelen kyllä piipahtamaan kaupungissa, harvoin on näin isoja markkinoita ja juhlia tiedossa." Hän nosti katseensa auringon pilkahtaviin säteisiin ja sulki silmänsä nauttien sen lämmöstä. "Ties vaikka sääkin suosisi meitä ja olisi kaunista koko viikon!" Vihreät silmät kääntyivät taas naiseen ja tästä hevoseen. "Mistä ostit tuon? Jos sopii kysyä."
|
|
|
Post by Frosty on Mar 22, 2016 5:42:16 GMT 3
"Hmh", oli ainoa vastaukseni löpinään juhlien harvasta järjestystahdista ja säätilasta. En sen suuremmin ihmisjoukoissa viihtynyt, mutta toisaalta joukkoon oli kätevää piiloutua takaa-ajajia. Eaglen kanssa liikkuessa sekin muuttui haasteellisemmaksi, ellei oria jättänyt jonnekin puomiin kiinni ja värjännyt pään valkeaa laukkia jotenkin mustaksi. Mutta turha sellaisia asioita nyt oli pyöritellän mielessään, eihän niistä jahtaajista näkynyt häivähdystäkään.
Otteeni ohjista tiukentui vaistomaisesti, kun tuo heinävankkurikuski keksi kysäistä, mistä hevoseni oli ostettu. Mitähän tuohonkin nyt vastaisi... "Se oli hylätty", keksin äkkiä hätävalheen.
((Täällä taas! Anteeksi viivytys ^^'))
|
|
|
Post by Frosty on Mar 22, 2016 5:54:45 GMT 3
((Ai niin; vaikka Ellie piirroksena on iätön olento, hänet on piirretty pääosin 12-vuotiaan tytön oloiseksi. Joten pitäisiköhän sinun (zetsumei) käyttää rooleissasi termiä 'tyttö' termin 'nainen' sijaan? Ja kannattaisi varmaan lukea Ellien hahmoesittely ))
|
|
|
Post by zetsumei on Mar 26, 2016 1:41:42 GMT 3
"No sillä lailla." Miehen kulma kohosi sen merkiksi, että hän ei ehkä aivan vakuuttunut ollut tästä hylätystä hevosesta ollut. Samaan syssyyn hän kuitenkin kohautti olkiaan sen merkiksi, että hänelle asia oli selvästi nyt käsitelty. "Minä en ole koskaan omistanut hevosta, enkä usko, että tulen koskaan omistamaankaan." Hän näppäili hieman taas luuttuaan, mutta laittoi sen sitten kunnolla sivuun pienen nyytin päälle, jossa ilmeisesti oli miehen tavaroita. Nyytin koko ei ollut mittava, mutta taisi siellä sentään toinen vaateparsi ja kenties syötävää sisällään olla.
((Olen itse asiassa lukenut sen esittelyn jo ennen peliin vastaamista, mutta ikäseikka vissiin jäi vähemmälle huomiolle.))
|
|