Post by dallan on Feb 9, 2012 13:35:02 GMT 3
Tästä aiheesta on pohdintaa myös muissa oppaissa, mutta seuraavassa kaikki oleellisin samassa ketjussa.
Peliä voi suunnitella sitä aloittaessa, sen kuluessa tai ei ollenkaan. Pelin alussa suunnitellaan usein ainakin jotain hahmoista, maailmasta ja teemasta. Tästä on muissa oppaissa.
Alkusuunnittelun lisäksi peleissä voi olla suunnittelun osalta spontaaneja tapahtumia ja suunniteltuja tapahtumia.
-Spontaanissa tapahtumassa pelaaja tuo tapahtuman peliin kertomatta siitä etukäteen ja katsoo, miten kanssapelaaja siihen reagoi ja mitä siitä seuraa.
-Suunniteltu tapahtuma taas on etukäteen sovittu joko pelin alussa tai sen kuluessa. Tyypillistä on suunnitella pääpiirteittäin jokin tapahtuma, mihin hahmot ajautuvat. Pelattavaksi jää, miten kaikki tarkalleen menee.
Esimerkki:
Pelaajat suunnittelevat, että hahmo A pettää vanhan tuttunsa hahmon B ja johdattaa tämän väijytykseen.
Itse pelissä hahmot tapaavat ja hahmo A toteuttaa juonensa. Hän kuitenkin tulee keskustelleeksi hahmon B kanssa ja keskustelussa ilmenee jotain, mikä saa A:n muuttamaan mielensä koko petoksen osalta. Petos on kuitenkin edennyt jo liian pitkälle ja hahmo A joutuukin valitsemaan antaako tuttunsa loukkaantua vakavasti väijytyksessä vai puuttuuko tilanteeseen ja saa väijyttäjien vihat niskoilleen. Edelleen pelattavaksi jää, mitä kaikesta tästä tämän jälkeen seuraa.
Sekä spontaaneissa että suunnitelluissa tapahtumissa on hyviä puolia ja molempia kannattaa käyttää. Spontaanit tapahtumat ovat yllätyksellisiä ja niillä voi olla mielenkiintoisia ja odottamattomia seurauksia. Lisäksi aikaa ei tarvitse varata suunnitteluun. Suunnittelemalla taas saa toteutettua kuvioita, jotka eivät välttämättä spontaanisti onnistuisi ja ne antavat molemmille pelaajille mahdollisuuden pohtia mahdollisesti spontaaneihin käänteisiin johtavia yksityiskohtia yhteiseen valmiiseen suunnitelmaan.
Toistan vielä, että suunnittelua voi siis tehdä pelin jo alettuakin. Aina voi lähettää kanssapelaajalle privan "mitä jos seuraavana päivänä tapahtuisikin jotain tällaista!"
Peliä voi suunnitella sitä aloittaessa, sen kuluessa tai ei ollenkaan. Pelin alussa suunnitellaan usein ainakin jotain hahmoista, maailmasta ja teemasta. Tästä on muissa oppaissa.
Alkusuunnittelun lisäksi peleissä voi olla suunnittelun osalta spontaaneja tapahtumia ja suunniteltuja tapahtumia.
-Spontaanissa tapahtumassa pelaaja tuo tapahtuman peliin kertomatta siitä etukäteen ja katsoo, miten kanssapelaaja siihen reagoi ja mitä siitä seuraa.
-Suunniteltu tapahtuma taas on etukäteen sovittu joko pelin alussa tai sen kuluessa. Tyypillistä on suunnitella pääpiirteittäin jokin tapahtuma, mihin hahmot ajautuvat. Pelattavaksi jää, miten kaikki tarkalleen menee.
Esimerkki:
Pelaajat suunnittelevat, että hahmo A pettää vanhan tuttunsa hahmon B ja johdattaa tämän väijytykseen.
Itse pelissä hahmot tapaavat ja hahmo A toteuttaa juonensa. Hän kuitenkin tulee keskustelleeksi hahmon B kanssa ja keskustelussa ilmenee jotain, mikä saa A:n muuttamaan mielensä koko petoksen osalta. Petos on kuitenkin edennyt jo liian pitkälle ja hahmo A joutuukin valitsemaan antaako tuttunsa loukkaantua vakavasti väijytyksessä vai puuttuuko tilanteeseen ja saa väijyttäjien vihat niskoilleen. Edelleen pelattavaksi jää, mitä kaikesta tästä tämän jälkeen seuraa.
Sekä spontaaneissa että suunnitelluissa tapahtumissa on hyviä puolia ja molempia kannattaa käyttää. Spontaanit tapahtumat ovat yllätyksellisiä ja niillä voi olla mielenkiintoisia ja odottamattomia seurauksia. Lisäksi aikaa ei tarvitse varata suunnitteluun. Suunnittelemalla taas saa toteutettua kuvioita, jotka eivät välttämättä spontaanisti onnistuisi ja ne antavat molemmille pelaajille mahdollisuuden pohtia mahdollisesti spontaaneihin käänteisiin johtavia yksityiskohtia yhteiseen valmiiseen suunnitelmaan.
Toistan vielä, että suunnittelua voi siis tehdä pelin jo alettuakin. Aina voi lähettää kanssapelaajalle privan "mitä jos seuraavana päivänä tapahtuisikin jotain tällaista!"