|
Post by Themily on Nov 27, 2008 16:22:11 GMT 3
Kaitou käänsi katsettaan hieman Catherineen. '' Jos sitä nyt taikomiseksi voi sanoa...'' poika sanoi ja käänsi katseensa taas hahmoon. Poika nosti kättään ilmaan ja hahmo alkoi huutaa tiputtaen pistoolinsa maahan, jotka sulivat hieman. '' Sinä senkin...'' Hahmo murisi purren hampaitaan vihaisena yhteen lähtien lähestyyn poikaa ja tyttöä uhkaavasti. Yhtäkkiä mies nosti kätensä ilmaan ja musta energiapallo ilmestyi siihen ja lensi muita kohti. Kaitou virnisti ja teki paransi suojaansa. Valtava ''savu'' pimensi näköyhteyden pallon räjähtäessä ja sytyttäessä käytävää palaan. '' Kuolette kaikki tänne'' Hahmo nauroi pahamaisesti.
//lyhyt//
|
|
Astarael
Member
I'll see you where the roads meet.
Posts: 541
|
Post by Astarael on Nov 27, 2008 17:41:54 GMT 3
Catherine katsahti jäätävästi Kaitouhun. Vielä hetken aikaa sitten hän oli pitänyt tätä ihan mukavana. "Kuka sanoo niin?", tyttö tokaisi kysymykseksi muukalaiselle. Catherine suoristautui yrittäen nähdä savun läpi. Kaitoun torjuma energiapallokaan ei jaksanut hetkauttaa, vaikka sen olisi ehkä kuulunutkin. Hänen katseensa haravoi savun peittämää tilaa odottaen vastausta. Tyttö kyllästyi savun aiheuttamaan näköhaittaan. Catherine lausui mielessään muutaman sanan, piirtäen niitä vastaavat merkit toisella kädellään huomaamattomasti. Jäähileitä muodostui hänen hengittämäänsä ilmaan ja toisen käden ympärille. Jäätävä tuulenpuuska kulki läpi tilan, jättäen jälkeensä satunnaisia lumikiteitä ja niistä muodostuneita kasoja. Catherine alkoi olla vihainen ja turhautunut. Savu ainakin hälveni joksikin aikaa, hän ei tiennyt kuinka pitkäksi. "Kuka uskaltaa väittää että kuolemme?", Catherine toisti kysymyksen entistä jäätyneemmällä äänellä, osoittaen sanansa tiukasti tummanpuhuvaan hahmoon.
|
|
|
Post by Themily on Jun 13, 2009 22:57:33 GMT 3
// Jos sinua kiinnostaa vielä pelata tätä niin voimme pelata. Kirjoitan vastaukseni tähän, mutta jos et tahdo enään pelata, ei tarvitse vastata. Sori etten ole vastannut tähän. Peli on kokonaan unohtunut. Olen todella todella pahoillani.//
Kaitou katsahti Catherineen, mutta käänsi katseensa takaisin hahmoon, joka näytti muodostavan käsillään ilmaan jotain. '' Minä tapan teidät kaikki...'' hahmo nauroi. Kaikesta päätellen mies oli hullu ja mielisairas, mikäs muukaan. '' Ja siitä saatte kiittää häntä...'' hahmo sanoi osoittaen Kaitouta alkaen nauraan taas kovaan ääneen.
Kaitou puraisi huultaan. '' Kuka lähetti sinut tänne?'' poika kysyi jääden tuijottaan miestä. Suojan ylläpitäminen vei pojalta paljon voimia. Hänen olkapäähänsä sattui. Hän ei kestäisi kauaa. '' Asiahan ei sinulle kuulu laisinkaan...'' Mies vastasi pojan kysymykseen. '' Mikä asiasi lieneekin, he eivät liity siihen mitenkään. Jätä heidät rauhaan!'' Kaitou tuijotti kylmänä mieheen. Olkapäätä vihlaisi yhtäkkiä kauheasti, saaden pojan huomion herpaantuun. Hän puraisi huultaan kivusta. Mikä tämä tunne oli? Se levisi hiljaa kättä alaspäin, leviten hieman myös kaulaa ja rintakehää kohti. Niissä luodeissa oli ollut varmasti jotain.
Mies katseli muita hetken muodostaen ilmasta jonkin tyyppisen keihään. Samassa hän hyökkäsi muita kohti. Kräts... Ensimmäinen suoja rikkui ja sitten toinenkin. Mies vilkaisi Kaitouhun. Hän ei hyökännytkään heti poikaa kohti vaan Catherinea. Mies kohotti keihään ilmaan valmiina iskemään tyttöön. Keihäs lähti lähestyyn tyttöä, mutta sen pysäytti jokin.
Kaitou puri huultaan. Veri valui hänen kämmenestään rannetta pitkin jatkaen käsivartta pitkin. Poika oli tönäissyt toisella kädellä Catherinen kauemmas ja ottanut toisella kädellä keihäästä kiinni. '' Mene. Sinä et liity tähän mitenkään. '' Poika huusi hampaidensa lomasta. '' MENE! NYT!''
|
|
Astarael
Member
I'll see you where the roads meet.
Posts: 541
|
Post by Astarael on Jun 13, 2009 23:22:51 GMT 3
Catherine oli ärsyyntynyt ja hieman ymmällään. Joko hahmo valehteli tai oli hullu tai sitten tällä oli todella joku syy hyökätä näin keskellä yötä tänne. Tyttö kavensi silmiään keskittyen. Ikuto näytti kärsivän, mutta kykeni silti suojelemaan häntä miehen heittämältä keihäältä. "Minua sinun ei tarvitse suojella", Catherine sanoi, eikä hän todellakaan jättäisi asiaa tähän, kun mies oli aikonut satuttaa häntä. Ensin hän kuitenkin hoitaisi edes jotenkin Kaitoun haavaa ennen kuin ryhtyisi mihinkään. Käden heilautuksella Catherine oli luonut oman suojansa heidän ympärilleen, se oli kuin jäätä. Tämän tehtyään tyttö kaiveli yhtä pusseistaan ja löysikin pian etsimänsä. "Tässä, laita tätä haavaasi ja syö muutama lehti." Catherine tokaisi tunkiessaan aavistuksen vielä vihertäviä lehtiä pojan käteen välittämättä tämän pitelemästä keihäästä. "Se on Kamomillasauniota ja desinfioi haavaa." Hän lisäsi ja toivoi sen auttavan. Tässä ja nyt hän ei muuta pystyisi pojan hyväksi tekemään. Ainakaan ennen kuin mies olisi pysäytetty.
Catherine oikaisi itsensä ja katsoi miestä kylmästi. "Kerro, mitä haluat pojasta." Tyttö sanoi painottaen jokaista sanaa. Hän ei tiennyt mitä mies halusi eikä miksi, mutta hän saisi kertoa.
[[Jatketaan vain ]]
|
|
|
Post by Themily on Jun 14, 2009 13:51:03 GMT 3
Kaitou katsahti Catherineen ja sitten tämän antamiin lehtiin. Miksi tyttö ei vain voinut lähteä, kuten hän oli tätä käskenyt? Poika katsoi lehtiä hetken ja teki sitten mitä tyttö oli käskenytkin tehdä. Saisi nähdä sitten auttoiko se yhtään.
Mies katseli muita. Hän käänsi katseensa Catherineen tämän esittäessä kysymyksensä. '' Haluan hänen kuolevan..'' mies sanoi ja nauroi. Ei hän kertoisi syytä miksi halusi pojan kuolevan. '' Pikku prinssisi kuolee tunnin sisällä ilman apua, ja niin myös sinäkin.'' Mies sanoi ja nauroi jälleen.
Kaitou käänsi katseensa mieheen. Häntä raivostutti, häntä todella raivostutti. Mies katseli heitä koko ajan. Välillä Catherinea, välillä Kaitouta, välillä kumpaakin samaan aikaan. Yhtäkkiä mies syöksähti vauhdilla tyttöä ja poikaa kohti. Mies lateli äänettömästi jotain sanoja ja kosketti Catherinen suojaa, joka rikkui. Mies syöksähti Catherinea kohti ja lausui jotain taas äänettömästi ja yritti koskettaa tyttöä. Loitsu tai taika, miksi sitä nyt kutsuikaan, saisi tytön jähmettymään paikalleen. Samssa miehen käteen ilmestyi taas keihäs ja tämä hyökkäsi Kaitouta kohti.
Plam... Käytävässä kaikui laukaus. Kuka oli ampunut? Kaitou etsi katseellaan ampujaa ja havaitsikin pian tytön joka seisoi vähän kauempana avonaisen huoneen oven tykönä. ''Sara?!'' poika huudohti. Tyttö näytti olevan kauhuissaan ja pudotti aseen maahan jääden tuijottaan käsiään samalla kun kyyneleet alkoivat virrata hänen silmistään. Mies tuijotti heitä tyhjällä katseella. Veri valui alas tämän suupielestä. Keihäs putosi tämän käsistä lattialle tämän kaatuessa maahan naamallensa.
|
|
Astarael
Member
I'll see you where the roads meet.
Posts: 541
|
Post by Astarael on Jun 22, 2009 23:01:53 GMT 3
Catherine näki kuinka mies rikkoi hänen suojansa ja yrittä hyökätä hänen kimppuunsa. Hän lateli mielessään sanoja, jotka pysäyttäisivät miehen aikeet. kesken kaiken käytävässä kajahti laukaus. Mitä oli tapahtunut? Catherine käänsi päänsä äänen aiheuttajan suuntaan, kuullen toiselta puoleltaan voimakkaan tömäyksen miehen kaatuessa maahan, ja huudon, joka huusi nimeä Sara. Hänen katseeseensa osunut tyttö oli selvästi kauhuissaan. Tämä pudotti pitelemänsä aseen maahan ja alkoi itkeä. Catherine käänsi katseensa takaisin mieheen, joka näytti kuolleelta. Miten noin voimakkaan tuntuinen mies saattoi kuolla yhdestä luodista? Kysymys käväisi tytön mielessä, jättäen jälkeensä epämiellyttävän tunteen. Miten niin minun prinssini? Ei hän ole prinssini. Catherine ajatteli ärtyneenä. Miten mies saattoi olettaa näin väärin. Hänestä oli myös outoa, miksi mies halusi Kaitoun kuolevan. Näiden ajatuksien jälkeen Catherine kiiruhti shokissa olevan, Saraksi nimitetyn tytön luokse yrittäen rauhoittaa häntä latteuksilla, joita kaikki varmasti kuulevat aika ajoin. "Kaikki on hyvin, rauhoitu.." Catherine sanoi yrittäen muuttaa äänensä mahdollisimman rauhalliseksi. Äskeinen tilanne oli lauennut, hänen silmänsä ja äänensä olivat palautuneet normaaleiksi, mutta varautuneiksi. Hän ei uskonut miehen kuolevan noin helposti.
[[Huono.. -.-]]
|
|
|
Post by Themily on Jun 28, 2009 22:51:08 GMT 3
''Mutta, mutta... Minä....Minä'' Sara yritti sanoa kyyneleitten välistä. Hänen kätensä tärisivät, oikeastaan hän tärisi kauttaaltaan. '' Kaikki on hyvin. Rauhoitu.'' Kaitou tuli myös Saran luo. '' Mut... Mutta... Minä.....Minä tapoin.... tuon miehen'' Tyttö nyyhkytti. Hänen jalkansa olivat kuin velliä ja hän tippui polvillensa maahan. '' Kaikki on ihan hyvin. Et voinut muuta.'' Kaitou sanoi. Hän oli myös hieman varuillansa. Hän ei myöskään uskonut miehen kuolleen.
Mies makasi maassa kauan liikkumattomana. Hän ei ollut kuollut. Hän esitti kuollutta ja odotti että muut eivät olisi enää varuillaan. Hetken päästä tämä nousi silmän räpäyksessä ylös ja liikahti vauhdilla muita kohti. Tämä nosti kätensä ilmaan ja tämän kynnet kasvoivat pidemmiksi. Tämä hyökkäsi Saraa, tai oikeastaan Saraa ja Kaitouta kohti. Kaitou kuuli miehen tulevan kohti, mutta ei väistänyt tämän tieltä pois, muuten mies olisi osunut Saraan. Muutenkin myrkky oli sen verran levinnyt, ettei poika olisi paljoa pystynyt väistään. Kynnet upposivat pojan mahan läpi tullen näkyviin selän puolelta. Sara katsoi kauhistuneen Kaitouhun ja siihen mieheen. Hän oli liian shokissa edes kiljaisemaan, saati sitten pakenemaan.
//Sori kun kesti. Olin matkoilla//
|
|
Astarael
Member
I'll see you where the roads meet.
Posts: 541
|
Post by Astarael on Jun 29, 2009 0:22:32 GMT 3
Tyttö hänen vierellään näytti olevan edelleen shokissa, eikä Catherine osannut tällä hetkellä juurikaan auttaa asiaa. Hän ei uskonut miehen kuolleen, se osoittautui pian hyvinkin oikeaksi. Catherine hätkähti sitä, miten nopeasti mies nousi, muutti muotoaan, ja hyökkäsi Kaitoun ja tytön kimppuun, lävistäen Kaitoun kynsillään. Miksei hän väistänyt? Tyttö ihmetteli ennen kuin ehti reagoida. Seuraavaksi mies luultavasti hyökkäisi tuon shokissa olevan tytön kimppuun. Catherine työnsi tytön kauemmas, pois miehen tieltä. Kaitouhun mies oli jo osunut, eikä hän oletettavasti enää hyökkäisi tämän kimppuun. Catherine loi suojan Kaitoun tytön ympärille, vahvemman kuin edellinen oli ollut, ja käski tätä pysymään paikoillaan. "Nyt. Sinä." Catherine käänsi katseensa pitkäkyntiseen mieheen mittaillen tätä katseellaan. Hän ei pitänyt miehen tavasta esittää, eikä tavasta puhua. Hän ei halunnut enää lisää uhreja, sillä oli melko varma, että Kaitou kuolisi vammoihinsa. Ellei nyt, niin pian. Catherine jäi odottamaan miehen seuraavaa siirtoa, punoen mielessään seuraavaa loitsuaan. Valmiina käyttämään sitä koska tahansa.
[[Inspiraationi -. -"]]
|
|
|
Post by Themily on Jun 29, 2009 17:55:39 GMT 3
Kaitou puraisi huultaan samalla kun veri nousi suuhun. Mies veti kyntensä irti pojasta saaden tämän vääntäytyyn kivuliaan oloisena melkein kaksin kerroin. Poika yskäisi verta suustaan nostaen katsettaan mieheen. Tämä nauroi pirullisesti kääntäen katsettaan Catherineen.
'' Minulla ei ole enään aikaa leikkiä kanssanne'' Mies sanoi. '' Minun pitää mennä hoiteleen yksi muukin päiviltä pois'' Samassa mies katosi kuin tyhjään. Käytävälle laskeutui hiljaisuus, jos ei laskettu yskäisyjä, joita Kaitoulta välillä tuli.
''Pelkuri...'' Kaitou mumisi hampaittensa välistä. Sitä ei varmaankaan kukaan kuullut, sillä se oli tullut niin hiljaisena.
Sara tuijotti eteensä. Hän ei meinannut saada sanoja suustaan. Haparoiden jalat täristen hän nousi hitaasti pystyyn ja liikahti Kaitouta kohti. '' Kaitou... '' Tyttö sanoi sillä ainoalla hiljaisella äänellä jonka sai tulemaan suustaan pihalle. Tyttö kosketti varovaisesti pojan kättä vilkaisten Catherineen, kuin hakien apua. Hänen silmänsä katsoivat tyttöön jokseenkin anovasti.
|
|
Astarael
Member
I'll see you where the roads meet.
Posts: 541
|
Post by Astarael on Jul 1, 2009 19:07:41 GMT 3
Catherine ei ehtinyt tekemään mitään, ennen kuin mies oli jo kadonnut. No, ainakin hän meni pois.. Tyttö pystyi vain ajattelemaan samalla kun purki loitsunsa. Hänen pitäisi jäädä auttamaan loukkaantuneita, mutta jotenkin hänen teki mieli lähteä tällä sekunnilla. Catherine ei kuitenkaan pystynyt jättämään ainakaan näitä kahta ilman apua. Hänen katseensa kohtasi toisen tytön anovan katseen saaden Catherinen siirtymään Kaitoun viereen. "Haava on paha.." Hän lausui hiljaa tytölle. En tiedä pystynkö enää auttamaan.. Tässä tarvitaan parantajaa. "Onko kylässä parantajaa?" Catherine kysyi äkisti. Poika oli todella huonossa kunnossa ja ellei verenvuotoa pian saataisi tyrehtymään tämä menehtyisi. "Hae hänet!" Tyttö jatkoi kuuntelematta vastausta oliko sellaista edes. Jokaisessa kylässä piti olla parantaja, kaikissa ei kuitenkaan ollut. Samalla Catherine nosti pojan paitaa niin, että näki haavan paremmin. Kääntäen katseensa kuitenkin heti pois.
[[Inspiraatio pula.. -.-]]
|
|
|
Post by Themily on Jul 1, 2009 23:45:58 GMT 3
Sara katsoi Catherineen pelokkaana. Hän pelkäsi että poika kuolisi. Hän katsoi tyttöön tämän kysyessä parantajasta. '' Kyllä... Eikä hän asu kovinkaan kaukana...'' tyttö vastasi kääntyi ja lähti haparoivin askelin juokseen pois päin. Ovi kolahti kiinni aulassa tytön juostessa pihalle. Hän katseli ympärilleen pelokkaana. Hän pelkäsi, että se mies hyökkäisi vielä jostain. Pelostaan huolimatta hän pakotti itsensä eteenpäin. Kaitou ei saisi kuolla, ei saisi.
Kaitou vilkaisi Catherineen. '' Ei minulla ole hätää... Ei tämä ole mitään...'' Poika sanoi katkonaisesti yskäyksien välistä. Poika nojautui seinää vasten vajoten istualleen. Hän tunsi olonsa huonoksi, todella huonoksi. Tämä ei ollut ollenkaan hyvä, tätä menoa hän kuolisi.
Sara juoksi takaisin hotellia kohti. Hän oli kertonut lyhyesti pelokkaalla äänellä parantajalle mitä oli sattunut ja että he tarvitsivat häntä. Nyt hän tuli yhdessä tämän kanssa hotellille. He menivät ovesta sisään ja muiden luo.
//Lyhyttä... Sä voit roolia sit parantajaa jos haluut? Oot varmaan parempi siinä//
|
|
Astarael
Member
I'll see you where the roads meet.
Posts: 541
|
Post by Astarael on Aug 1, 2009 3:00:47 GMT 3
Parantaja osoittautui vanhemmaksi naiseksi, joka tuntui osaavan asian. Catherine väistyi hyvällä omantunnolla tämän tieltä; parantajalla ainakin oli tarvittavat välineet mukana, toisin kuin hänellä. Parantaja tutkaili haavaa hetken, ja lähetti Catherinen hakemaan keittiöstä kuumaa vettä ja puhtaita pyyhkeitä. Tytön poissa ollessa parantaja kaivoi jostain pitkät, ei erityisen mukavan näköiset pihdit, joilla kaivoi luodin pois Kaitoun olkapäästä. Catherinen tullessa paikalle, eukko käski häntä kastelemaan yhden pyyhkeistä kuumalla vedellä ja ojentamaan hänelle. Tämän jälkeen parantaja puhdisti haavan ja siveli siihen vihertävää voidetta ja muutamia kuivattuja lehtiä, ennen kuin kääri olkapään siteisiin. "Siteen pitäisi vaihtaa muutaman päivän välein ja haavaan pitää sivellä tätä ja..." Parantaja selosti pojalle, miten ja mitä pitäisi tehdä milloinkin, jonka jälkeen tämä puhdisti kätensä ja poistui. Toimenpide ei kestänyt kauaa ja parantaja oli osannut hommansa. Kaitou selviäisi selvästi haavastaan. Ainakin Catherine epäili vahvasti näin, ellei mitään yllättävää sattuisi. Miksi mies oli sanonut pojan kuolevan tunnin sisällä? Tyttö ei osannut vastata kysymykseen. Ehkä luodissa oli ollut jotain, kuten myrkkyä? Parantaja tuntui kuitenkin ottaneen tämänkin asian huomioon, vaikka siitäkään hän ei ollut täysin varma. Parasta kuitenkin oli luottaa eukkoon, eikä tehdä mitään omia johtopäätelmiä, jotka voisivat olla täysin harhaa. "Kuinka voit?" Catherine kysyi silmäillen pojan vointia.
[[Anteeksi kesto]]
|
|