Post by kilpparin on Aug 16, 2012 10:07:42 GMT 3
Heips ja parempaa loppukesää kaikille!
Olen siis vuonna -87 syntynyt nainen ja asustelen Pohjois-Pohjanmaalla. Nykyisessä työpaikassa tuli kaksi vuotta täyteen toukokuussa, ja tällä hetkellä en kaipaile muuallekaan (paitsi ehkä pientä muutosta, katsotaan, josko uskaltaisin ottaa sen töissä puheeksi lähiaikoina...) Ai että mitäkö teen työkseni? Hupsista, jäikö se sanomatta? Työsopimuksessa lukee karjanhoitaja, eli päivät kuluvat lehmien parissa. Sen takia nettiaikanikin on vähän hassu, kun työpäivä jakautuu kahteen osaan; aamu- ja iltanavettaan. Unirytmissäkin voisi olla parantamisen varaa.. *virn*
Kotioloissa päiviä piristää melkoinen eläinlauma (yksin elellessä ei ole kukaan stoppaamassakaan tätä...). Siihen kuuluu kaksi kissaa, maatiaisneidit Miska (s. -07) ja Noita Nokinenä (-08), yksi kappale koiria, manchesterinterrieri Lusmu (-09), kaksi gerbiiliparia; reilun vuoden ikäiset neidit Hurina ja Havina asustavat toista dunaa ja toisesta dunasta löytyvät Iridessa ja Terence. Alunperin ne myytiin minulle äitinä ja tyttärenä, mutta varsin pian selvisi, että Vidyan nimi on syytä muuttaa Terenceksi... pienoisena riskinä äiti ja poika asustavat samaa dunaa, mutta ainakin vielä mitään ongelmia tai seurauksia ei ole ollut. Uusimpana juttuna menin laittamaan viime vuonna akvaarion, sellaisen 128-litraisen. Todennäköisesti tähän katraaseen on tulossa vielä toinen manssi, kunhan kaverini löytää sopivan narttupennun ulkomailta. Näillä näkymin se tulee minulle sijoitukseen. *hym*
Mitäs muuta... ensikosketus ropeltamiseen on ollut tieten joskus vuosien 1999-2000 aikoihin, en muista enää varmaksi. Ihka ekaan Tylypahka-ropeen en päässyt liittymistä pidemmälle, koska silloinen kone ei suostunut aukaisemaan chattia, jossa paikan oppitunnit pyörivät... *naur* Muistelisin alkuaikojen ropepaikkojen olleen sellaisia kuin Susien keskiaika (vieläkin kaipaan iulaneita) ja Danan lohikäärmekoulu. Joitain muitakin oli, mutten enää muista. Rizzane olisi varmasti ollut hieno paikka, mutta se kuoli ennen aloitustaan. Ja sitten minä eksyin Antanyaan. Sen parempaa paikkaa ei ole vielä tullut vastaan, ja se leimasi minut pahasti tarinankerronnan puolella. Mutta kaikki hienokin loppuu ainakaan. Ihmisten varttuessa ja mielenkiinnon siirtyessä hiljalleen toisaalle, Antanyakin lopulta loppui pari vuotta sitten kituuteltuaan ensin hiljaiselossa monta ajankiertoa.
Antanyan aikoihin pelasin myös Aikakirjoilla (Ajan Pyörä-sarjaan sijoittuva rope) ja Callabarissa. Olikohan muita? En muista.
Nyt en kuitenkaan ole pelannut pitkiin aikoihin. Aina välillä haikailen kuitenkin takaisin tätä vanhaa harrastustani, ja niinpä olen kokeillut paluuta erinäisissä ropemaailmoissa. Ensimmäiset pari viikkoa menee aina hyvin, mutta jos jostain syystä joudun olemaan poissa koneelta useamman päivän, paluu takaisin on mielettömän vaikeaa. Pelaaminen tahtoo loppua siihen. Jospa Myrkmere onnistuisi paremmin...
Muuta? Lukemisen lisäksi harrastuksiin kuuluu agility.
Tulipas tästä pitkä selostus. Ja täynnä tyhjää asiaa, tieten? Hih. Ei voi mitään. Kiitos ja toivottavasti suhtaudutte suopeasti tällaiseen pikkuiseen ja hiljaisemmanpuoleiseen otukseen!
- Kilpparin
Olen siis vuonna -87 syntynyt nainen ja asustelen Pohjois-Pohjanmaalla. Nykyisessä työpaikassa tuli kaksi vuotta täyteen toukokuussa, ja tällä hetkellä en kaipaile muuallekaan (paitsi ehkä pientä muutosta, katsotaan, josko uskaltaisin ottaa sen töissä puheeksi lähiaikoina...) Ai että mitäkö teen työkseni? Hupsista, jäikö se sanomatta? Työsopimuksessa lukee karjanhoitaja, eli päivät kuluvat lehmien parissa. Sen takia nettiaikanikin on vähän hassu, kun työpäivä jakautuu kahteen osaan; aamu- ja iltanavettaan. Unirytmissäkin voisi olla parantamisen varaa.. *virn*
Kotioloissa päiviä piristää melkoinen eläinlauma (yksin elellessä ei ole kukaan stoppaamassakaan tätä...). Siihen kuuluu kaksi kissaa, maatiaisneidit Miska (s. -07) ja Noita Nokinenä (-08), yksi kappale koiria, manchesterinterrieri Lusmu (-09), kaksi gerbiiliparia; reilun vuoden ikäiset neidit Hurina ja Havina asustavat toista dunaa ja toisesta dunasta löytyvät Iridessa ja Terence. Alunperin ne myytiin minulle äitinä ja tyttärenä, mutta varsin pian selvisi, että Vidyan nimi on syytä muuttaa Terenceksi... pienoisena riskinä äiti ja poika asustavat samaa dunaa, mutta ainakin vielä mitään ongelmia tai seurauksia ei ole ollut. Uusimpana juttuna menin laittamaan viime vuonna akvaarion, sellaisen 128-litraisen. Todennäköisesti tähän katraaseen on tulossa vielä toinen manssi, kunhan kaverini löytää sopivan narttupennun ulkomailta. Näillä näkymin se tulee minulle sijoitukseen. *hym*
Mitäs muuta... ensikosketus ropeltamiseen on ollut tieten joskus vuosien 1999-2000 aikoihin, en muista enää varmaksi. Ihka ekaan Tylypahka-ropeen en päässyt liittymistä pidemmälle, koska silloinen kone ei suostunut aukaisemaan chattia, jossa paikan oppitunnit pyörivät... *naur* Muistelisin alkuaikojen ropepaikkojen olleen sellaisia kuin Susien keskiaika (vieläkin kaipaan iulaneita) ja Danan lohikäärmekoulu. Joitain muitakin oli, mutten enää muista. Rizzane olisi varmasti ollut hieno paikka, mutta se kuoli ennen aloitustaan. Ja sitten minä eksyin Antanyaan. Sen parempaa paikkaa ei ole vielä tullut vastaan, ja se leimasi minut pahasti tarinankerronnan puolella. Mutta kaikki hienokin loppuu ainakaan. Ihmisten varttuessa ja mielenkiinnon siirtyessä hiljalleen toisaalle, Antanyakin lopulta loppui pari vuotta sitten kituuteltuaan ensin hiljaiselossa monta ajankiertoa.
Antanyan aikoihin pelasin myös Aikakirjoilla (Ajan Pyörä-sarjaan sijoittuva rope) ja Callabarissa. Olikohan muita? En muista.
Nyt en kuitenkaan ole pelannut pitkiin aikoihin. Aina välillä haikailen kuitenkin takaisin tätä vanhaa harrastustani, ja niinpä olen kokeillut paluuta erinäisissä ropemaailmoissa. Ensimmäiset pari viikkoa menee aina hyvin, mutta jos jostain syystä joudun olemaan poissa koneelta useamman päivän, paluu takaisin on mielettömän vaikeaa. Pelaaminen tahtoo loppua siihen. Jospa Myrkmere onnistuisi paremmin...
Muuta? Lukemisen lisäksi harrastuksiin kuuluu agility.
Tulipas tästä pitkä selostus. Ja täynnä tyhjää asiaa, tieten? Hih. Ei voi mitään. Kiitos ja toivottavasti suhtaudutte suopeasti tällaiseen pikkuiseen ja hiljaisemmanpuoleiseen otukseen!
- Kilpparin