|
Post by frederico on Oct 14, 2012 20:51:34 GMT 3
//Jatkoa Kar Prosnian Prinssi tarinaan//
Juno huokasi katsellessaan viimeistä kertaa Teheranoksen luostarin pihalle. Syksyinen aamu oli kolean kostea ja kuitenkin kohtuullisen lämmin, vaikkakin karu huone. Se viimeinen jota hän voisi sanoa kodikseen jäi taakse. Ehkä hän vielä palaisi Juno ajatteli mielessään, mutta katsellessaan Modia hän kuitenkin sisimmässään tiesi ettei palaisi tänne enää tämän jälkeen.
Hän nosti viimeisen repun kepeisiin kieseihin jotka Apotti oli varustanut heille. Aluksi hänkin oli yrittänyt saada Junoa jäämään mutta oli kuitenkin hyväksynyt noviisin päätöksen olla jäämättä luostarin palvelukseen munkiksi. Haave Zahasd dumin kaupungin portista oli ollut liian kiehtova. Samoin hän tunsi ettei pääsisi hyödyntämään kykyjään luostarin munkkien parissa. Jälleen hänen katseensa siirtyi Modiin joka oli vielä illalla käynyt keskustelun Apotin kanssa. Se olisi kiinnostanut kovasti, mutta Juno ei uskaltanut enää tutkia Modin mieltä, hän oli kehittynyt siinä huomattavasti, mutta Modi oli kuitenkin taitavampi velho, vielä toistaiseksi. Hän hymyili ja katseli Modin kamppailua viimeisen ruokasäkin kanssa jonka ystävälliset munkit olivat antaneet heille, heidän estelyistään huolimatta. Heillä oli nyt ainakin ruokaa itselleen sekä tuolle rauhalliselle hevoselle jonka Modi oli heille valinnut.
Juno olisi ottanut sen nuoren tuittupään joka ravasi niin että tuuli ujelsi korvissa. Sillä tuulispäällä matka olisi taittunut huomattavasti ravakammin. Modi oli tyytynyt huomattavasti rauhallisempaan yksilöön. Liekö johtui siitä ettei hän ollut kovinkaan luottavainen ratsastaja. Juno kiipesi rattaille "Tulehan kaunokainen... Lähdetään matkaan niin ehditään vielä jonnekin" Hän virnisti Modille
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Oct 21, 2012 14:31:28 GMT 3
Modi ei ollut aivan varma mitä hänen olisi pitänyt lähtö aamuna ajatella. Toisaalta melkein koko ikänsä kadulla asuneena hänestä oli ollut ehkä ihan pikkuisen ahdistavaa olla sidottuna yhteen paikkaan. Toisaalta taas nämä luostarissa vietetyt viikot olivat olleet parasta mitä hänäelle oli tapahtunut. Kuten vaikka se, että luostarissa sai säännöllisesti ruokaa oli varsinkin aluksi ollut melkein luksusta. Sen ansiosta tyttö oli kasvanut useamman sentin pituutta ja hänen painonsakkin oli noussut kutakuinkin normaaliksi. Ja sitten oli tietysti Juno. Nuorukaisesta oli tullut tässä ajassa tytölle tärkeämpi, kuin mitä hän uskalsi itselleen edes myöntää. Modia punastutti kun hän huomasi Junon katselevan itseään.
Saatuaan viimeisen säkin kieseihin modi seisoi hetken paikoillaan tuijottaen luostaria. Edelleen kovin epävarmana omista tunteistaan. Kolea tuuli heilutti hänen uuden kaapunsa helmaa. Apotti oli reilu viikko sitten määrännyt hänelle uuden vaatteen, kun tytön vanha mekko oli alkanut kiristää lantion ja rinnan ympäriltä, ja helma oli alkanut nousta polvien yläpuolelle. Nykyinen asu olikin sitten hivenen liian suuri. Kasvun varana kuulemma.
Modi punastui kun Juno sitten puhutteli häntä. Tyttö kihersi omituisesti vastaukseksi ja nousi kieseihin.
|
|
|
Post by frederico on Oct 21, 2012 19:55:08 GMT 3
Vielä hetkeä ennen hyvästejä munkit ojensivat kirjeen Modille. "Sinulle on vielä viimeinen tehtävä ennen kuin pääset meistä eroon " Barthain hymyili hänelle "Vie tämä kirje Zakariaksen luostariin. Se on lähimpänä Zahasd Dumia. Tässä on sinulle kirjallinen käsky joten Prosnian sotilaat ja tulli ovat velvollisia päästämään sinut läpi. "Hän ojentaa sinetöidyn käärön Modille.
"Ja Juno" Barthian jatkaa "Pidä huolta Modista" Hän nostaa kevyen nahkahaarniskan ja lyhyen miekan sekä kilven vankkureihin.
Niinpä hyvästien saattelemana Juno kääntää hevosen itään vievälle kärrytielle kohden uusia seikkailuja.
Aamu kaste alkaa haihtua ja matkalaiset taittavat matkaa varsin hyvää vauhtia, tiet ovat hyvässä kunnossa vaikka talvi alkaakin jo valmistella tuloaan. Lämpötila ei nouse enää kuumaksi päivällä ja öisin saattaa olla jopa pientä pakkasta. Ruuna tallustelee pitkin raittia joka on jo pääosin hiljentynyt. Muutamilla pelloilla korjataan viimeisiä juureksia pois ja maajussit lopettavat työnteon ja katsovat epäluuloisen näköisenä matkalaisia. Ne eivät ole tuttavia, eikä niillä ole kauppiaan vankkureitakaan mukanaan, onnekseen he toteavat ettei parivaljakosta voi aiheutua harmia sillä sotilaita ei kulje heidän mukanaan. Yleensä lyhyt tarkastelu riittää ja viljelijät jatkavat omia tehtäviään tulevan talven varalle. Vain harvoin matkalaisia kukaan uskaltaa puhutella Muutaman tunnin jälkeen Juno ehdottaa pientä pysähdystä ja alkaa kerätä oksia saadakseen tulta aikaan.
Pian Modi tuntee kuinka hänen tietoisuuttaan ikään kuin nyhjäistään. Aivan kuin jonkin mieli etsisi häntä jälleen.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Oct 23, 2012 20:22:24 GMT 3
Modi hymyili ja otti paperit käsiinsä ja totesi iloisesti ”Tämä selvä” ja pakkasi ne laukkuunsa.
Tiellä Modi ei malttanut olla vilkuilematta jatkuvasti ympärilleen. Nyt kun sattui olemaan kunnolla aikaa tarkkailla ympäristöään. Kaikki oli jotenkin uutta ja erilaista, kuten nyt vaikka maanviljelijät. Toki Modi tunnisti heidän kantamuksensa, mutta ei tytön mieleen ollut koskaan tullut ajatella, että mistä esimerkiksi nauriit tulevat. Tauko sopi tytölle paremmin kuin hyvin. Modi venytteli raukeasti ja alkoi etsiä kuivia sytykkeitä, joita löytyi yllättävän helposti. Nopean etsinnän jälkeen tyttö alkaa raaputtaa puukkonsa kärjellä yhteen kaarnan palaan Kaenia, joka kaaoksen lisäksi tarkoitti myös villitulta. Kesken kaiken Modi säpsähtää ja tökkää puukon kaarnan läpi sormeensa. Vaistomaisesti hän pistää verta vuotavan sormen suuhunsa ja pälyilee taakseen. Ei siellä tietenkään mitään näkynyt, mutta Modin valtaa tunne siitä että heitä seurataan.
Modi vetää mielensä kasaan ja kipittää nopeasti Junon perään, tämän löydettyään tyttö sanoo pienellä äänellä ahdistuneeseen sävyyn ”Minusta tuntuu, että meitä seurataan” Sormi edelleen suussaan tyttö pälyilee taas melkein peloissaan ympärilleen ja jatkaa ”Tai etsitään”.
|
|
|
Post by frederico on Oct 24, 2012 21:10:08 GMT 3
Juno kääntyy katsomaan kummissaan vapisevaa tyttöä. "mitä sinä tarkoitat? Miten niin seurataan?" Juno katseli ympärilleen "Täällä ei ole laisinkaan ketään lähettyvillä, eikä tielläkään ole näkynyt ristinsielua tuntiin"
Junon ilme muuttui epäuskoiseksi "Mistä siis päättelet että meitä seurataan tai siis etsitään ja jos etsitään niin kuka kumma meitä oikein etsii?"
Samalla Modi varmasti aisti kuinka uusi impulssi nykäisi varovasti hänen mieltään, ikään kuin varovasti etsien vihjettä siitä missä he voisivat olla. Aivan pieni hetki jolloin toisen mielet yhdistyvät ja hän hakee vihjettä missä tämä voisi olla.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Oct 29, 2012 19:56:58 GMT 3
”No kun” Modi aloitti ja säpsähti kun tunsi taas jonkun mielessään ”Joku yrittää minun mieleeni”. Tyttö veti sormen suustaan ja puristi sen toisen käden etusormen ja peukalon väliin ja jatkoi kuiskaamalla ”Enkä uskalla käyttää Kaenia suojaukseen”.
Modi puristi silmänsä tiukasti kiinni muutamaksi sekunniksi, tyttö oli keskittynyt vetämään mielensä mahdollisimman pieneksi, samalla yrittäen karistaa vierailijan ulos. Mieli ei ollut tuntunut tutulta, joten Modilla ei ollut pienintäkään halua paljastaa sille missä he olivat.
”En tiedä kenen mieli se on, mutta se yrittää selvittää missä me olemme”.
|
|
|
Post by frederico on Feb 9, 2013 22:43:41 GMT 3
Modi tunsi kuinka ote lopulta lipsahti mielestä irti ja pian hän tunsi kuinka toisen mieli vimmatusti mylläsi ja tökki alueelle jossa he olivat. Ikään kuin yrittäen löytää käytävän siitä missä se äsken oli ollut tuo kummallinen mieli ei edes yrittänyt peitellä omaa toimintaansa vaan ajatus syökstyi hyökyaaltona pyyhkäisten aina kapean alueen kerrallaan.
He siis todellakin tiesivät sijainnin.
Junokin huomasi tämän. "Mitä minun pitää tehdä" hän huusi modille kun eräs hyökyaalto pyyhki Junon pään läpi heilauttaen häntä voimakkaasti. Juno syöksyi hevosen luo ja alkoi viskoa kamppeitaan kyytiin. "Meidän on paettava Modi... Meidän on paettava nyt heti!!"
Valkoisessa tornissa nuori maagi tunsi voittaneensa. Hän uskoi juuri löytäneensä hänet, joka oli loitsinut sen ihmissuden. Jo pitkään hän oli kärsivällisesti käynyt läpi ihmisten mieliä lähialueelta, mutta nyt tuo pelottava mieli oli kuin olikin paikalla. Jos hän vain ilmoittaisi vanhemmille velhoille, hänelle olisi varmasti luvassa ylennys. Samassa pieni herpaantuminen ja mieli katosi. "EI" parahti velhon suusta. "Ei nyt" Enää nuori velho ei yrittänyt peitellä toimiaan. Hän suuntasi kaiken tarmonsa ja tahtonsa iskeäkseen suoraan sinne missä hän oli äsken saanut yhteyden. Velho tiesi tuon paikan....
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Feb 14, 2013 17:41:18 GMT 3
Modi ei osannut näin yhtäkkiä sanoa miten olisi kannattanut toimia ja vastauksesksi toiselle hän vain vingahti pelokkaasti. Tyttö oli todella peloissaan eikä Junon äänen korotuksesta ollut ainakaan apua. Vesi valui hänen silmistään kun aallon tavoin käyttäytyvä mieli osui. "Yritä vaan pitää mielesi mahdollisimman pienenä." Modi sai sitten sanottua ja jos häntä ei olisi pelottanut niin paljon, hän olisi melko varmasiti hämmästellyt tämän kertaisen mielen agressiivista käyttäytymistä joka oli mahdollisimman kaukana niistä edellisistä erittäin hienovaraisista etsintä yrityksistä.
Oli kuin Juno olisi lukenut Modin ajatuksia ehdottaessaan pakoa. Se kävi paremmin kuin hyvin, varsinkin kun muitavaihtoehtoja ei aivan näköpiirissä ollutkaan. Tyttö auttoi parhaansa mukaan tavaroiden hätäisessä uudelleen pakkaamisessa ennen kuin he jatkoivat matkaansa. Ja vaikka hevonen laukkasi kuinka lujaa vauhtia, Modista tuntui silti, että he etenevät liian hitaasti. Mielen liikkumista ei mikään maallinen rajoittanut ja jos tämä maagi tiesi mihin he olivat lähteneet, se löytäisi heidät kyllä heti.
|
|
|
Post by frederico on Feb 14, 2013 22:12:57 GMT 3
Juno keskittyi kutistamaan mieltään ja pakkasi samalla tavaroita rattaisiin. "Matkaan" Hän iski ohjasperillä hevosta joka säntäsi matkaan peloissaan kuten kaksi nuorukaista siellä kyydissä. "Pidä kiinni Modi" Juno huusi tytölle kun vaunut keikkuivat ja pomppivat pitkin kuoppaista kärrytietä.
Pian kyyti tasaantui ja kauempana häämötti ränsistynyt talo ja ilmassa leijui kosteampi tuoksu. Ikään kuin joki virtaisi tässä lähellä. "Tuolla on Ylisvirran kahlaamo" Juno osoitti kauemmaksi. Meidän pitää mennä siitä yli, mutta luuletko että ehtisimme syödä nyt jotain? Jäi tuo aiempi lepotauko vähän lyhyeksi." Juno kääntyi Modin puoleen kasvot kalpeina. "Mitä tai mikä se aiempi muuten oikein oli?"
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Feb 17, 2013 20:16:46 GMT 3
Modi puristi istuimen reinaa rystyset valkoisina. Hän puri huultaan ja tunsi suorastaan ylilyötyä pelkoa. Tyttö rutisti silmänsä kiinni ja keskittyi vain pitämään mielensä kasassa. Nyt ei ollut vara jäädä kiinni, tai jättää itsestään minkäänlaisia jälkiä.
Kun tie tasoittui Modi uskaltautui avaamaan silmänsä. Vaikka ei omia poviaan kauemmas tuijottanutkaan. Jonkin töyssyn vauhdittamana hän oli purrut huuleensa pienen reijän ja nyt suussa maistui vereltä. Tyttö pyyhkäisi suupieltään puolihuolimattomasti nähdäkseen oliko verta päässyt suun ulkopuolelle. Ei ollut, tai ei se ainakaan hihan reunasta näkynyt, 'Hyvä näin, ei parane huolestuttaa Junoa turhaan' hän ajatteli ja katsoi sitten toisen osoittamaan suuntaan. "Hmm, luulisin" Modi sanoi harkitsevasti. Hän oli päästänyt mielestään irti ohuen käärmemäisesti liikkuvan säikeen, eikä ainakaan toistaiseksi ollut havainnut ihan lähisöllä ylimääräisiä mieliä.
|
|
|
Post by frederico on Feb 18, 2013 23:01:20 GMT 3
Juno katseli kun toinen poissaolevana kartoitti lähiympäristöä. Hetken mielijohteesta hän kosketti Modin ajatusta... "Ai noin sinä siis sen teet" Junolta pääsi suustaan ajatus ja hän vetäytyi hiljaa Modin mielestä ja jäi katselemaan kun neito keskittyi kovasti ja puri huultaan. Ai että hän näytti söpöltä Juno jäi vain tuijottamaan nuorta tyttöä hölmistyneenä
Modin aistii kuinka Valkoinen maagi yrittää tutkia tarkkaan koko sen tienmatkan jota he ovat kulkeneet. Ilmeisesti he ovat aliarvioineet vauhdin sillä he ovat jäljessä mutta he selaavat kapeaa kaistaletta tien ympärillä etsien merkkejä ihmisistä. Nyt heidän etsintänsä ei koske enää vain sinua vaan he tarkkailevat kaiken elollisen jolla on havaittavissa "mieltä" Samalla tarkastellessa havaitset Todella suuren ja kirkkaan suojelija riimun. Sitä tarkemmin tarkastellessa se näyttää olevan hämmästyttävän samanlainen kuin mitä itse olet aiemmin käyttänyt...kirkkaampi ja voimakkaampi vain eikä se tunnu olevan minkään yllä.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Feb 19, 2013 20:22:04 GMT 3
Modi säpsähti hieman kun Junon mieli kosketti hänen omaansa. Tyttö oli kuitenkin jo oppinut tunnostamaan toisen mielen, eikä tehnyt asiasta numeroa. Katselkoot hän ajatteli, pienen hymyn levitessä huulilleen.
"Eiköhän ru.." Modi aloitti kunnes löysikin vieraan maagin mielen ja valahti kalpeaksi. "Se tulee" tyttö kuiskasi "Jatketaan äkkiä". Hän tuijotti lamaantuneen tietä heidän tulo suuntansa, melkein kuin odottaisi näkevänsä jotain. Irrallisen tuntuinen suojelia hämmensi tyttöä ja hän vilkaisi toista kuin hänen kuuluisi tietää mistä oli kysymys. Modi ei ollut aikaisemmin kohdannut irtonaista riimua. Riimut kiinnittyivät aina johonkin, se kuului niiden luonteeseen. Sitten Modi sai ajatuksen joka voisi suoda heille hetken etumatkaa. "Voiko riimuja käyttää mieliin?" hän kysyi melkein retorisesti ja alkoi muodostaa Naudria.
|
|
|
Post by frederico on Feb 24, 2013 22:37:05 GMT 3
Valkoisessa tornissa syvästi keskittynyt velho alkoi hymyillä Typerä tyttö, hän ajatteli etkö tajua että tuo loistaa kuin tähti yötaivaalla ja minä tiedän mitä katsoa
Tuo samainen hetki jäikin velhon viimeiseksi. Velhon ajatus syöksyi kohden syntynyttä riimua, mutta ennen kuin nuori velho edes tajusi hänen mielensä tarkertui kiinni tuohon riimuun. Epätoivoisesti hän rimpuili irti siitä otteesta mutta kun riimu oli mieleen istutettu se siinä myös pysyisi. Hänen mielensä rimpuili riimusta irti mutta mitä enemmän hän taisteli sitä tiukemmin ajatus sotkeutui tuohon riimuun. Kauhu täytti lupaavan nuorukaisen mielen kun hänen tajuntansa hetki hetkeltä näytti joutuvan tuon kauhean riimun kiemuroihin.
Juno katseli silmät selällään kun hänkin tajusi mitä oli tapahtumassa. Nyt hänkin näki tuon mielen, joka oli voimakkaasti ja viekkaasti koettanut heitä etsiä mutta taisteli nyt henkensä hädässä. Saaliista oli tullut saalistaja....
Samalla matkan päässä Modi tajuaa edelleen Yrin ikään kuin leijuvan tyhjän päällä.
Juno tuntui toipuneen järkytyksestä. Tuo velhon mielen kamppailu oli tehnyt hänestä kalpean ja järkyttyneen näköisen "Se velho ei taida olla enää entisensä koskaan?" Hän esitti kysymyksen ikään kuin saadakseen vain järkkymättömän hiljaisuuden hajoitetuksi.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Feb 24, 2013 23:44:51 GMT 3
Jokainen pelon merkki oli yhtäkkiä kadonnut Modin kasvoilta. Hänen mielensä oli muuttunut jään kirkkaaksi ja kaikki oli yhtäkkiä ollut täysin selkeää. Ja tämä piti. Tyttöä ei maagin mahdollinen tulevaisuus kiinnostanut piiruakaan. Ainoa millä tuntui olevan väliä, oli se huumaava voiman tunne, joka oli lähtenyt hänen vasemmasta silmästään ja täyttänyt koko hänen mielensä.
Modi käännähti takaisin oikein päin ja tuijotti tyynen järkähtämättömästi eteensä, ikään kuin ei olisi tehnyt mitään väärää. Tytön äänikin oli suorastaan jäätävä, kun hän vastasi toiselle "Hän kerjäsi sitä." lyhyen tauon jälkeen tyttö lisäsi "Eikä tässä nyt ollut muitakaan vaihtoehtoja." eikä tytön äänessä ollut katumuksen häivääkään. Noin vain tavallaan kuului sanoa. Tämän jälkeen Modi keskittyi taas miettimään tätä outoa irtonaista Yrniä.
|
|
|
Post by frederico on Feb 25, 2013 21:46:57 GMT 3
Juno kokosi hitaasti itsensä äskeisestä tapahtumasta, pian hänen kiinnostuksensa kuitenkin heräsi. "Siis mitä sinä tarkkaan teit?" hän empi hetken " Ajattelin vain sillä jos joskus uudelleen joudumme tuohon tilanteeseen niin osaisin minäkin sitten tuota... niinkuin toimia oikein? Oliko se jonkinlainen loitsu vai mikä? Pitäisikö meidän kuitenkin siirtyä muualle tästä paikasta vai odotammeko seuraavaa hyökkäystä ja lyömme heidät lopullisesti tässä?" Puhetulva alkoi kun korkki olisi poksahtanut Junon suusta.
|
|