|
Post by naakdu on Oct 13, 2011 21:37:17 GMT 3
Kryazatin kommentti sai Delanon tajuamaan, että Reziar ei tosiaan missään vaiheessa ollut selittänyt hänelle pelin sääntöjä. Hänen kilpailuviettinsä oli niin vahva, että hänelle ei ollut tullut mieleen kysyä. Ei ollut todellakaan ensimmäinen kerta kun Delano otti haasteen vastaan selvittämättä etukäteen, mihin oikein oli ryhtymässä. "No… eikö kylmä kylpy jo nimenä kerro kaiken?" Delano kysyi. "Koska peliin liittyy lumipallojen tekemistä, oletan, että kyseessä on lumisota kaikki kaikkia vastaan. Voittaja on se, joka viimeisenä on jaloillaan. Vai olenko väärässä?"
"Ja mitä tulee auttamiseen… Olet aiheuttanut minulle niin paljon harmia, että voisit kompensoida sitä. Voisin jopa antaa sinulle anteeksi matkani kauhut, jos autat minua", Delano sanoi. Hän ei jaksanut uskoa, että Kryazat suostuisi hyvää hyvyyttään, mutta saihan sitä yrittää. "Ja jos et suostu niin… No, satun tietämään heikon kohtasi. Se on tietenkin aivan viimeinen keino, eikä jalo luonteeni millään haluaisi joutua käyttämään sitä, mutta jos se saa sinut yhteistyökykyisemmäksi niin… Valinta on sinulla, najedra. Mahdollisesti voisit tietenkin saada jonkin pienen palkkionkin, jos haluat. Sanotaan vaikka… keksejä? Niistähän sinä pidät."
Questan talo näkyi jo. Kiitos uusien vaatteidensa, Delanolla ei enää ollut ulkona kylmä, mutta silti hän oli iloinen päästessään kohta taas sisälle. Pimeä tuli täällä pohjoisessa huomattavasti nopeammin, ja oli mahdotonta sanoa, oliko ilta vai jo keskiyö. Delano oli menettänyt muutenkin ajantajunsa aikoja sitten.
|
|
|
Post by Aqwell on Oct 13, 2011 22:48:48 GMT 3
"Olet ja et ole" Kryazat totesi, "otit nyt huomioon vain kylmän. Et kylpyä." Hän vähensi hieman vetämistään ja kääntyi kävelemään takaperin vain nähdäkseen Delanon ilmeen. "Olet osallistunut tämän paikan idiooteimpaan peliin, joka ensinnäkin käydään ilman vaatteita, toisekseen voittaja on se, jota ei tiputeta kiven kovilla lumipalloilla avantoon" Najedran äänestäkin kuuli, ettei hän itse ollut mitenkään erityisen innostunut toteuttamaan kyseistä asiaa.
Krya tuhahti. Vai että kompensoida jotain, mitä Hän oli aiheuttanut? Delano se oli matkasta kauhean tehnyt. Hän sähisi vaihtoehdolle numero kaksi ja automaattisesti meni vähän köyrympään asentoon. Hän pysyisi kaukana miehestä, jos hän edes lähti yrittämään sitä. Questan talolle päästyään Delano kuitenkin joutuisi päästämään hihnasta irti, koska tuskin halusi Kryaa kykkimään sänkynsä viereen. Keksit sen sijaan saivat Najedran höristämään korviaan. Mutta senkin vain hetkellisesti. "Et sinä kuitenkaan onnistu niitä hankkimaan, joten turha edes yrittää huijata minua" hän sanoi aikomuksena sivuuttaa koko asia. Tämä oli nyt lähinnä periaate kysymys. Mutta toisaalta keksejä... Hän voisi pyytää mieheltä enemmän kuin, mitä Questa antoi... Ehkä hän tosiaan olisi riittävän typerä siihen...
|
|
|
Post by naakdu on Oct 13, 2011 23:24:16 GMT 3
"Alasti? Täällä, tappavassa pakkasessa? Hah hah hah, mahtavaa", Delanoa alkoi jostain syystä naurattaa, vaikka oikeasti hän oli järkyttynyt. Alastomuus sinänsä ei haitannut häntä, hän oli sujut kroppansa kanssa, mutta se pakkanen paljaalla iholla… Oikeastaan nytkään pakkasta ei ollut mainittavasti, korkeintaan aste tai pari, mutta etelässä mittarilla ei ollut tapana tippua alle kahdenkymmenen ja asteen miljoonasosakin miinuksen puolella riitti saamaan Delanon hytisemään. "Ei hitto, nämä pohjolaiset ovat tosiaan juuri niin sekopäisiä kuin heistä huhutaan, heh heh… Elleivät jopa hullumpia! Minun on siis voitettava heidät entistä suuremmalla syyllä! En malta odottaa…. voi elämä", Delano pudisteli päätään mitä-pirua-olen-taas-tekemässä-ilme kasvoillaan. Onneksi hän oli sopinut ottelun vasta parin päivän päähän. Hän tarvitsi vähän aikaa sulatella tätä uutista.
Haa, lahjontakortti näytti herättävän Kryazatin mielenkiinnon. Totta puhuakseen Delano mielummin lahjoisi najedran kuin turvautuisi niskaotteeseen. Niskaote toimi kyllä upeasti, mutta sen toteuttaminen ei ollut helppoa. "Ai en onnistu hankkimaan? Saatpa nähdä, seepraorava, minulla alkaa olla suhteita tässä kylässä ja suhteilla saa mitä tahansa", Delano sanoi. No, toistaiseksi hän tunsi neljä ihmistä: Questan, vaatturin, baarimikon ja Reziarin, mutta jos hän päivässä tutustui neljään henkilöön, se ei ollut huono saavutus, eihän? Varmasti joku heistä voisi auttaa häntä silkkaa vieraanvaraisuuttaan - ainakin jos luuli keksien menevän Delanolle… Tarvittaessa voisi käydä vaihtokauppaakin, rahat alkoivat olla lopussa mutta Delanolla oli kyllä mukana kaksi hopeista sormusta, jotka hän oli laittanut taskuunsa huomattuaan, että ne olivat matkustaessa tiellä jos olivat sormissa. "Ja sano yksikin hyvä syy, miksi minä haluaisin huijata sinua", Delano sanoi, mutta tajusi saman tien, mitä oli tullut möläyttäneeksi ja korjasi: "Älä sittenkään, listasta voisi tulla pitkä, mutta voin taata, että olen sanani mittainen. Jopa tuollaisille… tuollaisille…." Delanolta alkoi olla sanat lopussa Kryazatia kuvailemaan.
|
|
|
Post by Aqwell on Oct 18, 2011 19:07:39 GMT 3
Delano oli typeryksen lisäksi hullu. Tai vähintään seonnut nyt viimeisen muutaman minuutin aikana. Sarkasmi oli Kryazatille hyvin kaukainen käsite ja miehen reaktio oli siis selvä merkki hulluudelle. Ja väitti vielä pohjolaisia hulluiksi. Tietenkin he olivat, ei tullut kysymykseenkään epäillä tätä. Najedra oli tiennyt sen aina, tai ainakin hyvin kauan.
Kryazat sähähti äkäisesti Delanon seepraoravalle ja jo hetkeä myöhemmin heilautti häntäänsä iskeäkseen sillä napakasti miestä. "Olen Kieltänyt sinua vertaamasta Minua niihin saastaverisiin olentoihin. Jos sana ei pian ala mennä perille niin sinulle käy huonommin kuin matkan aikana yhteensä" hän sähisi uhkaavaan sävyyn. Häntä ei todellakaan verrattu siihen arvottomaan lajiin. Hän oli Najedra ei mikään saastainen puoliverinen.
He olivat jo aivan Questan talon edessä ja vanha nainen katseli heitä ikkunasta. Kryazat ei sitten ikinä oppinut ei...
|
|
|
Post by naakdu on Oct 18, 2011 20:14:08 GMT 3
Delano oli kai jo oppinut olemaan jatkuvasti varuillaan Kryazatin kanssa, ja hän onnistui torjumaan piiskahännän iskun käsivarrellaan. Paksu takki pehmensi iskua niin, ettei se juurikaan sattunut… pieni mustelma tosin varmaan jäisi. Yksi syy lisää vihata najedroja. Ja kristalleja, kristallit eivät olleet kivoja. "Voi anteeksi, oi Teidän Ylhäinen Siniverisyytenne!", Delano huudahti näytellysti. "Minun kaukaisessa maassani seepraorava on kunnianimike!" Hän ei totta puhuakseen aivan ymmärtänyt, mikä seepraoravassa oli niin äärimmäisen halventavaa (ei sillä, etteikö hän itse olisi siitä loukkaantunut, mutta najedran luulisi olevan haukunkestävää tekoa), sillä hän oli jo aikaa sitten unohtanut Kryazatin lyhyen selostuksen najedrojen ja nadejrojen eroista. Puoliolennot olivat hänen silmissään kaikki samoja. Delanon oli nieltävä nyt ärtymyksensä, sillä hän halusi saada varmistuksen siitä, että Kryazat suostuisi auttamaan häntä. "Hyvä on, lisätään sitten palkkiolistaasi, että en kutsu sinua enää seepraoravaksi, jos autat minua… Sovittu?" Delano katsoi Kryazatia merkitsevästi, ennen kuin hän koputti Questan oveen.
Delano ei jäänyt odottamaan, että nainen tulisi avaamaan, vaan hän avasi oven ja astui sisään eteiseen. Suloinen lämpö tervehti tulijoita, ja ilmassa tuntui leijuvan jokin hyvä tuoksu… pullan kenties, tai leivän, Delano ei osannut sanoa. Saattoihan se olla, että hänen nenänsä teki hänelle tepposia. Tuoksu, lämpötilan äkillinen muutos, tai kenties tulojaan tekevä flunssa sai miehen aivastamaan kolme kertaa. "Tervehdys", hän huikkasi sisään taloon, nyt aivan toinen ääni kellossa kuin Kryazatille sarkastisella sävyllä puhuessaan.
|
|
|
Post by Aqwell on Oct 26, 2011 19:28:25 GMT 3
Kryazat tuhahti. Delano ei sitten osannut millään pitää suutaan kiinni. Pitäkööt kunnianimikkeensä. Niillä ei ollut mitään merkitystä, eikä arvoa Kryalle. Hän ei voinut vähempää välittää mistään ihmisten luomista arvoasteikoista. Ainoa mikä merkitsi oli olentojen välinen. Ihminen oli alimmassa kastissa, Najedrat keskellä ja Vendanit kaikkein korkeimmalla, näin yksinkertaistetusti. Nadejrat olivat täysin tämän asteikon ulkopuolella ja muut ihmistä vahvemmat olennot jaoteltiin mikä mihinkin. "Minä En tee sopimusta sinun kanssasi, ennen kuin näen, että olet onnistunut hankkimaan tarvittavat asiat. Sitten voimme keskustella siitä" hän sanoi matalalla äänellä, jottei Questa kuulisi, koska Delano oli jo avannut oven.
"Tervetuloa takaisin." Questa toivotti lämpimästi saapuessaan samaan huoneeseen kaksikon kanssa "Ehdin jo ihmetellä, missä Kryazat on, kun lapset eivät tuoneet häntä takaisin, mutta ilmeisesti mitään syytä huoleen ei ollutkaan." Vanha nainen kiirehti ottamaan hihnan Delanolta, jotta mies pystyisi riisumaan ulkovaatteensa. Pienen nykäisyn jälkeen hän kuitenkin päästi irti ja Krya katosi toiseen huoneeseen omaan nurkkaansa. "Toivottavasti löysit, mitä etsit. Täällä kun pitää välillä tietää minne menee, ennen kuin löytää mitään. Vai näyttikö Kryazat sinulle paikkoja?" tätä Questa vähän epäili, koska tiesi Najedran luonteen. Aina oli kuitenkin hyvä kysyä.
|
|
|
Post by naakdu on Nov 1, 2011 20:55:40 GMT 3
Delano tulkitsi Kryazatin sanat myöntymiseksi. Hän tunsi najedran jo tarpeeksi hyvin tietääkseen, ettei tyttö ilmeisesti kyennyt luopumaan pessimismistään. Miehellä ei ollut epäilystäkään, etteikö saisi hankittua kaikkea tarvitsemaansa kasaan. Hän päätti hoitaa kaikessa hiljaisuudessa valmistelut, ja vasta sitten palata asiaan najedran kanssa. Mutta nyt piti keskittyä olemaan taas hyväkäytöksinen Questaa kohtaan.
Delano ojensi hihnan varsin mielellään vanhukselle ja alkoi riisua upouutta turkisviittaansa samalla kun vastasi naiselle: "Hah, ei tosiaankaan… Kryazat oli suurimmaksi osaksi minun ah-niin-piristävänä seuralaisenani. Ne mukelot tuskin pystyisivät häntä edes aisoissa pitämään, kyllä sen verran tuo aina välillä veti hihnasta, että sain itsekin olla tarkkana." Delano ripusti viittansa naulakkoon. "Ja kyllä, sain kaiken tarvitsemani, vaikka ei tosiaankaan ollut helpointa löytää paikkoja, siinä olette täysin oikeassa. Teillä on muuten mitä mainioin suutari täällä, katso nyt näitä kenkiä!", Delano esitteli innoissaan uusia monojaan ottaessaan niitä pois jaloistaan. "Nämä ovat ehkä laadukkaimmat kengät mitkä minulla on ollut, eikä se miekkonenkaan ollut hassumpi. Etelässä useimmat myyjät yrittävät vedättää, mutta hän oli rehellinen kaveri. Ehkä käyn vielä teettämässä ihan mittatilaustyönä jotain, näin hyvä tilaisuus osuu harvoin kohdalle."
"Ja mitä Kryazatiin tulee, no… hänestä sai kyllä ihan hyvän kyläoppaan", Delano sanoi. "Siihen tosin tarvittiin hieman… hrmh, suostuttelua, jos ymmärrätte mitä tarkoitan? Yllättävän hyvin hän sitten käyttäytyi" Mies jätti mainitsematta hänen ja najedran väliset sanaharkat ja nolosti päättyneen lumisodan. Jos totta puhutaan, Delano mieluiten antaisi moisten painua unholaan ikuisiksi ajoiksi. Parempi, ettei kukaan tietäisi niistä. "Itse asiassa voisin melkein kiittää häntä siitä, että hänen ansiostaan tutustuin vähän paikallisiin ihmisiin.. Miten muuten täällä on mennyt? Oletteko kenties leiponut jotain täällä? Tuoksu on huumaava"
// asaahh anteeksi sekavuus! aivoni jäivät sekavaan matikantuntimielialaan…. ^^'' //
|
|
|
Post by Aqwell on Oct 17, 2012 23:05:31 GMT 3
Questa päästi irti hihnasta ja antoi Kryazatin luikkia tiehensä. Hän tiesi, että Krya todennäköisesti menisi johonkin omista nurkistaan joko murjottamaan tai muuten näyttämään äkäiseltä kuin vihainen kissa. Vanha nainen hieman kurtisti kulmiaan kuullessaan Kryazatin vetämisestä, koska ei sitä koskaan hänellä tapahtunut. Eikä hän ollut nähnyt sen tapahtuvan kellään muullakaan. No todennäköisesti Delanolla oli auktoriteetti vielä hieman hakusessa tässä asiassa. "Kyllä suutari on varsin pätevä mies" Questa vastasi hymyillen, "ja hänen vaimonsa erinomainen ompelija" kiinnittäen huomiota miehen uuteen turkisviittaan. "Ja täällä kaikki ovat rehellisiä. Miksi eivät? Metsä vastaa niin kuin sille huutaa, eikä kukaan halua tulla kohdelluksi epäreilusti." Questa lähti kävelemään kohti keittiötä. "Täällä on mennyt oikein hyvin. Nyt kun ei toisella kädellä tarvinnut pitää Kryazatia poissa leipomuskulhoista ehdin leipoa tuoretta pullaa ja omenapiirakkaa" hän vastasi reippaasti. Nainen oli tosiaan kätevä käsistään kun oli kyse kotipuuhista ja ylimääräinen vapaa-aika ei koskaan ollut pahitteeksi. Hänestä oli myös mukava kuulla, että loppu oli sujunut paremmin kuin alku. Lapsen piti oppia kunnioittamaan aikuisia, niin se vain oli. Kryazat oli Questalle kuin lapsi, vaikkakin hyvin erikoinen sellainen.
// Vähän nyt lyhyt, mutta siitä on taas hetki ^^'' //
|
|