S
Member
Tiger wiger
Posts: 169
|
Post by S on Aug 29, 2009 21:05:49 GMT 3
(Subia ja painbringeria odotellessa.. Käykö tämä myös vuorojärjestykseksi? Ja alku on vähän hämärä sen takia, että yritetään tosiaan pitää vuorot lyhyinä.)
Taverna oli alkanut pakkautua täyteen auringonlaskettua, kun ilma viimein viileni ja raskaan päivän aherrus oli monilta ohitse. Takkavalkea lämmitti ilman ja savu sankensi sitä entisestään. Puheensorina sekoittui tasaiseksi taustameteliksi kun paikallinen viini ja huurteiset juomat nostattivat tunnelman kattoon. Suurikokoinen leveäharteinen tavernanpitäjä tarkkaili tilaa mahdollisten rähinöiden ennakoimiseksi, mutta ilta vaikutti vielä rauhalliselta. Tällaiseen paikkaan hakeutuvat harvoin halusivat vetää huomiota puoleensa. Sijainti sataman lähellä mahdollisti nopean kaupankäynnin salakuljettajien välillä, merimiehet viettivät siellä muutamat hetkensä maissa ja vuosien varrella jos jonkinlainen sivupolun kulkija oli omaksunut tavernan kantapaikakseen ja sille oli syntynyt tietynlainen maine.
Tavernanpitäjä piti silmällä myös jokaista saapujaa, joka näytti etsivän jotain, sillä vanha ystävä oli pyytänyt palvelusta ja hänen tulisi neuvoa tulijat, jotka tietäisivät etsiä Renato Lavender –nimistä miestä. Sana palkallisesta työstä oli levinnyt nopeasti niiden korviin, jotka osasivat sitä etsiä ja viestin liikkeelle pistänyt mies itse oli tovi sitten saapunut paikalle ja varannut savulta ja muilta asiakkailta suojassa olevan takahuoneen käyttöönsä. Nyt ei auttanut kuin odottaa kuinka moni oli tässä kylässä tarpeeksi rahan tarpeessa vastatakseen epämääräiseen ilmoitukseen.
|
|
|
Post by submarine on Aug 29, 2009 21:38:19 GMT 3
Kaksi miestä astui sisään tavernaan pimeästä illasta ja katseli hetken ympärilleen. Nämä olivat kumpikin melko keskimittaisia, mutta muuten hyvin erilaisia. Siinä missä toinen näytti jäntevän lihaksikkaalta, oli toinen aavistuksen pulskea. Lihaksikkaampi miehistä oli myös arpisempi, ja vyöllä tällä oli miekka. Vaatteet olivat matkalaisen, kuraisista saappaista paksunpuoleiseen ja lämpimään nuttuun. Muutenkin tämä näytti paljon enemmän maailmaa matkanneelta kuin toverinsa, jolla oli yllään pitkänpuoleinen tunika ja vyöllä vain veitsi, kuten melkeinpä kellä tahansa ihmisellä koskaan tai missään. Kantamuksissakin oli eroja, toisella oli nähtävästi kaikki matkaamiseen tarvittu noin nyt pelkästään tavan vuoksi mukanaan, jos ei muuten, kun taas toisella vain kevyt säkki olalla. "Tämä se on. Tule", soturi ilmoitti toiselle, joka hieraisi nopeasti kaljua päälakeaan ja seurasi lattian poikki ja pöytien välitse kohti sivummalla seisovaa tavernanpitäjää.
"Täällä haluttiin kuulemma miehiä, jotka osaavat asiansa. Renato... Lavender halusi", miekkamies, Dierk, totesi kun pääsi tarpeeksi lähelle isäntää. Hän joutui muistelemaan muutaman silmänräpäyksen sukunimeä, vaikka olikin kuullut sen vasta vähän aikaa sitten. Nimet eivät koskaan olleet hänelle erityisen helppoja. Ei hän nimistä ollut kiinnostunut, vaan siitä mitä niiden omistajat häneltä halusivat ja olivat valmiita siitä antamaan. Mies hänen takanaan, Brunhild noin ohimennen nimeltään, tyytyi lähinnä vilkuilemaan ympärilleen ja näyttämään melko tilanteeseen sopimattomalta.
|
|
jentami
Member
From now on, we are enemies. You and I.
Posts: 85
|
Post by jentami on Aug 30, 2009 11:48:36 GMT 3
Keoni oli tullut viettämään mukavaa iltaa tavernaan, ja hänellä oli jo hauskaa pitäessään tuoppia kädessään. Kylmä neste siinä oli jo hieman lämmennyt, mutta se ei haittaisi illanviettoa. Pitkänpuoleinen, hoikka mutta lihaksikas nuorimies oli juonut juuri sen verran, että hän alkoi puhua ihmisille ympärillään. Puheenaiheen kierrellessä merirosvoista varkaisiin ja neitosista kylmäverisiin palkkamurhaajiin, joku epämääräisen oloinen tyyppi tuli koputtamaan Keonin olalle. Refleksinomaisesti nuorimies tarttui käteen, mutta huomatessaan ettei mies uhannut häntä nuorimies jätti suunnitelmansa sikseen ja kättelikin miestä. - Mitä asiaa? Mies näytti hieman jännittyneeltä ja vilkuili ympärilleen hermostuneena. Lopulta tämä kuitenkin kumartui Keonin puoleen ja sanoi matalalla äänellä: - Kuulin tuossa hieman aikaa sitten yhden jutun, joka saattaisi kiinnostaa sinua. Varsinkin, jos haluat tienata. Jos olet valmis kaikkeen, kysy tavernanpitäjältä Renato Lavenderia ja sano olevasi valmis. Samassa mies nousi pystyyn ja hiippaili pimeään, savuiseen nurkkaan. Keoni kohotti kulmakarvojaan kiinnostuneen mutta jätti asian vielä sikseen. Tässähän oli vielä koko yö aikaa.
Nuorimies tunsi juoman tulevan suoraan läpi ja nousi tuolistaan. Mies käveli ympäriinsä etsien paikkaa, johon heittää vetensä. Mies löysi jonkinasteisen huussin, kopin, jossa haisi jokin pistävä haju. Keoni viipyi siellä vain niin kauan, kuin se oli pakollista ja nyrpisti nenäänsä inhosta tullessaan ulos. Nuorimies jatkoi matkaansa paikalleen, mutta joku oli vienyt hänen tuolinsa. - Hei. Sinä taidat istua minun tuolillani, Keoni sanoi rauhallisella äänellä. Mustaan kaapuun pukeutunut henkilö kääntyi, ja nuorimies huomasi sen olevankin nainen. Nainen hymyili ja nousi tuolista. - No tässä paikkasi. Nainen sipaisi Keonin leukaa pitkillä kynsillään ja asteli pois. Muutaman askeleen astuttuaan nainen kuitenkin kääntyi vielä ja lausui makealla äänellä: - Jos joskus etsit minua, kysy vain Serenadea. Keoni istahti penkille ja katseli kuinka nainen käveli pois, kohautti sitten olkiaan ja katsoi parhaaksi jatkaa iltaa niinkuin ei olisi naista tavannutkaan.
//Mm, tuliko liian pitkä?//
|
|
S
Member
Tiger wiger
Posts: 169
|
Post by S on Aug 30, 2009 14:01:13 GMT 3
(Öö, siis nyt olen hieman hämmentynyt. Odottelin painbringeria, en Jentamia tähän peliin... Olenko nyt pihalla vai onko kyseessä yksi ja sama henkilö vai mitä hittoa?)
|
|
|
Post by painbringer on Aug 30, 2009 15:13:27 GMT 3
//Siis jentami on isosiskoni tunnukset tänne, ja olin unohtanut salasanani niin kirjoitin hänen tunnuksilla.. Unohdin tietysti mainita sen tuossa tekstissä. jentami myös tutustutti minut tähän paikkaan. Nyt minulla on salasana taas omaan tunnukseeni, anteeksi hirveesti tämä sotku. Niin ja lisäksi me ollaan samalla tietokoneella yleensä peräkkäin, että toivon ettei näin käy taas jossain vaiheessa. Sanon jentamille että kirjautuu ulos joka kerta kun lähtee.//
|
|