|
Post by frederico on Oct 12, 2009 22:41:57 GMT 3
//Älä grishmak etene liian nopeasti.. sulla kestää muutama minuutti noitten asioiden selvittelyyn. Modin tilanne etenee sekunneittain... mut menköön."
Takana varmistaneet sotilaat viskasivat keihäät kahden piraatin kimppuun. Pienempi piraateista ei ehtinyt väistää keihästä vaan se lävisti hänen reitensä ja toinen keihäs sujahti suoraan vatsaan lävistäen kevyen panssarin saumasta. Toinen merimiehistä pyörähti ja sai väistettyä keihään joka oli suunnattu häntä kohden. Mies otti varmuus asennon ja asettui jalat tukevasti puunrunkoa vasten. "Modi... pakene. Katsotaanpa mihin teistä rotista oikein on..."
Neljä miehistä keskittyi nyt suoraan Miekkaa pitelevään mieheen ja kaksi alkoi lähestyä Modia.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Oct 13, 2009 20:57:02 GMT 3
Modi yritti saada hevosta liikkeelle. "Helvetti, liiku nyt!" tyttö ajatteli. Moka, paha moka, Modi antoi liikaa pohkeita ja hevonen lähti ravaamaan kohti metsää. Modi hytkyi hevosen selässä ja melkein tipahti. Modi oikeastaan roikkui hevosen kaulalla ja yritti saada hevosen pysähtymään. Se oli todella vaikeaa, eikä vain siksi että tytön jalka oli murtunut. Eikä aikaakaan kun suuren tammen viereen hevonen sitten pysähtyi. Mitenhän kauas hevonen oikein juoksi..? Muita ei näy missään.. Modi mietti ja yritti katsoa tarkemmin taakseen. Aauuh! Jalkaa alkoi koskea enemmän kuin koskaan, Modi tuijotti silmät pysähtyneenä jalkaansa. Nuoli. Modi katsoi kauhistuneena oikeaa polveaan, johon nuoli oli takaapäin osunut. Hän oli aivan paniikissa eikä tiennyt mitä tehdä. Jos hän yrittäisi yltää jalkaansa, hän horjahtaisi hevosen selästä ja olisi suuressa pulassa, eikä sillä että nuolen varomaton irti nykiminenkään mitenkään terveellistä olisi. Vielä suurempi ongelma oli, että yksi sotilas tuli hänen perässään ja tähtäsi häntä jousella. Modi yritti pakokauhun vallassa kammeta itseään hevosen selkään. Sotilas lähestyi. "Että pitikin sattua" kun tyttö sai itsensä kunnolla hevosen selkään hän tuli samantien melkein varrastetuksi, sotilaan nuoli lensi aivan hänen päänsä vierestä. Jo aiemmin käytetyistä riimuista oli seurannut fyyssistä rasitusta, eikä hevosen kaulalla roikkuminen ollut auttanut asiaa ollenkaan. Vielä viimeisillä voimillaan Modi tähtäsi Naudrin, kuoleman, kohti sotilasta. Samassa sotilas putosi hevosensa selästä kuolleena, hevonen pakeni. Modi itsekkin olisi halunnut paeta koko tilannetta. Hän oli tappanut tämän yhden päivän aikana 3 ihmistä. Tunne mikä tytölle moisesta koitui, oli vastenmielinen, Modi ei ollut tottunut sellaiseen. Hänen hevosensa oli levoton. Modi muisti että hevosen voisi saada rauhoittumaan laululla. Hän alkoi muistella lauluja joita äiti oli hänelle laulanut. Hän alkoi aluksi hyräillä yhden laulun säveliä ja sitten hän lauloi: On kaupunki aivan hiljainen Unen rauha peittää sen Myös valon viimeisen ikkunan Näit äsken sammuvan
Kai kaupungin onni ehyt on Uni tyyni, murheeton? Ja rauhattominkin mieli kai Unessa rauhan sai?
Moni unesta aamuun aukeavaan Ei tahtoisi noustakaan Käy yli voimien toisten työ Ja ilon lamaan lyö //Laulu on sitten pätkä Hiljainen kaupunki nimisestä biisistä, kun mun päälläni ei keksitä minkään laisia lauluja -.-'//
|
|
|
Post by frederico on Oct 19, 2009 12:44:16 GMT 3
Sotilaat saivat jousensa esiin ja ensimmäinen ampui pakenevaa Modia. Mutta jousimies joka tappoi kukkulalta erään sotilaan sai huomion kiinnitettyä juuri sinne. Eräs sotilaista sai viritettyä pitkäjousensa ja tähtäsi kukkulan päällä oleva ratsumiehiä. Lyhyt hengityskatko ja nuoli säntäsi kohde kohdettaan. Mies tiesi että nuoli osuisi jo ennen kuin se oli löytänyt tiensä kohteeseensa ja pian mies taittui kaksinkerroin hevosen selässä ja sotilas siirtyi parempaan suojaan nuolimiesten ulottumattomiin.
Merirosvo tuijotti neljää sotilasta tiukasti silmiin. Hetkeksi kaikki tuntui pysähtyneen. Silmänräpäys vaikutti kuin ikuisuudelta. Ensimmäinen pieni jännityksen aiheuttama nykäys käynnisti tapahtumat. Piraatti syöksähti eteenpäin ja pyörähti väistääkseen ensimmäisen lyönnin ja upotti kyynärpään vartijan leukaan. Sitten hän tunsi kuinka jokin viilsi hänen kylkeensä ja nopeasti tyrkkäsi tikarinsa sotilaan rintakehään, mutta neljännen sotilaan pisto osui käsivarteen aiheuttaen viiltävää kipua. "Modi Pelasta itsesi... Ratsasta pääjoukko kiinni" Hän huusi kun asettui nojaamaan uudelleen puuta vasten, mutta nyt vain vertavuotavana, ja lähes yksikätisenä.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 7, 2009 21:35:41 GMT 3
Modi tunsi hevosen rauhoittuneen. Tyttö alkoi vilkuilla metsää. "Mistähän suunnasta minä tulin?" modi ajatteli. Modia pyörrytti hiukan, hänen jalastaan oli valunut verta jo aika paljon. Tytön hengitys kävi raskaaksi ja hän tiesi että toiset oli löydettävä piaan. Ennen kuin tyttö taas pyörtyisi. Modi ohjasi hevosen suuntaan josta oletti tulleensa.
//Sori että jäi tosi lyhyeksi kun mun mielikuvitus on (taasen) tauolla:(//
|
|
|
Post by frederico on Nov 18, 2009 17:15:12 GMT 3
Piraatti katseli miehiä kun ensimmäinen nuoli lävisti hänen rintansa, Mies otti vielä askeleen eteenpäin kunnes elämänvoima pakeni hänen sisältään ja viimeisin voimin hän koetti kohottaa vielä miekkaa mutta putosi veteliltä jaloiltaan haukkaamaan henkeä. Eräs vartijoista koetti iskeä häntä mutta vielä kerran kuului kilahdus ja toinen tuskan huuto pääsi ilmoille ennen kuin taistelu oli päättynyt.
Kauempaa tieltä porhalsi toinen ratsujoukko Tretjak etunenässä. 10 ratsun aiheuttama jytinä muutti tilanteen kulkua ja aiheutti paniikin sotilaissa. "Modi!" Tretjak karjui kun sotilaat iskivät yhteen voimakkaan rytinän saattelemana
|
|
|
Post by grishmak on Nov 21, 2009 14:11:06 GMT 3
Evra ei ehtinyt tehdä juuri mitään ennen, kuin Modi säntäsi metsään. "Smaperi!" Evra murahti ja juoksi metsään Modin perään. Modia ei näkynyt missään, mutta veren haju oli selvä. Evra lähti juoksemaan hajun perässä. Ennen kuin Evra oli kuuloetäisyyden ulkopuolella taistelusta hän ehti kuulla Tretjakin huutavan Modia.
Hetken juostuaan hän saapui suuren tammen juurelle, mistä hän löysi kuolleen sotilaan. No ainakin Modi on vielä elossa. Evra huomasi, että sotilaalla oli säilä. Evra otti sotilaan miekka vyön ja nuoliviinin. Kiinnitettyään vyön ja laitettuaan jousensa viineen hän oli valmis jatkamaan matkaa, mutta hän ei pystunyt liikkumaan. Tämä oli täysin omituista Evralle, sillä hän ei ole koskaan juurikaan välittänyt magiasta. Hetken kuluttua metsän varjosta tuli esiin 3 valkoiseen kaapuun pukeutunutta ihmistä valkeiden hevosten selässä. Evra yritti puhua, muttei voinut. "Tämä otusko muka olisi manannut täällä? En oikein usko." yksi totesi. "Älä unohda, että hänen mukanaan kulkee suojelia." toinen vastasi. "Oli miten oli meidän pitää viedä tämä olento neuvoston eteen. Mutta ensin meidän pitää karkoitta tämä suojelia." kolmas (joka oli selvästi johdossa) määräsi. He laskeutuivat hevosten selästä ja kävivät piiriin Evran Ympärille. Evra ei ymmärtänyt hölkäsen pöläystä heidän loitsuistaan, mutta hän huomasi, kuinka turvallinen tunne alkoi muuttua peloksi. Pian Evran ympärille alkoi muodostua valosta tehty vankila. Maagit olivat tyytyväisiä työnsä tuloksiin, joten he nousivat hevosten selkään ja lähtivät matkaamaan valkoiselle tornille. Valkoinen pallo leiju heidän jäljessään.
Baslin seisoi Luostarin parvekkeella ja katsoi metsään päin, kun hänen lähelleen laskeutui pikku lintu. "Kerro kerro pieni lintu mitä olet nähnyt tänään metsässä." lauloi Baslin linnulle. Lintu vastasi, "Olen nähnyt joukon ihmisiäratsastamassa hevosilla mereltä tänne päin ja toisen joukon käyvän heidän kimppuunsa. Mereltä tulleiden mukana on ollut susi jonka olemus on ollut ihmismäinen. Onneksi valkoisen tornin maagit vangitsivat sen." Evra Baslin lähti äkkiä etsimäänkaartin päällikköä. Hän oli ovella. Ilmeisesti tulossa tarkistamaan Baslinin vointia, kun baslin tulikin häntä vastaan. "Äkkiä lähettäkää ritareita metsään. He ovat tulossa, mutta heidän kimppuunsa on hyökätty." Baslin selitti pikaisesti. Päällikkö kumarsi ja lähti.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 27, 2009 21:54:52 GMT 3
Modi huohotti päästessään pois metsästä, takaisin piraattien luokse. Tajuissa pysyminen alkoi tuottaa jo hiukat ongelmia. Hän oli menettänyt melko paljon verta nuolen tekemän haavan kautta. Yhtäkkiä Modin niskaa kouristi, leuka painui tiukasti kiinni rintaan kiinni. Tyttö painoi kädet niskalleen ja hän tunsi että joku tai jokin sammutti yhden hänen luomistaan riimuista. Modi siirtyi toiselle puolelle kiinnostuneena näkemään kuka sen oli tehnyt. Hänen vartalonsa jäi kuin elottomana paikalleen, ainoana elonmerkkinä oli kevyesti edestakaisin keinuva ylävartalo. Tyttö katseli ympärilleen tässä yksi värisessä maailmassa. Toinen puoli oli tällä kertaa peloistaan vapauttava violetti. Ennen liikkeelle lähtöään Modi piilotti auransa. Toisella puolella nähdyksi tuleminen kun ei näillä main ollut kuulemma ollenkaan hyväksi hän vilkaisi haavoittunuta jalkaansa ja hymyili havaitessaan sen terveeksi. "Jotain hyötyä tästä toisesta puolestakin" hän ajatteli. Sitten tyttö yritti saada yhteyden sammutettuun riimuunsa. Suojelia! Modi havahtui kun tajusi, että sammutettu riimu oli Evran suojelia. "Että pitikin jättää hänet yksin sen kanssa! Olisihan minun pitäny arvata että Evra ei saa riimuja hillittyä tarpeen tullen! Ja nyt ne mitkä lie papit tai vastaavat ovat hänen kimpussaan, koska Evrahan oli suoraan sanottuna vapaata riistaa tällä puolella!" tyttö manasi mielessään. Modi puristi kätensä nyrkkiin polki jalkaa samalla hiljaa kiroten. Kostaus päättyi nopeaan "Että onkin ihan pakko olla näin tyhmä" ajatukseen. Hän huokaisi ja alkoi tarkkailla ympäristöään. Kun tyttö ei havainnut toisia olentoja hän alkoi kävellä eteenpäin. Modi sai kävellä melko kauan ennen kuin havaitsi toisen auran. Tyttö alkoi juosta varovasti sitä kohti keskitttyen yhä enemmän auransa piilottamiseen. Näkö etäisyydelle päästyään Modi kauhistui auran voimakkuutta. Hän otti varovaisesti askelia taaksepäin ja toivoi että oli jäänyt valkokaapuiselta mieheltä huomaamatta. Modia alkoi pelottaa tuon suuren ja maskuliinisen auran lähellä, hän tuskin edes hengitti. Modi kuitenkin tunsi velvollisuudekseen tutkia miehen auraa sen verran että näkisi onko Evra miehen mukana. Se käytännössä tarkoittaisi kuitenkin itsemurhaa, noinkin voimakas taikuuden käyttäjä havaitsisi varmasti heti ettei ole päänsä sisällä yksin. Tyttö keräsi kuitenkin kaiken rohkeutensa ja otti ysteyden miehen auraan vain juuri siksi aikaa että ehti nähdä missä mies oli ja keiden kanssa. Ja Modi näki kuin näkikin Evran. Samalla hetkellä miehen aura voimistui hiukan ja Modin kasvot vääristyivat kauhusta kun hän näki miehen vihaiset kasvot. Modi palautti itsensä nopeasti takaisin elolliseen maailmaan.
Koko Modin vartalo ikään kuin heräsi eloon hänen palatessaan. Hänen kätensä valahtivan sivuille ja hän sanoi "Evra taitaa olla pahassa pulassa".
|
|
|
Post by frederico on Nov 23, 2011 20:31:54 GMT 3
Valkoisen tornin maagit
Miehet eivät tarvinneet ratsastaa kauaa, . He olivat etsijöitä tämän kauden. Kaikki taikuutta käyttävät henkilöt oli napattava Prosnian alueella ja varmistettava etteivät suinkaan ole punaisen tai mustan tornin kannattajia. Heidän mahtinsa mukautui, ja muuttui. He varmasti pyrkivät iskemään Valkoiseen torniin heti kuin se on vain mahdollista.
Nyt violetti aura oli hälyttänyt etsijät ja niinpä he sukelsivat tähän maailmaan. Pian he olivat paikallistaneet ihmissuden, joten suurella todennäköisyydellä hän oli juuri punaisten tai mustan kätyri.
"Viedään tämä torniin... " He antoivat ratsujensa kulkea rauhassa, mutta pian eräs maageista aisti että häntä hipaistiin kevyesti. "Sain yhteyden" hän totesi yksi kantaan ja siinä samassa hän muuttui haukaksi ja ampaisi kohden taivasta. //Modi varmasti aistii tämän ilmiön sulautumisena, henkilön aura muuttaa muotoaan luontoon sulautuvammaksi, ei ehkä kokonaan katoa, mutta pienee... voit myös aistia ikäänkuin kaikuluotausta jossa auraasi etsitään//
Tretjak
Miehet tekivät Prosnian armeijan sotilaista nopeasti selvää. Ilman suurempia ongelmia. Armoa ei annettu vaan piraatit tappoivat kaikki.
"Modi, Oletko kunnossa?" Tretjak kysyi "Luostarille ei ole enää pitkä matka, mutta meidän on kiirehdittävä. Prosnian miehiä voi olla täällä enemmänkin."
Luostari
Basilin tiedon anto ei yllättänyt Luostarin vartiopäällikköä lainkaan. Hän ei sinänsä tiennyt että Tretjak olisi tulossa, mutta operaatio prinssin saamiseksi parempaan turvaan oli käynnistynyt. Kirkon alueella Prosnian armeijalla ei olisi toimivaltaa, mutta luostarin alueen ulkopuolella Prosniassa, kirkon sotilaat olisivat vapaata riistaa. Janus kertoi tiedon isä Lamelle, joka myös otti tiedon vastaan tyynesti.
"Me emme voi oikein tehdä mitään. Toivotaan että kapinalliset pärjäävät omin avuin. Nostamme kuitenkin valmiustasoa ja aseistamme soturimunkit." Yksinkertaisia ohjeet toteutettiin nopeasti ja tähystäjiä lähetettiin matkaan.
Eipä aikaakaan kun yksi munkki ratsasti Tretjakin joukkoa vastaan....
|
|
|
Post by frederico on Nov 26, 2011 13:05:48 GMT 3
Valkoisen tornin maagit
Kahleet Evran ympärillä pysyivät mutta ne muuttuivat aluksi läpikuultaviksi ja katosivat pian tavallisen ihmisen näköpiiristä kokonaan. Velhojenkin asut muuttivat nopeasti muotoaan ja valkoiset hevoset vaihtoivat väriä metsätaipaleella. Pian näytti siltä kuin aatelisryhmä ratsastaisi laukkaa matkalla jonnekin juhliin. Kukaan tuskin jaksaisi kiinnittää heihin huomiota. Evra näytti jotenkin epäselvältä mutta tuskin kukaan jaksoi kiinnittää siihen huomiota.
Heidän auransa tosin katosi, itse asiassa alue näytti tyhjiöltä siinä maailmassa jossa Modi heitä seuraisi, jos seuraisi
Tretjak
Tämä reissu ei ollut mennyt aivan suunnitelmien mukaan, he olivat pahasti jäljessä alkuperäistä aikataulua, he olivat kärsineet tappiota, mutta sellaistahan se oli. Se ihmissuden ketale huiteli ties miessä ja Modi oli telonut itsensä jalasta. Pelkkää riesaa molemmista. Heidän avaimensa olisi nopeus ja joustavuus. Nyt molemmat ominaisuudet olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen ja Tretjak pelkäsi, jahka Basl liittyisi heidän matkaansa, se vain hidastaisi heitä. Hän hillitsi kuitenkin itsensä eikä hajoittanut enää vajaata piraatti laumaansa, ehkä he selviäisi loppuun saakka.
Tretjak huokaisi helpotuksesta kun luostarin torni pilkisti metsän keskeltä. Muutamia pyhiin vaeltajia näytti kulkevan tietä pitkin joka vähitelln muuttui metsästä pelloiksi ja taloja alkoi näkyä siellä sun täällä.
|
|
|
Post by frederico on Nov 27, 2011 21:48:38 GMT 3
Teheranoksen luostari
Ennen luostariin pääsyä Tretjak vannotti Modia pitämään riimunsa ja kaikki tietonsa visusti piilossa. "Heille asiat ovat mustavalkoisia taikuudessa. Joko olet heidän puolellaan, tai heitä vastaan. Jos he huomaavat sen, teeskentele tietämätöntä.. Se on turvallisinta.. sinulle"
Tretjak ratsasti etunenässä illan pimetessä luostarin alueelle. Papit ottivat miehet tyynesti vastaan ja veivät hevoset talliin. Modille järjestettiin paarit ja hänet kannettiin omaan huoneeseen jossa vammat saivat perusteellisen käsittelyn. Nirhaumat pestiin ja balsamoitiin, ja jalka lastoitettiin. "Tällä ei sitten ratsasteta kuukauteen"
Ruokailu oli myöskin järjestetty, se oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Basl oli tullut tervehtimään myöskin Tretjakia ja hänet nähdessään Basl puri sitkeästi huulta, ettei olisi purskahtanut itkuun. Tretjak polvistui nuorukaisen eteen. "Herrani, Sinä olet nyt ainoa oikea Prosnian kruunun perillinen ja minä sinun viimeinen suojelijasi" Sitten Tretjak nousi ja poika tuijotti vakavana eteensä. "Tretjak setä, annathan sinä kenraaleille selkään oikein isän kädestä kunhan saat ne kiinni?" Tretjakia olisi hymyilyttänyt mutta viha velloi hänen sisällään "Kyllä vain, pahemmin kuin kenellekään koskaan."
Tretjak vei Basl:n valmistautumaan seuraavaa aamua varten jolloin he lähtisivät vaaralliselle paluumatkalle.
Muut jäivät vielä Apotti Kanun johdolla syömään.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 27, 2011 22:01:59 GMT 3
"Kyllä minä selviän." Modi vastasi ikuisuudelta tuntuneen silmän räpäyksen asiaa mietittyään. Luostarillahan hän saisi hoitoa, niin kyllä hän selviäisi, ihan varmasti. Nuolen ympärillä oleva verikin oli alkanut hyytyä, eikä haava vuotanut enää niin pahasti. Kyllä häntä edelleen hiukan huimasi, mutta kyllä hän siitä selviäisi.
Ennen kuin Modi ehti huokaista helpotuksesta hän tunsi yhden aikaisemmin löytämänsä voimakkaan auran melkein katoavan. Hän tunsi myös että auran omistaja lähestyi nopeasti, kuin lentäen. "Jokin on tulossa tänne ja se voi olla vaarallinen." Modi sanoi hiukan hätääntyneellä äänellä. Sitten jokin muuttui taas, nyt Modi tosin oli tästä lähestyvästä kummajaisesta niin huolestunut, että ei pystynyt muuhun keskittymään. Hän tunsi lähestyjän päänsä sisällä "Kuka piru sinä olet?" Modi kiljui äänettömästi, samalla kun yritti hahmottaa toisen muotoa. Olennon aura oli lähes olematon joten siitä oli vaikeaa saada selkoa. Äkkiseltään tulijan olisi luullut olevan lintu, petolintu, mutta vaikka aura oli pieni, se oli kuitenkin liian massiivinen tavalliselle eläimelle.
//Menee varmaan hetki ottaa taas kunnolla tuntumaa Modiin, niin jäi vähän lyhyeksi :/ //
|
|
|
Post by frederico on Dec 7, 2011 21:29:04 GMT 3
Teheranoksen luostari
Tretjak kääntyi Modin puoleen "Missäs Evra muuten piileksii? Senkin pitäisi olla täällä, jos mielii päästä luostariin sisälle"
Valkoisen tornin maagit
Maagi kiisi ilmojen halki vimmattua vauhtia, nopeat pulssit hakivat kohdetta niinkuin kaikuluotain ja maagi korjasi kurssiaan. Pian hän pääsi riittävän lähelle keskittyi kadottamaan auransa ja jäi tarkkailemaan puuhun lähestyvää joukkiota. Hän härnäsi auroja jotka joukkio loi lähestyessään ja pian erään hengen hermo petti "Kuka sinä luulet olevasi?!" Hän karjui. Samalla maagi pääsi tunnustelemaan hänen ajatuksiaan. Tunnustelija säikähti pahanpäiväisesti ja voimakas parahdus pääsi ilmoille "Kaaos..." ja samalla hetkellä modi aisti voimakkaan pamauksen kun maagin aura ilmestyi vahvana esiin ja samassa katosi.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Dec 11, 2011 21:39:53 GMT 3
Modi tunsi jonkun äskeisen vieraan olennon päänsä sisällä. Olento oli Modin päättelyiden mukaan joku tai jokin paikallinen voimakkaan puoleinen maagi, koska Modi ei saanut ajettua sitä ulos päästään. Suurin osa tytön ajatuksista keskittyi pitämään maagin poissa menneisyyttään ja tätä retkeä koskevista tiedoista. Modi kuitenkin omaa kokemattomuuttaan hätääntyi vierailjan edelleen pysytellessä hänen päässään ja alkoi kiljuen tivata toisen nimeä. Tämän herpaantumisen johdosta maagi pääsi enemmän sisään hänen ajatuksiinsa. Tähän hänen oma riimunsa Kaen, eli kaaos reagoi, kuten ’oma riimun’ kuuluukin, se yritti vangita tunkeutujan. Yritys kuitenkin epäonnistui, kun maagin aura kasvoi räjähdysmäisesti takaisin omaan kokoonsa, ennen kuin pakeni. Äskeinen teki kipeää, mutta Modi ei halunnut olla enää enempää vaivaksi ja oli hammasta purren hiljaa.
Modi tunsi olonsa taas hiukan itsevarmemmaksi, kun jalka oli hoidettu. Ratsastus kielto tosin hiukan hätkähdytti häntä. Joudunko minä olemaan täällä kuukauden? Mitä jos muut lähtevät? En halua jäädä tänne yksiskseni näiden tuntemattomien ihmisten kanssa... Nämä ja vastaavanlaiset ajatukset ristelivät hänen päässään kunnes Modi haistoi ruuan. Vesi herahti hänen kielelleen ja hän unohti kaikki äskeiset ajatuksensa.
Pöydän ääressä Modi lappoi ruokaa suuhunsa kaksin käsin. Ei sillä, että tytölle olisi minkään laisia pöytätapoja koskaan opetettu, eikä sillä, että moisia olisi noudattanut kukaan muukaan. Modi vain tunsi itsensä nälkäisemmäksi kuin koskaan ja ruuan jälkeen hän tunsi itsensä myös kylläisemmäksi kuin koskaan. Se tunne, että vatsa on täysi, oli aina ollut kadulla kasvaneelle Modille niin kutsutusti harvinaista herkkua.
Tretjakin kysyessä Evrasta Modi meni hiljaiseksi. Hänellä ei enää tässä vaiheessa ollut mitään hajua siitä, mihin hän oli joutunut. Evralla ei enää ollut ollut Yriä, suojelijaa, mukanaan enää pitkään aikaan, minkä vuoksi hänen paikantamisensa oli vaikeutunut. ”No siis.. E-en tiedä. Hänen auransa tavallaan katosi jo jonkin aikaa sitten. Enkä ole varma saisinko häntä kiinni toisella puolellakaan. Yksin hän ei kuitenkaan ole, sen minä ehdin aikaisemmin huomata. Evra taisi olla kahden tai kolmen maagin kanssa, siitä keitä he olivat, minulla ei ole mitään tietoa,” Modi änkytti. Tyttö ei muistanut, oliko sanonut mitään tästä aikaisemmin, mutta jos ei ollut, hän tiesi kyllä nyt, että olisi pitänyt.
|
|
|
Post by frederico on Dec 12, 2011 19:06:16 GMT 3
Tretjakin ilme tiukkeni. "Oletko varma että ne olivat maageja? Etteivät vain valkokaapuisia? " Vanhimmat miehet Tretjakin seurassa hiljenivät ja menivät totisiksi. "Meillä on ollut puhetta Tretjak että emme sotkeudu Valkoisen tornin asioihin. Se on ollut tapa jo kauan aikaa. Emmekä ole tekemisissä ulkopuolisen taikuuden kanssa."
Pöydässä seurasi vaikea hiljaisuus ja suurin osa väestä jäi tuijottamaan Modia. "Niin tai näin, Te hoidatte tytön kuntoon" Tretjak jyrähti äänellä joka ei sallinut vastaväitteitä "Minä vien Baslin pois huomenna ja Modi lepää täällä siihen saakka kunnes hän kykenee ratsastamaan. Kunhan Basl on turvassa, otan yhteyttä Valkoiseen torniin ja selvitän asiaa."
"Modi kunhan olet syönyt toivon että tulet käymään huoneessani" Tretjak sanoi ja nousi pöydästä. "Miehet teidän on syytä levätä, sillä huomisesta on tulossa hurja päivä"
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Dec 13, 2011 1:01:46 GMT 3
"Pakko niiden oli olla, vain maagi osaa piilottaa oman auransa." Modi vastasi varovasti "En tiedä muuta, kuin että he ovat miespuolisia ja että heidän loimunsa ovat kadotessaan vieneet Evran loimun mukanaan." Modi alkoi yhtäkkiä puhua auran sijaan loimusta, samaa asiaahan ne tarkoittivat, mutta loimu tuntui hänestä jotenkin turvallisemmalta sanalta. Ei sillä, että hän olisi sanojaan mitenkään ajatella ehtinyt, mutta äiti oli useimmiten puhunut loimusta.
Lyhyen keskustelun päätyttyä Modi jähmettyi. Tilanne oli hänestä todella ahdistava muutenkin ja kun hän vielä tunsi kaikkien katsovan häntä niin mentiin jo suorastaan äärimmäsen ahdistavan puolelle. Tyttö vain tuijotti lautasta edessään ja tunsi tuskanhien nousevan pintaan. Nyt piti saada ilmaa, raitista ilmaa. Modi nousi pöydästä jalkaansa varoen. Kun hän totesi, että jalka kyllä kantaisi hän lähti nopeasti nilkuttamaan ulos ruokasalista.
Hetken harhailtuaan Modi löysi kuin löysikin ulos ja hän rojahti heti portin pieleen istumaan. Hän hengitti raskaasti samalla kun yritti koota ajatuksiaan. Hänelle oli tapahtunut näiden muutamien päivien aikana melkein enemmän kuin koko hänen aikaisemman elämästä aikana joten ajateltavaa riitti hetkeksi.
Kun Modi vihdoin oli rauhoittunut ja saanut ajatuksensa kasaan, hän lähti nilkuttamaan äskeistä hitaammin takaisin sisään. Nyt pitäisi etsiä Tretjakin huone. Harmi vain, että Modilla ei ollut mitään tietoa sen sijainnista. Eikä ruokasalin välikohtauksen jälkeen innokkaita auttajia ollut ensimmäistäkään. Hetken harhailtuaan Modi kuitenkin sattui löytämään yhden ihmisen joka oli tapauksesta vielä autuaan tietämätön ja jolla oli sopivatsi tyhjä hetki jonka saattoi hyvin käyttää eksyneen näköisen, epäsiistin tyttösen auttamiseen.
Oven takana Modi pysähtyi vielä sekunniksi vetämään henkeä. Tretjak oli ollut äsken vihaisen näköinen, mikä tavallaan pelotti tyttöä. Moisesta tuntemuksesta huolimatta hän koputti ovea.
|
|