|
Post by kahku on Jun 18, 2010 22:45:07 GMT 3
//Koitin lisätä kuvailua..//
Awann hermostui. Hän tunsi hikikarpaloiden valuvan selkäänsä pitkin. Nuorella miehellä oli kaikesta kyynisyydestään ja itserakkaudestaan huolimatta tarve olla piireissä . Maageihin ei suhtauduttu samalla lämmöllä kaikkialla joten oli aina parempi jos selustaa turvaisi vaikutusvaltaisia tai kuuluisia henkilöitä. Ja nyt hän oli mennyt mokailemaan. Ojapummitella ehkä yhtä tunnetuimmista henkilöistä jotka olivat vaikuttajia Pelissä. Toisaalta mies vaikuttanut ottaneensa nokkiinsa asiasta...Kummallinen Pelaaja.
Awann astui hetkeksi ruumiistaan tarkistaakseen ulkonäkönsä. Neitojen eteen ei astuttaisi epäsiistissä ulkomuodossa. Henkiäinen näki edessään kalpeahkon nuorukaisen, joka seisoi hieman lysyssä mutta muuten oli huoliteltu kastanjanruskeissa hiuksissaan jotka hän oli letittänyt ranskanletille ja kiinnittänyt palmikon päähän tumman punaisen sulan. Jos hän olisi yhtä paljon molempiin sukupuoliin suuntautuva kuin henkiäinen niin Awann olisi lyönyt hynttyyt yhteen itsensä kanssa. Näitäkin maageja löytyi.
Hän asteli jonkin verran luutnantin jäljessä ja päätyi katsomaan baaritiskin koristeluja sellaisesta kulmasta, että näki sekä Dion'yso nae Jukarty'hannae Zuann'innattreihienn Rainnyt'hhin kuvan ja Rainen. ’Hassun saman näköisiä nuo keskenään, nimissäkin jotain samaa…Tuo haltiamieshän oli Dion’yso ja hirveän pitkät litania’ MacQerryin oli ollut laiska koulussa eikä ollut päntännyt nimiä kunnolla päähänsä. ’joitain pimeiden haltioiden äänteitä Rainnyt’hh..Ja sitten on Dionysos Raine’
|
|
|
Post by naakdu on Jun 20, 2010 21:24:42 GMT 3
Myra ei voinut peittää hämmästystään nähdessään kaksikon uudelleen. Vielä alle puoli tuntia sitten Myra olisi voinut lyödä koko omaisuutensa vetoa siitä, että miehet olivat rikollisia, katupummeja, reissussa rähjääntyneitä mitättömiä jalkarättejä. Mutta nyt he olivat viimeisen päälle laitettuja, ja varsinkin Raine oli kokenut hetkessä valtavan muodonmuutoksen, eikä ollut enää epäilystäkään siitä, etteikö miehillä olisi jotain vaikutusvaltaa. Onneksi kukaan ei ollut ehdottanut vedonlyöntiä, Myra olisi muuten rutiköyhä. Hänen oli myönnettävä itselleen, että nyt sekä Awann että Raine näyttivät varsin komeilta ja huolitelluilta.
"Nyt kuulostaa jo paljon paremmalta - ja näyttää myös", Myra sanoi virnistäen. "Pistän tuopit tulemaan - teille myös?" Kysymys oli osoitettu Awannille, mutta tyttö ei jäänyt turhia odottelemaan lähes varmaa myöntävää vastausta, vaan otti tiskin alta kaksi isoa lasituoppia ja täytti ne seinustalla olevasta, kellarista juuri tuodusta oluttynnyristä. Olut kuohusi yli molemmista tuopeista ja sitä valui hieman lattiallekin, Myra tuhahti ja kuivasi nopeasti kahvat ennen kuin ojensi tuopit miehille. "Olkaapa hyvät, arvon herrat maagi ja luutnantti, ja tervetuloa majatalo Awashash neljäkakkoseen", Myra toivotti reippaasti.
|
|
|
Post by bao on Jun 20, 2010 22:52:42 GMT 3
"Kiitokseni" Raine otti tuopin ja kohotti sen kuin juodakseen maljan koko majatalolle"Satakoot ilo ja onni Awashash neljäkakkosen päälle, puhumattakaan rikkauksista ja rakkauksista joissa talon viehättävä neito tulkoon kahlaamaan" Raine sortui jälleen kaunopuheisuuteen, hän pyyhkäisi muutaman omasta paahdetun kanelin värisestä palmikostaan karanneet suortuvan pois sirohko piirteisiltä kasvoiltaan ja nosti tuopin huulilleen."toki jotain hyvää tapahtukoon sinullekkin maagi-poju"
Raine muuttuisi paljon suopeammaksi oluen lähipiirissä mutta tuskinpa siltikään käyttäisi Awannistä tämän nimeä. Pojassa oli tosin huomattavissa asenteen muutos tämän nähtyäkkin Rainen ylpeänä , karismaattisena ja noh, olihan hän, komeana. Mahtoikohan poju pelata Peliä? Ainakin tämä uusi alempiarvoisuus vaikutti, että näin olisi. Olihan hän itse varsin mahtavakin pelaaja. Tunnettu, viekas ja hoveissa kuin kotonaan. Ei ollut ihme, että vähäisemmät pelaajat yrittäisivät luikerrella hänen selkänsä suomiin turviin.
//Ai nii Naakdusein, kuinka hyvin oot lukenut Ajna Pyörää? Siinä esiintyy Peli. El nimitys eri hovien, aatelisten ja tollasten juonitteulle. Vaikea selittää. Miä ja Kahku ollaan sitä kirjasarjaa jonkin verranluettu. Kahku tais olla osassa 14? Ite vasta jossai 6 tai 7...//
|
|
|
Post by kahku on Jun 21, 2010 3:04:45 GMT 3
//Niin, emme taineet ottaa huomioon muita ihmisiä uppoutuessa Peliin...//&// Mulla on tällä hetkellä lainassa se 14..Vielä en ole kokonaan lukenut.//
Awann oli kieltäytymässä oluesta sillä hänen tuliloitsuistaan tulisi holtittomampia alkoholia ollessa veresssä mutta ei ehtinyt vastata tytölle mitään. Hän tyytyi kohtaloonsa ja ehti nostaa tuoppinsa ennen Rainen uusimman runollisuuden lopahtamista. "Kaikella kunnioituksella sir, Loistakoon aurinko neidille enemmän kuin tuo törppö saa hölötettyä tyhmyyksiä" Hän hörppäisi oluestaan ja antoi pehmeän täyteläisen tammitynnyrissä kypsytellyn ohramallas nesteen täyttää hänen makuaistinsa. Myra ei ollut liioitellut kehuessaan sitä ja nuorukainen ymmärsi melkeimpä luutnantinkin herkistymisen oluelle.
Otettuaan suuren kulauksen hän laski tuoppinsa pöydälle. "Olipas se hyvää. Harvoin saa missään näin hyvin pantua olutta". Häntä häiritsi edelleen pimeän haltian ja Rainen yhdennäköisyys, siinä oli pakko piillä jonkin muu kuin sattuma.
"Hetkonen, nämä kaiverruksethan kertovat Pelisä?!" Peli on kaikkialla, sitä pelattiin niin sataman porttoloissa kuin Qwaanien sademetsäpalatsissa. "Tuo haltia tuossa, eikö hän itse Pelin aloittaja, ensimmäinen pelaaja Dion'yso nae Jukarty'hannae Zuann'innattreihienn Rainnyt'hh?"
//Anteeksi, otin tässä joitain vapauksia ^^'//
|
|
|
Post by naakdu on Jul 11, 2010 15:42:10 GMT 3
// Pahoitteluni, että kesti näin kauan, mutta lähdin Saksasta Unkariin eikä siellä ollutkaan nettiä kuten olin luullut... nohh pian ollaan taas Suomessa ja siellä luultavasti ehdin useammin taas pelailla //
Myraa huvitti suunnattomasti Rainen runsas sanojen käyttö. Hän huudahti nauraen: "Ja syököön koirat arvon herra luutnantin liukkaan kielen ennen kuin se saa aikaan jotain peruuttamatonta!" Myrakin olisi mielellään kohottanut tuopin herrojen kanssa, mutta hän oli nyt töissä eikä vapaalla. Sitä ei sopinut unohtaa.
"Kiitos! Lisääkin saa, tätä kyllä piisaa", Myra vastasi vinkaten silmää Awannille. Sitten hän kiiruhti baaritiskin toiseen päähän palvelemaan muutamaa muuta janoista veteraanisankaria, jotka olivat madelleet paikalle sammaltavasta puheesta päätellen jo valmiiksi hiprakassa. Myralle maksava asiakas oli aina maksava asiakas, joten hän kaatoi pikaisesti papoille pari tuoppia ja palasi sitten takaisin luutnantin ja maagin päähän tiskiä kuivailemaan takatiskillä seisovia laseja - ja kuuntelemaan, mistä miehet keskustelivat. Minkä sitä uteliaisuudelleen mahtoi?
Myra tosin ei hirveästi hyötynyt ainakaan ensimmäisestä kommentista, jonka kuuli maagin sanovan. Hän ei ymmärtänyt kuin puolet puheesta, loppu oli omituista kieltä josta ei ottanut tavallinen majatalontyttö mitään selvää. "Zuannhalej Rainytht? Kaikkea te maagit näettekin joka puolella… eikö tuo ole aivan tavallinen koristekaiverrus?"
// Ajan Pyörää en ole lukenut ollenkaan… no, tämä onneksi hoituu helposti: Myra ei ole maagi eikä ole vielä ehtinyt olla minkään sellaisen kanssa aiemmin tekemisissä, joten hän on yhtä pihalla kuin minäkin //
|
|
|
Post by bao on Aug 15, 2010 18:46:49 GMT 3
//En sano mitään vastauksen kestämisestä...//
Raine tunsi olonsa hankalaksi. Hän uskoi toki pärjäävänsä majatalosta uloskin jos selviäisi, että muut paikallaolijat olisivat Jaemertan nykyisen hallituksen asialla valmiina tappamaan lähes viimeisimpiä magiattomia vallastasyöstyn keisarin alenevan polven jälkeläisiä eli Rainen. Chitianhein pystysi jakaantumaan tarpeenvaatiessa kolmeksi ja kolmikko voisi muuttua leijonan kokoisiksi. Lisäksi Rainella olisi miekka ja taitonsa, näitä miettien hänellä ei olisi hätää.
Mutta ei hän silti ollut varma haluaisiko"paljastua". Hän ei tiennyt tunnettiinko täällä päin kovinkaan hyvin Dion'yso nae Jukarty'hannae Zuann'innattreihienn Rainnyt'hhin perimää ja jälkeläisiä mutta..Koskaan ei voinut olla varma. Hän piti enemmän omilla ansiolla kohoamisesta Pelissä eikä halunnut käyttää ehdotonta valttikorttia Pelissä. Olisihan se ylivoimaista jos julistautuisi Pelin aloittajan jälkeläiseksi.¨
Hän huokaisi, "Kyllä tuo on Zjetta'de, Pelin aloittaja mutta onhan tuo vain tavallinen kaiverrus. Se on vain kuvioitu näin." Zjetta'de, sana joka tarkoitti aloittajaa pimeän haltijoiden kielellä. Mielessään Raine kirosi. Ei hänen pitänyt mokata näin pahasti. Nyt vain toivomaan ettei kukaan ymmärtänyt haltiapohjaisia kieliä
Hän vilkaisi tuoppiaan ja huomasi kulauttaneensa kurkustaan alas vähän reilummin. Kohta pitäisi pyytää täydennystä tuolta tytöltä..Joka vaikutti edelleen hirvittävän tutulta, mahdankohan tuntea hänen sukulaisensa? Raine pohti syntyjä syviä ja vaipui hiljaiseksi.
|
|
|
Post by kahku on Aug 15, 2010 19:22:20 GMT 3
//MTÄH? Tämä ei voi olla totta, näkevätkö nuoremmat silmäni oikein? Onko Bao palannut ja peräti vastannut peliin..Jos et siis huomannut B tämä on sarkasmia..Tai yrittää olla//
Eli Awann olikin nähnyt oikein mutta tuo kumma yhdennäköisyys. "Mitäs muuten eikö tuosta Dionysos Rainnet'hhista kerrota jotain mieletöntä legendaa? Mahtaako kukaan osata sitä?" Awann lausui nimen väärin mutta samalla hänellä loksahti. Dionysos oli selkeä muunnos Dion'ysosta ja Rainnyt'hh..Melkein kuin Raine. Nuorukainen tarkkaili hetken Rainea mutta oli purskahtaa nauruun. Vaikka luutnantti näytti kaiverruksen hahmolta ei se merkannut mitään ja miehen sukukin oli varmasti vain halunnut ottaa juhlallisen nimen. "Hyvä tarina tekisi niin hyvää näin olusella istuttaessa. Varmasti joku täällä osaa legendat?"
|
|
|
Post by naakdu on Aug 20, 2010 22:04:27 GMT 3
"Uskoisin, että täällä on eräs henkilö, joka osaa nuo laulut. Minuakin kiinnostaisi kuulla ne.." Myra pohdiskeli kovaan ääneen, vilkaisten muka ohimennen kulmapöytään, jossa oli istunut muuan mies koko illan. Parrakas miekkonen pimennossa ilmeisesti joko kuuli, mitä Myra sanoi, tai sitten hän oli kuunnellut Rainen ja Awannin keskustelun. Joka tapauksessa hän astui varjoistaan ja nilkutti baaritiskin ääreen.
"Minä! Minä tunnenh kylläh nuo legendat!" Miehen ääni sammalsi jo hieman oluenjuonnista, mutta mikään ei saisi reissaavaa runonlaulaja Rabarusta jättämään näin mehukasta esiintymismahdollisuutta väliin! "Te, neitonen, hakishitteko luuttuni tuolta eteishovelta?", mies pyysi Myralta, joka nyökättyään nouti tottuneen näköisenä papan soittimen. "Ehdinkin jo pohtia, aikooko Rabarus esittää tänään jotain", Myra sanoi ojentaessaan luutun miehelle. Runonlaulaja oli tytölle tuttu, sillä miehellä oli tapana käydä näillä kulmilla kerran vuodessa laulelemassa. Myran oli myönnettävä, että hän oli kuullut parempiakin laulajia kuin tämä kyseinen herra oli, mutta ainakaan mies ei koskaan seonnut sanoissa tai säkeistöissä.
Runonlaulaja ryki kurkkuaan ja soitti luutustaan muutaman soinnun, ennen kuin aloitti pitkän laulelman:
Kas legenda tää kertoo haltiashta pimeän ja jään Hän oli maageishta voimakkain, kaikki sen ties kaiken taidolla osasi - millainen mahtimies!
Niin kävi, hän rakastui vanhempiensa palvojaan, papittareen ihastui vaimo raskahaksi tuli aikoinaan ja herralleen pojan antoih
Häpeän hetki koitti lapsessa kun magiattomuus voitti ei ollut periytynyt se kyky hänelle
Mies suuttui, vaimonsa jätti ja uuden otti - niin magia säilyi mutta lastensa valtasuhteet häilyi
Runonlaulaja keskeytti laulunsa hetkeksi - soitto tosin jatkui edelleen, ja Myra tiesi antaa hänelle tuopillisen olutta. Sitten hän jatkoi taas:
Nimittäin tuli magiattomashta shuuri - hik - myöhemmin siitä suvusta keisari juuri ei heihin magia tai loitsut pystynyt muttei myöshkään valta heille jäänyt
Demonin lähetti pimeän haltia perään hyvässä - ei kai pahassa sentään! otti demoni muodon koiran ja vartioi koira perkuleskin sisälleen kolme taltioi
Mutta itse haltia pimeä jolle mainita nyt en kerro nimeä elossa lienee ja muinaisuudessa koitti ja meille myöhemmin Pelin aloitti
On maagishet jälkeläiset vienyt mukanaan tokko koskaan ollutkaan olisikohan vain legenda, eri pimeiden haltioiden valtakuntaan voi koittaa
Kas varjoratsastajat saattavat he olla, tuskin kukaan muu totuutta tietää Pelin haltia aloitti ja Pelaajat sietää
Mutta hän ja myös Jaemertan keisari, she Magiaton katosi kenties vain historian hämäriin viemäriin hukkuivat
// Noin, siinä hieno legenda. :--D Oikeasti se on Baon kirjoittama, tosin etenkin alussa otin hieman vapauksia... Bao, mä oon ihan sika hyvä hieroglyfien kanssa, sain jopa tuon tulkittua. xD //
|
|
|
Post by bao on Aug 21, 2010 19:45:07 GMT 3
//Oh niin kaunista, tulee ihan tippa linssiin...Kuka väitti että kemia on turha aine xD Hakeudu tolla hieroglyfien selvitystaidolla argeologiksi niin saadaan viimeisetkin kirjoitukset selvitettyä :''--D//
Samperi, joku osasi legendoja...Rainen leukaperät kiristyivät. Ei hänellä hätää ollut mutta tuo versio sisälsi muutamia liian ilmeisiä vinkkejä siitä kuka hän oli..."Upea esitys mies hyvä, sallinet minun tarjota vaahtopäisen niin voit kertoa kuinka olet tuon oppinut..Luulin legendojen kadonneen Keisarin mukana.."
Ei hänen henkilöllisyytensä mitään merkinnyt mutta jos Jinzhí paljastuisi...Ei, ei näin.
No tulimaagi tuskin löytäisi edes haltiaa ihmisten joukosta vaikak haltia ilakoisi nakusillaan kapteenin hattu päässään. Myra-tyttönen saattaisi olla eri maata, mutta tuskin hän mitään huomaisi...Helvetti, Chitianhei oli ollut kolmena..
//ainiin kuuntelin IronMaidenia ja biisiä Journeyman.."I know what I want, I say what I want And no one can take it away. I know what I want, I say what I want And no one can take it away.
But the memory still remains. All those past years not so strange " tuli mieleen Raine..//
|
|
|
Post by kahku on Aug 22, 2010 21:21:33 GMT 3
Awann pohdiskeli hetken kuka hänelle tuli mieleen legendan magiattomasta mutta lopetti pähkäilyn kun ei muistanut. Asia ärsytti tulimaagia, hän oli aivan varma, että oli nähnyt tuon henkilön aivan äskettäin…No asialle ei voinut mitään ja nuorukainen hörppäsi tuopistaan. ”Hienosti esitetty hyvä herra” Esittäjä oli nyt ollut vähän maistissa mutta balladi oli ajanut asiansa ja ollut viihdyttävä.
Toivottavasti runonlaulaja painuisi luutnantin kanssa kauemmas nin hän saisi tilaisuuden tutustua tyttöön.
Nuorukainen kääntyi ja kumartui hieman Myran puoleen. ”Ovatko illat täälläpäin aina tälläisiä?”
|
|
|
Post by naakdu on Sept 12, 2010 13:14:05 GMT 3
"Kiitoksia yleishölle", runonlaulajan oli tarkoitus kiittää molempia miehiä kehuista, mutta puhui tuijottaen ainoastaan Rainea - tarjosihan luutnantti hänelle sentään vaahtopäisen, jonka Myra jo kiikutti hänelle. "Kuulesh poikanen, luulisi sinun tietävän, etteivät legendat koskaan katoa niin kauan kun on ihmishiä, jotka muishtavat!" Rabarus sanoi Rainelle heristäen sormeaan hänelle. "Minä en itse ollut paikalla, mutta olen sentään kuuluisaa runonlaulajasukua. Varmaankin olet kuullut isoshedästäni Ribatiuksesta? Kukapa ei, shillä hän oli laulajana itse Keisarin hovissa ja legenda on hänen säveltämänsä, hah hah haa!" Runonlaulaja nauroi narisevalla äänellä ja tipautti huomaamatta olutta vaatteilleen, ja jatkoi sitten loputtomalta tuntuvaa papatustaan Rainelle: "Shääli vain, että legendasta ei ole tullut niin suosittu, että muutkin runonlaulajat shitä laulaisivat.. Mutta teillä oli onnea totiseshti kun minuun törmäsitte, minä nimittäin tiedän.." Viimeisen lauseen pappa sentään tajusi sanoa hieman hiljempaa, niin että vain Raine saattoi sen kuulla. "Minä taidan tiethää, kuka te olette" Myra oli saanut kuulla Rabaruksen oluenhuuruisia tarinoita niin paljon elämänsä aikana, ettei jaksanut kiinnostua siitä, mitä vanhus kertoili Rainelle, ja oli siksi varsin tyytyväinen huomatessaan Awannin yrittävän aloittaa keskustelun hänen kanssaan. "Hah hah, en tiedä mitä tarkoitatte, herra maagi", Myra naurahti. "Jos tarkoitatte, onko täällä aina juoppohulluja laulajia, kyllä on oikea vastaus.. jos taas pohditte, kuinka usein tänne eksyy maageja ja luutnantteja, voisin sanoa että harvemmin", Myra sanoi hymyillen. "Tähän aikaan vuodesta kyllä yleensä on vähän hiljaisempaa kuin tänään" // Olin tosi ahkera ja tein Myralle esittelyn, mikäli kiinnostaa vilkaista niin klikatkaapa tästä ^3^ //
|
|
|
Post by bao on Sept 14, 2010 8:57:30 GMT 3
//taputi taputi//
Raine nielaisi. Hän oli kuullut Ribatiuksesta. Entinen kadetti ohjaili toista miestä hivenen kauemmaksi nuorista jotteivat nämä olisi kuuloalueen sisällä. "Minäkin tiedän kuka minä olen ja tiedän, että te hyvä herra kuulutte itse Ribatiuksen sukuun joten ehkä minunkin olisi parasta esitellä itseni..Melkein voisin kuvitella teillä olevan muita luuloja nimestäni ja suvustani.."
Chitianheitä ärsytti, Chian Chu ja Tian Wu eivät olleet saaneet tarpeeksi magiaa ja olivat nälissään. Isäntähän ei ollut paikalla, koira virnisti niin ovelasti kuin vain nallemaisella naamalla voi ja rupesi vapauttamaan Chian Chuta ja Tian Wuta hitaasti. Pian huoneessa oli kolme hahmoa, kaksi hyvinkin varjomaisina sillä eihän Chiti oikeasti saanut jakaantua ilman käskyä. Varjot läksivät huoneesta valuen roista ulos ja majatalon ulkopuolella ne lähtivät jahtaamaan vainunsa avulla kaikkea missä oli magiaa. Moni velho kuvitteli o helvetin hurttien saaneen kiinni kun pimeällä tiellä näkyi varjomainen kaksikko.
Näistä tapahtumista Raine ei tiennyt, häntä ei edes kiinnostanut tulimaagin ja tytön keskustelu vaan tämä runonlaulaja joka saattaisi osoittautua liiankin tietäväiseksi.
|
|
|
Post by kahku on Sept 19, 2010 13:26:47 GMT 3
//Heih,sori, että minä vuorostani osallistuin tähän vastauksen pitkittämiseen ^^"//
Kerrankin hänellä näytti olevan tuuria kun Raine siirtyi etämmälle runonlaulajan kanssa. "No näin minun silmiini tämä näyttää silti melkoiselta hullunmyllyltä mutta mikäpä minä olen mitään sanomaan. Mitäpä tulimaagi mistään tietäisi" Awann virnisti tytölle, tulimaagithan eivät toki itse eläneet kaaoksessa tulidemonien tai mustien liekkien keskellä. Nuorukainen teki kädellääneleen jolla ei oikeastaan tarkoittanut mitään, lievän heilautuksen kämmenellään. Tämänkin hän teki tuodakseen julki vain kuinka huvittavaa itseasiassa tämä kaikki oli; tulimaagi, entinen kadetti, juoppo runonlaulaja, majatalonemännän tytär, koko tämä asetelma. Ja ne hemmetin koirat. Luullen edelleen, että koiria oli kolme, ei Awann uskaltautuisi lähteä kovin pitkälle majatalon piiristä. Jokin niissä koirissa karmi maagia eikä hän siltikään luottanut mokomien omistajaan
|
|
|
Post by naakdu on Sept 29, 2010 14:18:18 GMT 3
Rabarusta oli varsin helppo ohjailla, sillä hän ei edes tuntunut huomaavan sitä niiden enemmän kuin muutaman tuopillisensa jälkeen. Hän vain hymisi iloisesti ja aina katsoessaan Raineen väläytti ovelan 'minä tiedän kyllä- hymyn "Muitha luuloja? Voi poikasheni, kyllä runonlaulaja Rabarus tunnishtaa herransa misshä vain", Rabarus sanoi kun he olivat ajautuneet jo hyvän matkan päähän muusta väestä. Hän kumarsi miehelle naurettavan syvään. "Sukuni on palvellut omaasi viihdyttämällä teidän hovisshanne jo vuosisatoja, Dionysos Raine, ja tiedän koko sukuhistoriashi ammoisista ajoista lähtien. Ainoashtaan tarinan loppu on jäänyt epäselväksi, kun sinä katosit…" Rabarus tuijotti Rainea niin intensiivisesti kuin vain päissään pystyi. "Voishitkin hieman kertoa siitä..."
Myra oli pannut sivusilmällä merkille, että Rainen käyttäytymisessä tuntui olevan jotain salamyhkäistä, vaikka hän ei voinut kuulla kauempana keskustelusta mitään. Mitä salaisuuksia juopolla runonlaulajalla saattoi olla tuollaiselle henkilölle? Asia tuntui Myrasta niin käsittämättömältä, ettei hän viitsinyt asettaa sille enempää painoarvoa, vaan keskittyi kuuntelemaan Awannin kommenttia.
"Uskoisin kyllä, että tulimaagi tietää paljonkin, ainakin enemmän kuin pelkkä majatalon tyttö", Myra vastasi miehelle hymyillen. Hänellä oli tapana vähätellä tietämystään maalaiskasvatuksensa vuoksi, vaikka itse asiassa oli monista asioista hyvinkin perillä - pöytäkeskustelujen salakuunteleminen tiskin takaa oli hänestä varsin rattoisaa ajanvietettä. Nyt hänellä oli tosin parempaakin tekemistä, sillä tulimaagi kiinnosti häntä. "Mikä teidät on saanut tänne asti tulemaan? En muista koko elämäni aikana törmänneeni kuin yhteen teikäläiseen, ja siitäkin on jo hyvin kauan."
|
|
|
Post by bao on Oct 1, 2010 16:13:16 GMT 3
//senkin nuudeliliemet...Täällä kaikessa rauhaassa muut ropetttelee ja mä tappelen treenilaukun kanssa...//
"Pidemtäämpäs se suu hivenen soukemalla, en nimittin leikittele vain omalla hengelläni jos nämä asiat paljastuvat"Raine ntaputti sormenpällä pari kertaa nenänpäätään salaisuuden merkiksi. "Rainnyt'hhien kadottua Jaemertasta levittyivät keisarin sisarukset kukin omalle taholleen. Nykyisen tietämyksen mukaan 4 sisar-haaraa ovat sekoittuneet ja pelastuneet kansan keskelle ja suurin osa muuttanutkin kotoseuduille. Alenevan polven haara, ainut josta seuraava verisidoksinen keisari voisi syntyä, on toistaiseksi selvinnyt piilottelemalla...Mutta mitä minuun tulee niin, päätin nuorena kyläelämän olevan tylsää, lähdin maailmalle, värväännyin kadettikouluun ja ylenin. Syistä jotka vieläkin jääköön varjon alle, erosin ja rupesin yksityisyrittäjäksi...Ja pyydänkin varoittamaan jos jossain pyörii Voldeyn kätyreitä jahtaamassa.." Raine havaitsi höpöttäneensä runonlaulajan kanssa niin ettei ollut havainnut yhtään mitä poju teki. "Kuvittelisin voivani luottaa sinuun...Voit olla varma, että diplomaattisuudella tai kauniilla puheilla pääsee pitkälle mutta olemme valmiita menemään pidemmälle turvataksemme veren" Viimeiset sanansa lausui Raine kuin Kuningatar Victoria sanoessaa' we are not amused' käyttäen ns. kuninkaallista monikkoa.
//Bao sähläää...//
|
|