Post by Astarael on Jul 28, 2008 16:21:06 GMT 3
Sulje silmäsi, kuuntele. Mikä se on, tiedätkö?
/Ajatellaan, että kädelläsi on otus. Juuri sellainen kuin olet aina kuvitellutkin sen olevan, mutta silti niin erilainen kuin olet luullut. Osaatko kuvailla sitä minulle?/
Katsot sitä yrittäen tarkentaa katseesi sen hienon turkin yksityiskohtiin.
Vai onko se turkki ensinkään?
Et löydä oikeita sanoja kuvaamaan tilannetta. Yrität. Kaikki sanat tuntuvat huuhtoutuvan pois. katoavan kieleltäsi. Huomaan että hämmennyt.
Nostat hetkeksi katseesi otuksesta
katsoaksesi minuun?
ja tunnet kuinka sen hento, lämmin paino katoaa kämmeneltäsi.
Olit saanut pidellä sitä hetken, mielestäsi liian vähän.
Nostat äkillisen suuttumuksen valtaamana katseesi minuun. Hymyilen.
Hetken uskot kaiken olleen vain mielikuvituksesi tuotetta, kunnes näet taas pienten silmien kirkkaan välähdyksen ja pienen pörröisen otuksen olkapäälläni.
Räpäytät silmiäsi ja samassa otus on kadonnut hiusteni kätköihin.
Nostan sormeni suuni eteen tukahduttaakseni uteliaat kysymyksesi ja pudistan hennosti päätäni, kuin sanoakseni; ei nyt.
Pieni otus katoaa, etkä näe sitä kunnolla enää koskaan. Vaikka aina yritätkin.
Otus katoaa aina sinun yrittäessä tarkentaa katsettasi siihen
Sillä jokainen näkee siitä vain sen mitä hänen kuuluukin, ei sen enempää eikä vähempää.
Jälkeenpäin näet vain pieniä vilahduksia, milloin suloiset silmät, milloin nopea turkin vilahdus.
Aina tällöin sinut valtaa outo, vastustamaton halu luoda jotain kaunista, kirjoittaa.
Usein paperi kuitenkin pysyy tyhjänä.
Hetki katoaa jättäen jälkeensä omituisen tunteen.
Haikeuden?
Pian pääsi täyttävät muut, arkisemmat ajatukset, ja otus unohtuu.
Pieni viaton kysymys jää kuitenkin aina roikkumaan ilmaan; miksi.
/Ymmärrätkö, mikä otus on? Osaatko nyt kuvailla sitä paremmin?/
~~~~~~~~~~~~~~
Joskus vuosi sitten tullut kirjoitettua, jokin aika sitten hieman "kunnostettua". Yöllisiä ajatuksia ulkomailla..
Sanokaahan, mikä tämä "otus" on? :3
/Ajatellaan, että kädelläsi on otus. Juuri sellainen kuin olet aina kuvitellutkin sen olevan, mutta silti niin erilainen kuin olet luullut. Osaatko kuvailla sitä minulle?/
Katsot sitä yrittäen tarkentaa katseesi sen hienon turkin yksityiskohtiin.
Vai onko se turkki ensinkään?
Et löydä oikeita sanoja kuvaamaan tilannetta. Yrität. Kaikki sanat tuntuvat huuhtoutuvan pois. katoavan kieleltäsi. Huomaan että hämmennyt.
Nostat hetkeksi katseesi otuksesta
katsoaksesi minuun?
ja tunnet kuinka sen hento, lämmin paino katoaa kämmeneltäsi.
Olit saanut pidellä sitä hetken, mielestäsi liian vähän.
Nostat äkillisen suuttumuksen valtaamana katseesi minuun. Hymyilen.
Hetken uskot kaiken olleen vain mielikuvituksesi tuotetta, kunnes näet taas pienten silmien kirkkaan välähdyksen ja pienen pörröisen otuksen olkapäälläni.
Räpäytät silmiäsi ja samassa otus on kadonnut hiusteni kätköihin.
Nostan sormeni suuni eteen tukahduttaakseni uteliaat kysymyksesi ja pudistan hennosti päätäni, kuin sanoakseni; ei nyt.
Pieni otus katoaa, etkä näe sitä kunnolla enää koskaan. Vaikka aina yritätkin.
Otus katoaa aina sinun yrittäessä tarkentaa katsettasi siihen
Sillä jokainen näkee siitä vain sen mitä hänen kuuluukin, ei sen enempää eikä vähempää.
Jälkeenpäin näet vain pieniä vilahduksia, milloin suloiset silmät, milloin nopea turkin vilahdus.
Aina tällöin sinut valtaa outo, vastustamaton halu luoda jotain kaunista, kirjoittaa.
Usein paperi kuitenkin pysyy tyhjänä.
Hetki katoaa jättäen jälkeensä omituisen tunteen.
Haikeuden?
Pian pääsi täyttävät muut, arkisemmat ajatukset, ja otus unohtuu.
Pieni viaton kysymys jää kuitenkin aina roikkumaan ilmaan; miksi.
/Ymmärrätkö, mikä otus on? Osaatko nyt kuvailla sitä paremmin?/
~~~~~~~~~~~~~~
Joskus vuosi sitten tullut kirjoitettua, jokin aika sitten hieman "kunnostettua". Yöllisiä ajatuksia ulkomailla..
Sanokaahan, mikä tämä "otus" on? :3