|
Post by Rusalka on Sept 17, 2011 2:27:53 GMT 3
"Juu, syödä yritän!" Artemis sanoi muka viattomana. Parempi että luulisivat niin kuin että tietäisivät sormuksesta. Sitten hän katsoi rottiaista. "Joko riittää? Siis tuota, voit lähteä, olet liian sitkeä minun makuuni." Sitten hän katsoi tätä, yrittäen näyttää, sekä äkäiseltä että vihjailevalta.
|
|
|
Post by submarine on Sept 17, 2011 2:53:42 GMT 3
Iksaa tuijotti vaihteen vuoksi kissaa, pää aavistuksen verran kallellaan ja muta korvista tippuen. Tällä ei ollut hajuakaan, mistä nyt oli kyse, mutta kissahan ei sormusta välistä veisi, se oli ainakin varma. Tilanne tosin alkoi olla harvinaisen hankala muutenkin. Väki tuijotti, eikä näiden huomio varmastikaan herpaantuisi aivan heti. Sormus oli varmaankin sotkeentunut johonkin mutaan, ja sen etsiminen nyt saattaisi olla vähintäänkin mahdotonta. "Eikun sinä. Sinä lähdet", Iksaa lopulta vinkaisi vastauksensa, ravistellen kuraa turkistaan. Tällä oli edelleen vaikeuksia nähdä koko otus kunnolla. Olisi pitänyt ehtiä pesemään naamansa, mutta juuri nyt siihen ei vain ollut aikaa.
|
|
|
Post by Rusalka on Sept 17, 2011 3:00:46 GMT 3
Artemis alkoi suuttua, eikä tilannetta helpottanut se että ympärille kertyneet ihmiset yrittivät kannustaa heitä uudestaan toistensa kimppuun. "Turpa kiinni nyt!" Hän huusi ihmisille. "Minä en ole mikääm sirkus numero!" Hänen olisi tehnyt mieli pasikoa mutaa katsojien niskaan mutta se olisi voinut olla turhan vaarallista. Hän katseli ympärilleen muka ihmisiä katsoen mutta yritti samalla katsoa jos huomaisi maassa kullan kimallusta. Ei näkynyt, hän päätti lopettaa tappelun, tuhahti ja aikoi marssia ihmis joukon läpi. Toivoen että voisi myöhemmin etsiä sormusta rauhassa.
|
|
|
Post by submarine on Sept 17, 2011 3:24:07 GMT 3
Kissa näytti olevan aikeissa häipyä, ja Iksaa tuijotti tämän perään, kuten teki suurin osa sivustakatsojistakin. Omalla tavallaan rotta oli jopa aavistuksen hämmentynyt. Näinkö helppoa tämä nyt sitten olikin? Kissa lähti sovinnolla ja jätti tämän tonkimaan mutaa? Ei niin, että rial olisi varsinaisesti valittanut, mutta ihmeen hyvin tämä tuntui menevän - olkoonkin, että tällä oli kuraa silmissä, suussa, korvissa ja kuonossaan. Ja yhtä jos toistakin paikkaa jomotti. Ja sitten, koska asiat nyt vain eivät voineet mennä liian hyvin, oli kaiken pakko hajota käpäliin. Äkkiä jokin ikävän tarkkasilmäinen penikka rääkäisi: "Katsokaa, kultaa!"
Iksaalle tuli pienoinen kiire hapuilla mutaista maata samalla, kun väkeä alkoi tunkea joka suunnasta yhtenä tulvana, tönien läpi yrittävää kissaa sinne tänne ja kiskoen toisiaan pois tieltä, mölyten ja yrittäen parhaansa mukaan jokainen napata osoitetun korun ennen muita. Oli ihme, mihin kaikkeen yksi pieni kimalteleva sormirinkula ihmisiä ajoi. Tässä kohtaa se ajoi näitä tallomaan Iksaata ja kissaa jalkoihinsa parhaansa mukaan ja mölyämään kuin heikkopäiset. Paremman puutteessa rotta pisti hanttiin minkä pystyi, etten jäisi alle. Niin turhaa kuin se tuntuikin olevan.
|
|
|
Post by Rusalka on Sept 17, 2011 3:38:18 GMT 3
Artemis oli toivonut että voisi tulla myöhemmin penkomaan maata, olettaen ettei rotta olisi niin varomaton että olisi ruvennut itse vielä niin tekemään, koska niin monet silmät seurasivat heitä mutta pahaksi onneksi joku ihmis pentu näki sormuksen, ellei mutaan oltu upotettu sattumalta enemmänkin arvoesineitä. Typerä pentu ei ymmärtänyt pitää asiaa omana tietonaan vaan möläytti löydöstä kaikille, oma vika jos ei nyt saanut sitä pitää. Ja nyt kaikki alkoivat tungeksia, huutoa kohti, niin että Artemis oli jäädä jalkoihin. "Varokaa pöljät!"
|
|
|
Post by submarine on Sept 17, 2011 4:14:43 GMT 3
Iksaa oli melko varma, että sai napattua sormuksen. Tai sitten se oli jokin muu pieni rinkula, tällä ei ollut aikaa katsoa. Joku tosin onnistui tallamaan käpälälle, ja ainakin hetkeksi rotta menetti tunnon koko ulokkeesta. Mutta tämä oli silti melko varma, että puristi sitä edelleen, kun alkoi luovia sekasorron läpi, sysien väkeä seuraan kaikkea muuta kuin hellävaraisesti. Tönijöitä riitti tosin joka lähtöön, eikä rotalla hetken perästä ollut enää aavistustakaan siitä, mihin suuntaan tämä tarkalleen ottaen oli menossa. Suurin osa ei nähtävästi edes yrittänyt etsiä sormusta maasta, huitoi vain toisiaan vimmatusti pois tieltä. Iksaa onnistui saamaan nyrkistä jo aristavaan silmäänsä, potkaisi jotakuta arkaan paikkaan ja luovi kyynärpäätekniikalla miten taisi. Rial oli melko varma, että tuli törmänneeksi kissaan vellovassa sekasorrossa, ja paremman puutteessa tarrasi kiinni tästä saadakseen edes jotakin tolkkua johonkin.
Melko pian yleisen kahakan ylle kajahti karjaisu, joka tuli painolla ja auktoriteetillä, jota vain kaupunginvartijoilla saattoi olla. Tarkalleen ottaen se siis pyrki kertomaan pukareille reilusti etukäteen, mitä tuleman piti, ja että näiden oli paras juosta mahdollisimman nopeasti muualle tai ainakin esittää lainkuuliaista kansalaista, sillä kaikki ylimääräinen homma oli ikävää. Pakenevien varkaiden perässä ei juostu, eikä tappelupukareita ja kahakoitsijoita alettu pidättämään, jos pelkkä huuto riitti erottelemaan koko touhusta muutaman syyllisen joita sorsia sitten näidenkin edestä. "Noniin! Noniin! Joka urpo järjestykseen! Vartion nimessä, jokainen syyllinen tulee katumaan syntymäänsä!" kaikui perinteinen huuto. Iksaalla oli nopeasti paha aavistus siitä, ketä (tai keitä) kohta osoiteltaisiin sormella...
|
|
|
Post by Rusalka on Sept 18, 2011 18:18:27 GMT 3
Artemis yritti pysyä pystyssä tungoksessa, kaatuminen tässä rytäkässä voisi viedä hengen. Joku tarraso häneen, ilmeisesti rotta. Ja sitten kuului vartijoiden ääni. "Nyt ollaan kusessa. Meitä tästä syytetään." Artemis läiskäisi rottaa käteen ja ärähti. "Päästä irti!"
|
|
|
Post by submarine on Sept 18, 2011 18:34:02 GMT 3
Iksaa irroitti otteensa kissaotuksesta kun tämä ärähti ja huitoi, osittain koska ei varsinaisesti edes tiennyt, miksi oli tästä kiinni napannut. Sitä paitsi tätä kiinnosti tässä kohtaa paljon enemmän päästä väkijoukosta pois ja suunnata mahdollisimman nopeaan tahtiin muualle, mutta joukolla itsellään tuntui olevan aivan muuta suunnitelmia. Vartijoiden ilmaantuminen alkoi saada ihmisiin (ja muutamaan kynnelle kykenevään rottaankin) melko nopeaan tahtiin jotakin rotia, ja nämä alkoivat hajaantua sivummalle, tönien samalla kissaa ja rottaa keskelleen. Melkein yhtä nopeasti löytyi myös yhteinen, "nuo ne olivat" -tyylinen sävel, jota oli mukava toistella samalla kun osoitteli sormella.
Vartijat, puolisen tusinaa miestä jotka tienristeyksessä olivat partioineet, suuntasivat nopeaan tahtiin kohti häiriöitä ja kahakkaa. Ja vaikkei Iksaa näiden ilmeitä kivistävillä silmillään nähnytkään, olivat nämä mitä varmimmin kaikkea muuta kuin kiinnostuneita syistä tai siitä, kuka tarkalleen ottaen oli oikeassa ja mistä kaikki johtui. Kunhan löytyisi muutama syyllinen. Niin se aina meni. Rotta tuli vilkaiseeksi kissaan, siinä samalla kun yritti tihrustaa jonkinlaista pakoreittiä. "Paha juttu", tämä vinkaisi, hapuillen vyöksi kiertämälle kangaskaistaleelleen työntämäänsä veistä. Keihäs oli jossakin syyttävästi hymisevän joukon jalkojen alla mudassa ja eittämättä käpälien ulottumatomissa...
|
|
|
Post by Rusalka on Sept 18, 2011 21:31:46 GMT 3
Artemis katsoi ihmisä murhaavasti ja sanoi sitten vartijoille, vaikkei odottanut näiden uskovan. "Nuo yrittivät usuttaa meitä toistemme kimppuun jotta voisivat lyödä vetoa! Emme me halunneet tapella!"
|
|
|
Post by submarine on Sept 18, 2011 22:36:01 GMT 3
Vartijajoukkoon kissan vakuuttelut näyttivät uppoavan suunnilleen yhtä hyvin, kuin veitsi kiveen. Nämä eivät korvaansa juuri lotkauttaneet selittelyille, sehän olisi vaatinut ajattelua ja asian selvittelyä ja muuta sen sellaista hankalaa ja aikaa vievää. Siksi olikin oikein mukava, että väkijoukko osoitteli jo melkein yhtenä miehenä syyllisiä, kuin olisi suorastaan tuputtanut näitä tarjottimella. "Noniin! Putkan puolella on aikaa selitellä! Alkakaas tulla sitten!" jonkinlainen johtohahmon tapainen ärähteli, huitoen käsillään melkoiseen tahtiin.
Kukaties Iksaa olisi voinut jopa lähteä hyvällä tai ilman nahinoita, mutta tällä oli harvinaisen hyvä käsitys siitä, mitä rotille, muille vähemmän suosituille ja todennäköisesti myös kissoille tuppasi tapahtumaan vartijoiden herkässä huomassa. Rottia ei viety putkaan tai pidätetty. Vartioston käsittelyn jälkeen rottia kannettiin ojaan. "Ei hyvä. Juokse", Iksaa sihahti matalasti kissalle. Tämä oli ehkä ärhäkkä ryöväri, mutta ei siltikään ansainnut sitä, mitä vartijoilla oli todennäköisesti tarjolla. Oltiin avoimessa maassa, ja pakoreittejä varmasti oli. Kunhan vain pääsisi ihmisjoukon läpi...
|
|
|
Post by Rusalka on Sept 18, 2011 22:52:33 GMT 3
"Niin aioin tehdä!" Artemis sähisi takaisin ja hyppäsi takanaan olevan ihmisen hartioille ja ponnisti siitä ilmaan, näin taiteillen hän pakeni joukon keskeltä, oikein toivoen että hänen kyntensä jättäisivät muutamia naarmuja elävään mutta tyhmään juoksu alustaansa.
|
|
|
Post by submarine on Sept 18, 2011 23:15:37 GMT 3
Kissa oli ketterä, pakko myöntää. Iksaa jäi hetkeksi tuijottamaan hölmistyneenä tämän perään kun otus loikkasi yhden sivustakatsojan päältä ja siitä ihmisten ylitse - ja niin jäi muu joukkokin. Rotta puolestaan oli huomattavasti vankempaa tekoa, eikä tämä elätellyt toiveitakaan moisesta näppäryydestä. Mutta hölmistyneenä tämän perään tuijottava ihmisjoukko oli kaikkea muuta kuin vankka muuri. Ja Iksaalla oli muutama kunnon harppaus vauhtia. Vankat kyynärpäät ja vahvatekoisen rialin verran painoa takana saivat muutamat kevyemmän tapauksen kompuroimaan sivuun, kun rotta painoi muutaman raivoisan vinkaisun saattelemana läpi.
Seurasi muutama hetki lisää hölmistynyttä tuijotusta. Ja sitten, melkeinpä klassisesti, vartijajoukon johtajan tapainen, kiillotetuissa saappaissaan ja hohtavissa palttoonnapeissaan, ärähti: "Perään, urpot!" Ja jostain syystä, jota Iksaa kirosi hiljaa mielessään, koko väkijoukko noudatti kuuliaisesti komentoa, vartijat kintereillään. Kukaties koska tajusivat, että kun sormusta ei näkynyt missään, se oli todennäköisesti jommallakummalla pakenevista otuksista. Puolisentoista tusinaa maata hakkaavaa jalkaparia ei ollut mikään erityisen mukava ääni, ja rial suuntasi kissan perään minkä vain kerkesi...
|
|
|
Post by Rusalka on Sept 20, 2011 19:32:05 GMT 3
Artemis juoksi mahdollisimman nopeasti kohti tiheikköä joka näkyi kauempana, hän halusi vain päästä pois torilta ja sen idiooteista. Sormus oli jäänyt jälkeen, no, olihan hänellä muutama kolikko jonka hän oli varastanut. Nyt piti varjella henkeä ja unohtaa kalleudet. Ihmiset eivät pysyneet hänen perässään, varsinkaan raskaasti aseistetut vartijat. Hän näki rotan seuraavan myös.
|
|
|
Post by submarine on Sept 20, 2011 20:13:29 GMT 3
Kissalla oli etumatka, ja eittämättä jossakin määrin enemmän nopeutta, mutta Iksaalla oli päällä tietynlainen hyvin, hyvin varteenotettava kuolemanpelko ja takana juoksukokemusta. Ja maa oli mutaista velliä. Loppujen lopuksi rotta ei jäänyt kovinkaan paljoa jälkeen, mikä oli melkoisen hyvä, sillä tällä oli kintereillään harvinaisen äreä väkijoukko, josta toimeliaimmat heiluttivat jo hetkessä jostakin tekaistuja aseentapaisia. Oli jokseenkin harvinaisen suuri onni, että rial oli ainaki näitä nopeampi. Tällä tosin ei ollut mitään käsitystä siitä, mihin suuntaan olisi ollut tarkoitus suunnata tai missä oli hyvä piilopaikka. Mutta kissa näytti tietävän, joten rotta seurasi hanakasti tätä, toivoen viimeistään metsässä karistavansa sitkeimmätkin takaa-ajajat.
|
|
|
Post by Rusalka on Sept 20, 2011 20:30:04 GMT 3
Artemis saapui tiheikön reunaan ja syöksyi sinne, kunnon metsä ei ollut kyseessä mutta ihmisen kokoisella olennolla voisi silti olla vaikeuksia liikkua nopeasti, Artemis sensijaan voisi edelleen pitää yllä hyvää vauhtia, vaikka häntä rupesi pikkuhiljaa väsyttämään, kissat eivät olleet maratoonareita, eivätkä myöskään kissa anthropomorphit. Artemis oli liikkunut täällä ennnenkin, itse asiassa hän oli saapunut torille tätä kautta, hän tiesi että tiheikkö jatkuisi muutaman virstan näin ja muuttuisi sitten kunnon havumetsäksi. Hän hidasti vauhtia, liikkuen kuitenkin edelleen reippaasti.
|
|