|
Post by Themily on Apr 16, 2009 18:40:49 GMT 3
Hiro katsoi Anan perään tämän juoksiessa pois purren huultaan samalla yrittäen pysyä pystyssä. Hänen selkäänsä koski. Karhu oli vetänyt kynsillään kamalan näköiset viirut hänen selkäänsä. Poika otti askeleen eteenpäin purren huultaan. Samperi.... Hänen olisi mahdotonta taistella karhua vastaan tässä kunnossa, saati sitten edes puolustautua karhun hyökkäyksiltä. Oliko kaikki toivo mennyt jo? No onneksi Ana oli lähtenyt jo, muuten karhu voisi tappaa tytönkin hänen lisäkseen. Karhu karjui korviahuumaavasti nousten pystyyn ja lyöden poikaa kohti isolla tassullaan. Hiro huudahti kivusta lentäen lyönnin voimasta hieman kauemmas maahan. Poika puri huultaan samalla kuin painoi kylkeään noustessaan ylös, puun antaman tuen avulla. Hän nojasi puuhun hengittäen/huohottaen raskaasti. Muutama verinen yskäisy karkasi hänen suustaan.
Karhu jäi hetkeksi seisomaan paikalleen. Mitä se nyt oikein aikoi? Miksei se hyökännyt? Se tuntui haistelevan ilmaa kääntäen katseensa pian suuntaan jonne Ana oli juossut. Mitä ei kai se aikonut lähteä tytön perään? Samassa hän huomasi tytön joka oli tullut takaisin. '' Mitä sinä oikein teet typerys? Miksi tuli takaisin?'' Hiro huusi jokseenkin vihaisen kuuloisena.
Karhu tuijotti Anaan. Se ei lainkaan näyttänyt pitävän siitä että tyttö kiljui. Samassa se nousi takajaloilleen ja laskeutui sitten taas neljälle jalalle lähtien rynniin tyttöä kohti. Hiro puraisi huultaan. '' Hemmetti, anna mun kaikki kestää...'' Poika sanoi äänettömästi ja otti askeleen eteenpäin ja sitten toisen lähtien juokseen tyttöä kohti niin lujaa kuin pääsi. Poika ojensi kätensä tyttöä kohti tarttuen tähän ja vetäen tämän itseään vasten kohottaen samalla kätensä ilmaan. Kuului mäts-ääni (tai joku ton tyyppinen ääni), kun karhu törmäsi isoon jääseinämään, jonka poika oli luonut heidän väliinsä. '' Mitä oikein luulet tekeväsi? Miksi tulit takaisin? Mikset vain....'' Poika katsoi tyttöön.
|
|
ana14
Member
Dreams...
Posts: 79
|
Post by ana14 on Apr 17, 2009 13:28:51 GMT 3
Ana huohotti, ja yritti hengittää normaalisti. Hengitys muuttui pinnalliseksi. Tyttö oli kiitollinen Hirolle, joka piti häntä tiukasti kiinni, koska muuten hänen jalkansa olisivat jo pettäneet. Ainut asia, mikä häntä rauhoitti, oli se että epäilykset olivat osuneet oikeaan. Karhu ulisi kivuissaan, mutta se näytti yhä pelottavalta. Hänen kasvojansa alkoi kuumottaa, ja hän tunsi itsensä häpeällisen typeräksi. " N-no että nii-iin. Minä olin oikeassa", hän sopersi hiljaa. " Kiitos silti." Ana vilkaisi vielä karhuun, ja äkillinen adreaniilin tunne valtasi taas hänet." Onko se vielä vaarallinen?" hän henkäisi, ja tajusi juuri ja juuri pojan taas kerran pelastaneen hänet. Hän tajusi miksi poika oli vihainen. Karhu uikahti vielä hiljaa ja Ana sulki silmänsä ja painautui sokissa poikaan " Minä luulin jo..." Loppu lauseesta värähti tuskaisena ja hän toivoi ettei Hiro olisi kuullut sitä. Hänen silmänsä kostuivat ja Ana yritti vaivihkaa pyyhkiä niitä pois. Vaikkei Hiro ehkä olisi halunnut sitä, Ana ei päästänyt irti. Jos hän olisi päästänyt, ajatukset olisivat romahtaneet ja kunnolla, kuten hän itsekin. Hiroon painautuneena, hän saattoi pitää ajatuksensa koossa ja unohtaa äskeisen paniikin, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ana halusi myöntää itselleen, ettei pojan olisi tarvinnut pelastaa häntä mistään, ei suojella, eikä puhua häntä pois vaikeuksista. Vain olla siinä. Niitten pienien tuntien aikana, Hirosta oli tullut hänen suojelusenkelinsä, vaikkei tämä olisi sitä halunnut. Jääseinämä heidän ja karhun välissä suli hiljakseen pienemmäksi, ja tyttö erotti silmäkulmastaan karhun harmahtavat piirteet. Luimistuneet korvat ja sulkeutuneet silmät. Se oli tajuton. Tassujen terävät kynnet ja koko karhun olemus ja koko...Se hengitti rauhallisesti kuin unessa, siitä vuoti verta. Kuvotuksen tuntu...Huolestuneisuus. Veren haistoi selvästi. Ollessaan Hiron sylissä, Ana tajusi että veren tuoksu tuntui lähempääkin. Pojasta. // Joo, mullakin on ollut vähän kiireitä, en oo mäkään kerenny oikeen nopeesti vastailla. Tääkin tuli junassa matkalla Turkuun, joten siitä ehkä tuli vähän pitkä Ja hölmökin, ei ollu tekemistä. Mutta sä voisit kirjotella siihen Vampire- hommeliin jo oman vastaukses, ja sitten Shiraz ehkä seuraavaksi, ja sitten valitaan vielä yks siihen mukaan:)//
|
|
|
Post by Themily on Apr 17, 2009 16:40:33 GMT 3
Hiro kuunteli Anaa hiljaa vilkaisten välillä kumminkin karhun suuntaan varmistuakseen, ettei se ainakaan vielä ollut pääsemässä jääseinämän läpi tai ettei se ollut lähtenyt kiertään sitä. '' Missä oli oikeassa?'' Poika sanoi sitten hetken päästä. Sitten hän vilkaisi taas karhun suuntaan joka näytti nukkuvan. Hän kuunteli taas Anan puhetta. '' Ei kannata mennä sen lähelle, vaikka se näyttää nukkuvankin. Se voi vain huijata, eikä sen lähettyvillä muutenkaan olisi turvallista, vaikka se nukkuisikin. '' Poika vastasi tytön kysymykseen. Hiro puraisi huultaan tytön painautuessa lujemmin häntä vasten. Se teki hieman kipeää, sillä pojalla oli kyljessään sekä selässään vertavuotavia haavoja. Myös hänen päästään jostain hiuspehkon alta vuoti verta. Se valui pojan otsalle ja sen vasenta puolta. Veri valui pojan vasemman silmänpäälle jatkaen siitä taas vasenta poskea pitkin alas.
'' Varo vähän...'' Hiro mumisi Analle. Hän ei tarkoittanut sillä ajaa tyttöä luotaan pois tai muutenkaan loukata tätä, häneen vain teki kipeää.
|
|
ana14
Member
Dreams...
Posts: 79
|
Post by ana14 on Apr 18, 2009 18:43:41 GMT 3
" Sinä vuodat verta", Ana henkäisi ja kurkisti Hiron selkään. Pojan päästä norui verta poskelle, kädetkin näyttivät haavaisilta. Mitä hän oli tehnyt Hirolle? Ilman häntä koko hemmetin karhu olisi varmasti pysynyt metsässään, koska Hiro ei olisi tuonut häntä sinne. " Menetät paljon verta..." hän kuiskasi. " Sinun on saatava apua."
Hänen kätensä lipui Hiron käsivarteen pojan pyynnöstä ja hän irtautui muuten pojasta. Varoen koskettamasta mitään haavoista, ettei tuottaisi lisää kipua Hirolle.
" Tule, sinut on vietävä kylään." Hän vilkaisi nopeasti karhua. " Tuo meidän on pakko jättää siihen."
Hän vetäisi kevyesti Hiron käsivarresta yrittäen olla kuuntelematta mitään vastaväitteitä. Poika oli menettänyt jo liian paljon verta. Ana valmistautui jopa raahaamaan pojan kylään hoidettavaksi, jos muu ei auttaisi.
|
|
|
Post by Themily on Apr 18, 2009 19:39:27 GMT 3
Hiro katsoi Anaan. Hänestä todellakin vuoti verta, vieläpä aika paljon. Hän oli jo aiemmin menettänyt verta. Poika vilkaisi karhuun, mutta käänsi katseensa kumminkin takaisin tyttöön tämän vetäistessä häntä kevyesti käsivarresta. '' Em....'' Poika meinasi jo sanoa vastaan kylään menemiselle, mutta piti suunsa kiinni. Tyttö ei ymmärtäisi, vaikka hän kertoikin ettei voinut mennä kylään. Kyläläiset vain tappaisivat hänet. Tyttö voisi vain alkaa kyseleen kysymyksia asiasta, joihin poika ei osannut vastata. He menisivät kylään, vaikka poika ei oikeastaan halunnut. No oli siinä hyvätkin puolet, Ana pääsisi takaisin kylään ja hän voisi vaikka kertoa kyläläisille että oli kidnapannut tytön. Näin tämä säästyisi rangaistuksitta.
Hiro seurasi Anaa hiljaisena kylään, vaikkei tiennyt oikein miksi. Hän katseli ensimmäisiä rakennuksia jotka he ohittivat. Hän ei usein käynyt täällä, mutta tunnisti ihan hyvin paikat. Kauempaa kuului puheensorinaa ja he ohittavat muutaman ihmisen, jotka juttelivat iloisina. He käänsivät katseensa tyttöä ja poikaa kohti ja heidän katseensa synkkenivät ja he kuiskasivat toisilleen jotain häipyen sisälle. Mitä oikein oli tekeillään? Poika ei pitänyt tästä, ei sitten yhtään. '' Löysimme sen murhaajan...'' Joku kuului huutavan kauempaa. '' Ottakaa kiinni tuo murhaaja, kidnappaaja, raakalainen. Se täytyy tappaa....'' Kuului ääniä kauempaa ja poika käänsi katseensa suuntaan josta ne tulivat. Ronskin näköisiä miehiä juoksi heitä kohti. '' Ei hemmetti...'' poika mumisi niin hiljaa ettei sitä voinut kukaan kuulla. Miehet tulivat heidän luokseen ja yksi tarttui lujaa Anan käsivarteen kiskaisten tämän kovakouraisesti pois pojan luota. '' Tule pois tuon murhaajan luota tai hän tappaa sinutkin.'' mies sanoi. He piirittivät pojan osoittaen tätä aseillaan. Hiro puri huultaan. Heidän ei olisi pitänyt tulla, pojan olisi pitänyt estää Anaa viemästä häntä kylään. Ja miksi kaikki syyttivät häntä jostain murhasta, ei hän ollut murhannut ketään.
//Siirsin vähän eteenpäin. Sano jos haittaa niin voi muuttaa. Voit lisäillä tuonne väleihin jotain juttuja jos haluut//
|
|
ana14
Member
Dreams...
Posts: 79
|
Post by ana14 on Apr 18, 2009 20:13:41 GMT 3
// Ihan hyvä kun siirsit, siks ei jäänyt jumittamaan tohon entiseen//
Ihme kyllä, Hirolta ei tullut minkäänlaista vastaväitettä. Parempi niin, hän saisi pojan nopeasti kylään hoidettavaksi. Tyttö vilkuili Hiroon. Hänen olisi pitänyt näyttää lakananvalkoiselta, ja häneltä ei olisi pitänyt sujua käveleminen siinä tilassa. No, johan se kuultiin, Hiro ei ollut ihminen.
He kävelivät hitaasti pienin askelin, tai Ana ainakin käveli. Hiro näytti siltä, että olisi voinut juosta koko matkan. Yhä vetäen häntä käsivarresta, he menivät pientä tietä pitkin, mikä vei kylään. Hiro käveli vieläkin vaitonaisena. Ehkä hänellä todella oli kipuja, joka viittaisi siihen, että hän olisi ainakin rotunsa puolesta lähellä ihmistä.
Pian he saapuivat kylän pienistä termiitit olivat nakertaneet jo niin ohuiksi, että niistä näki selvästi läpi. Ana veti Hiron sisälle kaupungin uumeniin, missä juhlat olivat menossa vielä täydellä vauhdilla. Ana työnsi ihmisiä edestään, heidän takiaan Hiro ei saisi menettää vertansa. Hänen pieni kotinsa oli suutarin vieressä, ja ensimmäiseksi hän aikoi kiertää siteet haavojen päälle, ja viedä sitten parantajan luokse. Ihmiset mulkoilivat heitä kuin pahanhajuisia kulkureita. Mikä niitäkin vaivasi? Se selvisi, kun kaksi miestä veto hänet pois Hiron luota.
" Päästäkää irti, nuijat!" Ana kirkui ja potki toista miestä sääreen.
|
|
|
Post by Themily on Apr 18, 2009 21:25:34 GMT 3
Miehet katsoivat Hiroon epäluuloisena ja vihaisina. Heidän katseensa pystyi melkein tappaan ihmisiä. Miehillä oli kädessään kullakin pyssyt. Joillakin isommat, joillakin oli taas hieman pienemmät. Hiro puri huultaan, saaden pienen verinoron valuun alas huulelta. Hän näytti olevan raivoissaan, vihoissaan ja hänen silmistään pystyi näkemään inhon miehiä kohti. Hän nniin vihasi tämmöisiä ihmisiä, jotka pelkäsivät kaikkea, joka oli hieman erilaisia kuin he, ja tappoivat näitä. Poikaa kuvotti se kuinka typeriä ne olivat. Hiro tuijotti miehiä tavallisella vihaisella ja pelottavalla katseella. Jos se pystyisi tappamaan, miehet olisivat jo maassa. '' Mitä te oikein haluatte?'' Poika sanoi vihaisena väläyttäen terävät kulmahampaansa. Hiljaisuus ennen tätä oli ollut pitkä ja yhtäkkinen pojan puhe säi miehet melkein säpsähtään.
''Haluamme sinun kuolevan. Te olette vaaraksi meille, te tapatte meidät kaikki....'' Yksi miehistä sanoi vihaisena. '' Ai me tapamme teidät? '' poika naurahti pilkkaavan oloisena. '' Tehän tässä meitä tapatte.. Emme...'' Muuta poika ei keriinnyt sanoon, kun kaikista lähinnä oleva sai tarpeekseen ja löi poikaa haulikkonsa perällä kaulan tienoille. Hiro puraisi huultaan mulkaisten mieheen vihaisesti. Mies katsoi poikaan raivoisana ja kohotti aseensa uudelleen ilmaan lyöden uudestaan poikaa kohti tällä kertaa osumatta. Poika tarttui aseeseen ja vaikka mies kuinka yritti kiskoa sen takaisin itselleen, poika ei päästänyt irti. Toiset miehistä liikahtivat levottomina poikaa kohti. Yhtäkkiä laukaus särähti ilmassa.
Hiro katsoi ampuneeseen mieheen. Hänen poskestaan valui pienestä viirusta verta. Pojan silmät olivat jotenkin muuttuneet. Ne näyttivät vielä enemmän vihaisilta ja niiden väri oli jotenkin hieman muuttunut. Poika piti edelleen kiinni toisella kädellään aseesta, joka alkoi hiljalleen jäätyä ylöspäin. Mies katsoi kauhuissaan poikaan päästäen irti aseestaan, joka tippui maahan rikkuen tuhansiksi pieniksi palasiksi. Mies huusi kauhuissaan pidellen kättään, joka oli jäässä melkein olkapäähän asti.
''Mitä sinä luulet tekeväsi? Sinä, sinä kuolet nyt.'' Joku miehistä huusi painaen sormeaan liipaisemisella. Hiro mulkaisi tähän ja heilautti kättään ilmassa. Miehet huudahtivat lentäen kauemmas maahan. '' Jos vielä yritättekin tehdä jotain, minä tapan teidät kaikki. Oikeasti.'' poika sanoi. Oikeastaan hän ei tarkoittanut sitä, pelotteli vain. Poika mulkaisi mieheen joka piteli Anaa. Mies katsoi pelokkaana Hiroon päästäen irti tytöstä ja juosten pois.
//Sorii. Vähän venähti. En huomannukkaan et kirjotin noin paljon. Lisäile vaan kaikenmoista ja kerro jos haittaa.
|
|
ana14
Member
Dreams...
Posts: 79
|
Post by ana14 on Apr 19, 2009 14:53:58 GMT 3
// Ei oikeesti haittaa!! Kivaa kun sulla on parempi mielikuvitus kun mulla, ja mä voin sitte lisätä sinne väliin kaikkee// Kuului korviahuumaava laukaus ladatusta aseesta, vaan erilaista oli se, ettei silti kukaan kaatunut kuolleena maahan. Hiro näytti pelottavan raivostuneelta, ja hetkessä asetta kannatelleen miehen oikea olkapää oli jäässä. Poika katsoi jokaista miestä vuorotellen, ja ei aikaakaan kun ne jo pötkivät pakoon häntä koipien välissä. Ana tunsi kuinka häntä pidellyt mies puristi häntä nopeasti olkapäästä, kuin joksikin vihjeeksi tai varoitukseksi, muttei tyttö tietänyt miten siihen olisi pitänyt suhtautua. Aivan kuin jo tottuneena Hiron tempauksiin, vaaroihin ja muihin asioihin, mitkä tulivat vastaan hänen liikkuessaan ei-ihmisen kanssa, Ana tarttui Hiroa kauhistuneena kaulasta, mihin asemies oli lyönyt. Miten poika kesti ne kaikki iskut? Ana nielaisi ja hieroi taas olkapäätään. " Tarvitsetko sinä oikeasti apua, kun näytät kestävän pahimmatkin iskut kuin kivimuuri?" hän uikahti silmät kiinni. Hänen korvissaan kaikui yhä se äskeinen laukaus. Yhtäkkiä hän päätti, ettei halunnutkaan kuulla Hiron vastausta vaan jätti kysymyksen leijumaan ilmaan. " Tule", hän kuiskasi voimattomana ja tarttui taas niin varovasti poikaan, kuin hän olisi ollut posliinia. Sekaisin, hän oli aivan sekaisin. Kehen luoti oli edes osunut, jos se osuikaan? Varoen katsomasta poikaan päinkään hän kiihdytti vauhtiaan juoksuksi. Kukaan ei saanut nähdä heitä. Ovi narahti, sulkeutui ja Ana henkäisi helpottuneena. Katsomatta yhä poikaan, hän työnsi kädellään pojan istumaan. Tuntui, kun poika olisi itse istuutunut. Ana melkein kuin juoksi pienelle lääkekaapille ja koppasi sidetarpeet käteensä, pidätellen sisällä kuohuvia tunteitaan. Tullessaan pojan eteen hän kyykistyi ja nosti käsivarren syliinsä ja alkoi käärimään sitä huolellisesti käsivarren ympäri hiljaisena. // Pitkä...ja pitkä. Sori jos vähän vedin liikaa eteenpäin, ja toivon mukaan en hirveesti autohitannu...sun vuoro lisäillä //
|
|
|
Post by Themily on Apr 19, 2009 17:58:28 GMT 3
Hro katsoi ihmeissään Anaan tän lähtiessä viemään häntä jotain taloa kohti, luultavasti se oli tytön koti. Kohta he pääsivät sisälle taloon ja laittoi hänet istuun. Poika katsoi tyttöön tämän hakiessa lääkekaapista sidetarpeita. Hän seurasi tyttöä tämän laittaessa sidettä. '' Mitä sinä...?'' Poika aloitti mutta lopetti lauseensa kesken. '' Teet tilanteestasi vieläkin pahemman ja saatat perheesi ja muut läheisesi vaaraan. '' poika sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen. Hän katsoi tyttöä, muttei odottanut mitään vastausta.
'' Nyt kun tulin ajatelleekseni. En tiedä nimeäsi vielä...'' Hiro katsoi Anaan. Hän ei ollut varma oliko tämä oikea hetki kysellä nimiä, mutta poika kysyi silti. '' Olen Hiro'' Poika sanoi päästäen hurmaavan hymyn kasvoilleen.
//Tälläkertaa hieman lyhyempi//
|
|
ana14
Member
Dreams...
Posts: 79
|
Post by ana14 on Apr 19, 2009 21:26:03 GMT 3
Ana toljotti poikaa. Hän näki ensimmäistä kertaa tämän hymyilevän, ja se todellakin oli ihana hymy. Keskittyminen herpaantui huomattavasti, ja hän siirsi heikkona katseensa taas pojan käsivarteen. " A-ana", hän sai soperretuksi juuri ja juuri pojan Hiron kysymykseen. Hän veti happea sisäänsä niin paljon kuin kerralla mahtui ja jatkoi sitomista. Hiron käsi tuntui välillä kylmältä, välillä kuumalta, melko varmasti se oli hänen oma vikansa.
" Isä on töissä metsässä", hän jatkoi. " Eikä hän liiemmin välitä, kenen kanssa satun liikkumaan. Äiti ei ole enää keskuudessamme, eikä veljestänikään ole kauhean paljon tietoa." Lopuksi hänkin hymyili, mutta hieman vaivalloisesti. Ana siirtyi sitomaan toista kättä, eikä uskaltanut vilkaista Hiroon. Hän vielä tiputtaisi jotain, pojan hymy teki turraksi hänen kehonsa. " Entä omasi? Eivätkö he puutu siihen, miten sinua kohdellaan kylässä?"
|
|
|
Post by Themily on Apr 20, 2009 15:52:01 GMT 3
Hiro katsoi Anaan. '' Anteeksi. En tarkoittanut...'' Poika sanoi. Hän katseli tyttöä taas hiljaa tämän laittaessa sidettä. Hetken päästä tyttö kysyi vuorostaan hänen vanhemmistaan. '' Äh... En tuntenut heitä kunnolla, heidät tapettiin kun olin pieni. Ja tuskinpa he siitä niin olisivat välittäneet. Heitä oltaisiin kohdeltu vain samalla tavalla. '' poika sanoi. Hän ei kuulostanut sanoissaan kumminkaan kovin surulliselta. '' en tiedä mikä noita ihmisiä vaivaa. He pelkäävät ja vihaavat kaikkea, joka on hieman erilaisia kuin he.'' poika sanoi hetken päästä.
Hiro oli taas aivan hiljaa. Hän nosti katseensa Anasta huoneeseen ja katsoi ympärilleen siinä istuessaan. Kääntäessään katsettaan oikealle, hän tunsi vihlaisevan ison kivun kyljessään. Poika puraisi huultaan.
|
|
ana14
Member
Dreams...
Posts: 79
|
Post by ana14 on Apr 22, 2009 16:39:07 GMT 3
" Ai...en tiennyt", hän vastasi ilmeettömästi, mutta oli surullinen pojan puolesta sisällään. Miten Hiro saattoi puhua noin tyynesti?
Hän sitoi viimeisen kerran vasemman käden siteen, ja muisteli oliko nähnyt muualla vartalossa haavoja. Kyljessä, selässä....Hirolla oli kovat koettelemukset, ja osa vika oli hänessä. Antaisikohan hän sitoa selän ja kyljen? No pakolla, jos ei vapaasti.
" Saanko sitoa kyljen?" hän kysyi päätyen tulokseen kysyä ensin, ennen kuin sitoa luvatta. Hän piti sidettä valmiustilassa jos poika kieltäytyisi. Hän tuijotti Hiroa, ja näytti huolestuneelta.
// anteeks, oli kiire//
|
|
|
Post by Themily on Apr 24, 2009 21:33:36 GMT 3
Hiro käänsi katseensa takaisin Anaan purren edelleen huultaan. '' Jos vain haluat...'' poika vastasi tytön kysymykseen. Hän käänsi taas katseensa tutkimaan huonetta. Ulkoa kuului taas ääniä, ihmiset olivat palanneet piiloistaan huomatessaan, että poika ei ollut enään paikalla. Toivottavasti ne miehet eivät ymmärtäisi hänen olevan täällä. Muuten he olisivat pulassa, tai Ana ainakin oli vielä pahemmassa pulassa kuin aiemmin. Kohta ovelta kuuluikin ääniä. Joku oli aukaisemassa ovea. Hiro liikahti hermostuneesti, ja säi äkkiliikahduksella valtavan kivun syntyyn kylkeen, selkään ja niskaan. Poika oli huudahtaa kivusta painaen kätensä kyljelleen purren huultaan. Pojan kasvoista pystyi lukemaan kaiken kivun ja tuskan. Kuka nyt oli tulossa. Ei kai vain ne miehet.
|
|
ana14
Member
Dreams...
Posts: 79
|
Post by ana14 on Apr 29, 2009 21:37:59 GMT 3
Ana tönäisi poikaa kevyesti, mutta kasvoilta paistoi pelko. Hän peitti Hiron viltillä huolellisesti, ettei se joka koputti, näkisi häntä. Kädet haparoivat ovelle, ja hän aukaisi sen empien.
" Isä! Mitä sin-?"
Isä tuli sisään vakavan näköisenä, mukanaan kaksi miestä. Ne. Ne miehet. Hän irvisti kuin he olisivat haisseet pahalle, ja tuijotti naulittuna heitä. " Keitä nuo ovat?" Ana kuiskasi hänen isälleen valehdellen muka heidän olevan tuntemattomia hänelle.
" Älä viitsi esittää, tyttö. Me tiedämme hänen olevan täällä. Isäsikään ei ole kovin tyytyväinen meihin, mutta minkäs sille mahtaa, kun on sellaisiakin epäsikiöitä olemassa", toinen miehistä virnisteli. " Hyvin huomaavaista sitten tulla sisälle kotiimme, jos isäkään ei pitänyt teistä", Ana kivahti, mutta hänen isänsä laski kätensä tytön olkapäälle ja puristi sitä varoittavasti. " Hiljaa tyttö", isä kuiskasi. " Tuuppas esiin, sikiö! Tuuppas tänne meidän luokse niin viedään sinut kuule torille", mies räkätti kuin räkättirastas. Ana katsoi voimattomana, kun miehet sotkivat taloa, etsiessään Hiroa. Ei kuluisi enää kauan aikaa, kun he menisivät viereiseen huoneeseen. " Isä, älä ann- " Ana, en voi sille mitään." " Voitpas. Minä tiedän että voit. Älä anna niiden tehdä sitä", hän kuiskasi sopertaen, itku kurkussa. " Hän ei ole tehnyt mitään, joka liikuttaisi tämän kylän asioita!"
Isä otti Anan kahleotteeseen ja kuiskasi: " Ana, minä tiedän mikä on oikein ja väärin. Minä tiedän että poika ei ole tehnyt mitään, riittää kun hän on olemassa. Se riittää heidän kaltaisilleen miehille. Mutta en voi antaa sinun sotkeutua tähän, sinä joudut vaaraan. Minä hoidan asian. Teen sen pojan vuoksi sen minkä voin, lupaan sen. Miten sin- tai no antaa olla", hän hiljensi ääntään loppuun, kun miehet kuljeskelivat lähemmäksi.
" Noniin. Ei meillä ole koko päivää aikaa etsiä sikolätistänne kummajaista. Antaa tulla, Forrester!" mustahiuksinen ja sänkileukainen mies huudahti ja katsoi kylmästi Anan isää. " Minä en tiedä, enkä kyllä ymmärräkään tätä touhua. Mikä ihmeen kummajainen nyt meidän talossamme olisi?" isä yritti. " Sikolätissänne, suonen anteeksi", mies sylkäisi ja hieroi rystysiään. " Antaa tulla!"
Ana katsoi pelästyneenä isäänsä odottaen vastausta.
|
|
|
Post by Themily on Apr 30, 2009 22:31:21 GMT 3
Hiro katsahti Anaan tämän peitellessä hänet viltillä. Kauaa hän ei kyllä pysyisi piilossa siellä. Poika kuunteli muiden puheita viltin alta. Miehet kuuluivat olevan vihaisia, suorastaan raivoissaan ja kaatoivat ja paiskoivat huonekaluja etsiessään poikaa. Tämä ei nyt käynyt päinsä. ''Ana joutuu pahempaan tilanteeseen ja hänen isänsäkin...'' poika ajatteli purren huultaan. Poika jähmettyi kuullessaan jonkun tulevan huoneeseen missä poika oli. Se joku käänteli kaikki huonekalut etsien poikaa. Kohta poika huomasi kun joku tarttui vilttiin ja vetäisi sen pois pojan päältä. '' Löysin sen saastan...'' Mies huusi muille jotka tulivat huoneeseen. Mies joka oli vetänyt viltin pojan päältä tarttui poikaan ja kahlitsi tämän kädet lähtien kuljettaan tätä pois huoneesta.
'' Päästäkää minut irti..'' Hiro huusi ja yritti rimpuilla miehen otteesta. '' Pääse tkatsomaan kokkoa vähän lähemmin...'' yksi miehistä sanoi pojalle hiljaa ja virnisti.
|
|