|
Post by lonelywolf on Mar 20, 2008 22:48:06 GMT 3
"Sain sen auki... sain murrettua isäni suojan.. se murtui.." Ziró puhui vaivalloisesti, mutta jaksoi silti hymyillä uupuneena katsellessaan Deinaa hänen vierellään, ja nosti tärisevän kätensä neidon polvelle. "Aika on jälleen käynnistetty, ja me saamme olla todistamassa sitä, susimaagit nousevat jälleen.. ja seitsemän tornia käynnistetään valvomaan tasapainoa maailmassa.. pimeys poistetaan.." susimaagi jatkoi uupuneena, ja tuijotti tornin korkeuksiin, joutuen hieman sirristämään silmiään auringonpaisteessa. "En ole vihainen että rikoit lupauksesi, tällä kertaa annan anteeksi että olet hoivaamassa minua.." Ziró naurahti hieman, ja sulki silmänsä, nauttien ihanasta tuulesta, ja auringonpaisteesta ihollaan.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Mar 20, 2008 23:28:44 GMT 3
Deina hymyili lämpimästi Ziròlle."Niin,sinä teit sen.Vaikka en tajua miten jaksoit."Hän sanoi ja hyväili hellästi miehen kättä joka oli hänen polvellaan. Deina siirsi käden varovasti polveltaan ja kävi maahan selälleen makaamaan Ziròn viereen ja tunsi auringon paistavan lempeästi kasvoilleen.Vieno tuuli hyväili kasvoja,kuin jonkin hellä kosketus..Deina katsoi Ziròa ja hymyili hieman."Hyvä että annat tällä kertaa anteeksi.Toiste en halua tehdä kuitenkaan lupauksia mitä en voi pitää.Monta kertaa sain pidätellä itseäni koko tahdollani,etten olisi juossut luoksesi.Minä pelkäsin.."Hän sanoi ja huokaisi hiljaa.Jo monta kertaa hän oli ollut vähällä menettää miehen,aivan liian monesti.Kyynel vieri silmäkulmaan,mutta Deina pyyhkäisi sen melkeinpä vihaisesti pois.Hän ei alkaisi itkemään,ei nyt ainakaan.Silti kurkkua kuristi ikävästi..
|
|
|
Post by lonelywolf on Mar 20, 2008 23:48:54 GMT 3
Ziró hymyili hieman Deinan tullessa hänen viereensä, ja huokaisi hiljaa onnellisena. "Vain verellä, voi verisuvun todistaa, olen pahoillani että en sitä sinulle kertonut, mutta se on meidän klaanin ja meidän suvun oma salaisuutemme, ja sillä me tunnistamme omamme." mies lausahti hiljaa, ja katseli kädessään olevaa haavaa. "Nämä haavat kyllä paranevat aikanaan, siitä ei ole huolta. Pääasia on se, että olen jälleen avannut tämän kylän maailmalle, ja poistanut sen ympärillä olleen suojamuurin. Näin koko maailma saa tietää totuuden meistä, ja oppia tuntemaan meidät jälleen, ja elämään harmoniassa kaikkien muiden rotujen kanssa." susimaagi jatkoi innoissaan, ja nousi istumaan. "Minun on ollut tarkoituksena kysyä sinulta jotain, vaan en koskaan ole saanut siihen mahdollisuutta.." Ziró yhtäkkiä lausahti hiljaa, ja tuijotteli avonaista tornin ovea, nousten hieman hatarasti ylös, ja tarjosi kättään Deinalle.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Mar 21, 2008 0:00:03 GMT 3
Deina hymyili Ziròlle."Se on hyvä että ne paranevat.Eikä sinun tarvitse pahoillasi olla,tapahtui mitä tapahtui."Hän sanoi ja kuunteli miehen puhetta.Toinen kuulosti kovin innostuneelta.Neito nousi myös istumaan ja lähes heti perään seisomaan,tarttuen Ziròn käteen."Mitä sinä olet halunnut kysyä?Arvelen että se on jotain tärkeää,eikö olekin?"Hän kysyi,pitäen miestä yhkä kädestä ja katsoi maagiin hymyillen,meripihkan väristen silmien tuikkiessa iloisesti.
|
|
|
Post by lonelywolf on Mar 21, 2008 0:27:10 GMT 3
"Minulla on kyllä kysymys.. mutta ensin eräs toinen asia." Ziró sanoi kiusallisesti, ja lähti kävelemään tornin ovia kohti, vetäen hellästi Deinaa mukanaan. Päästyään ovien eteen, mies pysähtyi hetkeksi, mutta pakotti lopulta itsensä jatkamaan matkaa. Päästyään vain hieman matkaa ovista syvemmälle, riimut alkoivat hohtaa kylmää jäänsinistä valoa tornin sisällä, paljastaen monenkirjavat huoneet, sekä ison oleskelusalin takalla, sekä monilla pitkillä pöydillä vartustettuna juhlia varten. Ziró antoi katseensa kiertää seinillä, joita täyttivät monenkirjavat vaakunat, sekä hienot taulut, joita aikojen myötä oli hankittu. Lopulta miehen silmät pysähtyivät suurimman pyödän päähän, missä lojui paksu tumma kirja, ja sen päällä sinetöity pergamentti rulla, sekä kaksi sormusta.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Mar 21, 2008 1:01:07 GMT 3
Deina hymyili hieman Ziròn kiertelylle ja seurasi tätä pitäen miehen kädestä kiinni hellästi.Sisällä tornissa neito katseli ympärilleen haltioituneena.Riimut hohtivat ja valaisivat paikkaa tehokkaasti.Paikka oli joskus ollut hyvin upea.Oli se yhäkin,mutta autio.Nähdessään Ziròn katsovan jotain tiettyä,Deinakin käänsi katseensa samaan suuntaan.Hän huomasi myös kirjan,pergamentin ja sormukset.Hetken neito niitä tuijotti ja katsoi sitten kysyvästi Ziròa."Mihin tarkoitukseen nuo ovat?"Deina kysyi kuiskaten. Ja koska kysyt sen kysymyksen..Hän lisäsi mielessään.
|
|
|
Post by lonelywolf on Mar 21, 2008 1:14:44 GMT 3
Ziró tuijotti suu auki pitkään suurta salia, ja antoi katseensa kiertää kaikessa hopeassa ja kullassa mitkä reunustivat salin pöytiä ja tuoleja, ja kaikki muut kattaukset olivat kuin suoraan sadusta. Mies käveli vaitonaisesti pöytien ohi, katsomatta kertaakaan toista kertaa ohittaessaan, vaan piti katseensa visusti viimeisessä, ja suurimmassa pöydässä, missä kirja sekä käärö lojuivat. Päästyään pöydän viereen, Ziró laski hellästi kätensä kirjan päälle, ja pyyhkäisi sitä peittävän tomun pois, paljastaen susimaagien riimun kirjan päältä, ja hymyili hieman, avaten viimeisen kirjan sivun, mutta sulki sen saman tien. Aivan liian paljon tuhoa ja kuolemaa, se oli mennyttä, ja sanaakaan sanomatta kirja syttyi sinisiin liekkeihin, susimaagin tarttuessa kiinni magiaansa, ja polttaen kirjan silmistään. Se ei kuulunut enään tähän aikaan. Seuraavaksi hän otti käärön, ja mursi sinetin muutamalla sanalla, ja avasi sen hellästi, pistäen sen lopulta takkinsa sisään, näyttämättä sitä Deinalle. Sormuksiin ei mies koskenut, hän tyytyi niitä vain katsomaan hiljaa, kunnes kääntyi Deinan puoleen. "Tässä on isäni sinettisormus, sekä hallitsijansinetti siinä päällä. toinen taas kuului perheeni kasvattajalle, eli äidilleni. Se on vanhmpieni kihlasormus.." Ziró sanoi hiljaa, ja äkkiarvaamattomasti hän polvistui neidon eteen, ja otti sormuksen pöydältä. "Deina.. olemme kokeneet paljon, mutta emme vielä tarpeeksi omasta mielestäni.." hän takelteli alkuun. "Mutta haluan kokea vielä paljon, ja sinun kanssasi. Joten.. jääthän minun vaimokseni, ja toiseksi hallitsijaksi, ja yhdessä kasvatamme susimaagit takaisin eloon." Ziró jatkoi, ja ojensi sormuksen neidolle.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Mar 21, 2008 1:39:55 GMT 3
Deina katsoi hetken Ziròn perään ja seurasi sitten tätä hiljaa.Hän ihmetteli miksi maagi poltti kirjan,mutta varmasti sille oli hyvä syy.Käärön mies laittoi takkinsa sisään,eikä Deina saanut sitä nähdä.Minkäs sitä uteliaisuudelleen voi..Ziròn kääntyessä hänen puoleensa ja kertoessa sormuksista,Deina kuunteli tarkkaavaisena.Maagin polvistuminen tuli aika äkkiä,sitä hän ei ollut osannut aavistaa.Neito kuunteli miehen puheen loppuun liikuttuneena ja otti hyvin varovasti sormuksen vastaan,kuin se voisi hajota hetkenä minä hyvänsä ja katseli sitä sanomatta hetkeen mitään.Sitten Deina pujotti sormuksen sormeensa ja kapsahti Ziròn kaulaan nauraen onnellisena,ilonkyyneleiden putoillessa poskille."Kyllä,kyllä minä jään.Mikään ei olisi minulle mieluisampaa."Deina vastasi ja suuteli miestä hellästi.
|
|
|
Post by lonelywolf on Mar 21, 2008 1:57:56 GMT 3
Zirón kasvoille levisi todella autuas sekä onnellinen hymy, kuullessaan neidon hyväksyvän hänen kosintansa, ja kietoi kätensä Deinan ympärille, tämän hypähtäessä kaulaansa kiinni, ja alkaen taas itkemään, mutta tällä kertaa mies tiesi niiden olevan pikemminkin ilosta, kuin surusta ja vastasi hellästi neidon suudelmaan. "Valmisteluihin menee aikaa, mutta jälkeisemme syntymän jälkeen, haluan että vahvistamme liittomme julkisesti, ja samalla sidomme uuden sopimuksen muiden olentojen kanssa, ja pidämme suuret juhlat tässä salissa." Ziró sanoi hyvin innokkaana, ja alkoi jo suunnittelemaan hieman minkälaiset häistä oikein tulisivat. "Ja tietenkin on meidän miettittävä nimeä lapselle, tietenkin sen mukaan, onko hän poika vai tyttö." mies nauroi, ja halasi neitoa hyvin lujaa.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Mar 21, 2008 2:05:46 GMT 3
Deina kuunteli Ziròn innokasta puhetta,muttei voinut puhua hetkeen mitään sillä oli liian liikuttunut.Hän tyytyi vain rutistamaan miestä oikein lujaa, kyyneleiden valuessa yhä poskille,ei surusta vaan ilosta ja onnesta."Niin,nimi..Zirò,kauanko me olemme olleet liikkeellä?Olen seonnut ajanlaskun suhteen,kaikki on ollut niin epätodellista,joskus kun painajaista,joskus kuin liian ihanaa unta..."Deina sai viimein kysyttyä ja katsoi maagia silmiin,pitäen yhä käsillään tuosta lujasti kiinni,kuin peläten että mies haihtuisi savuna ilmaan.Lapsi tuntui niin uudelta ja oudolta ajatukselta.Deina ei vielä osannut kuvitella itseään äidiksi..
|
|
|
Post by lonelywolf on Mar 21, 2008 2:10:31 GMT 3
"En ole täysin varma, mutta on siitä jo muutama kuukausi kun lähdimme Myrkoksen kylästä, ja sen voi myös kertoa.." Ziró naurahti ja vei äkkiä hieman kylmän kätensä neidon vatsalle, ja tunnusteli hieman. "Kyllä siellä taitaa jotain elämään olla, vaan en täysin varma ole." mies nauroi lisää, ja nousi viimein lattialta ylös, vetäen Deinan myös ylös vierelleen kylmältä lattialta. "On niin paljon tehtävää, ja niin lyhyt aika, sillä sanansaattajia on lähetettävä matkaan, ympäri maailmaa. Niin itään kuin länteen, ja etelään sekä pohjoiseen. Kutsua eri rodut koolle juhlistamaan tätä onnellisuutta." mies jatkoi, ja hänen silmänsä suoraan säteili kun edes mietti asiaa.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Mar 21, 2008 2:21:51 GMT 3
Deinan silmät suurenivat.Luoja,oliko siitä niin kauan?Hän säpsähti tuntiessaan miehen käden vatsallaan."Kylmä käsi."Neito vinkaisi ja hymyili hieman."En minäkään ole varma..."Deina sanoi mutta arveli kyllä että se oli onnistunut,vatsa tuntui hieman pyöreältä.Vai kuvitteliko hän vain?Deina antoi Ziròn vetää itsensä seisomaan.Maagi oli aivan innoissaan ja neito naurahti hieman."Rakkaani,hidasta tahtia,sinähän käyt aivan ylikierroksilla."Hän hymyili ja haukotteli hieman."Miten minua nyt väsyttää.."Deina mutisi."No,onhan tämä ollut rankka päivä,meille molemmille."hän jatkoi."Onko vielä paljon nähtävää?"
|
|
|
Post by lonelywolf on Mar 21, 2008 2:31:06 GMT 3
"Hidasta.. ei tässä voi hidastaa, aivan liian paljon tekemistä ja aivan liian vähän aikaa tehdä sitä.." Ziró nauroi, ja kyllä hän tajusi että hieman ylireagoi, mutta minkäs hän sille mahtoi että oli mies. "Vai vielä paljon nähtävää. Rakas, sinä et edes ole nähnyt vielä puoliakaan tästä koko paikasta, vasta ne minne minä pyrin ennen pimeää, mutta odotas vain. Koko kylän näkemiseen sinulta helposti menisi koko päivä auringon noususta, aina laskuun saakka." mies nauroi syvällä basso äänellään, ja oli suoranainen ihme ettei hän kirjaimellisesti hyppinyt jo seinille jännityksestä. "Eräs tuntemani yksisarvinen tosin voisi hoitaa vihkimisen, sillä juuri he ovat valonkansaa, ja minusta se antaisi vielä ylimääräisen siunauksen meidän liitollemme, ja samalla myös yhdistäisi yksisarviset ja susimaagit." mies lausahti onnensa kukkuloilla.
|
|
Deina
Member
Posts: 1,191
|
Post by Deina on Mar 21, 2008 2:45:46 GMT 3
Deina pudisteli huvittuneena päätään.Toinen todella oli "hieman" innoissaan.Mutta ihmekös tuo..Kyllä hän itsekin oli,mutta ei jaksanut innostua nyt,sillä väsymys painoi jäseniä."Yksisarvinen?"Deina toisti,silmät suurina."Minä en ole koskaan nähnytkään yksisarvista,mutta olen kuullut paljon.Nehän ovat uskomattoman viisaita valon olentoja,joilla on monia kykyjä,joista ihmiset eivät tiedä mitään.Se olisi suuri kunnia,jos hän pääsisi."Deina sanoi,innostuen itsekin."Oi,meillä on niin paljon valmisteluja,aika loppuu kesken!"Hän sanoi ja hymyili innoissaan. Äkkiä Deina meni hyvin miettiväisen oloiseksi.Hän muisteli untaan,jonka oli viimeksi nähnyt."Tulemme tapaamaan vielä,hyvinkin pian itseasiassa.Ehkä tänään,viikon,kuukauden,vuoden,tai kymmenen vuoden päästä.Aika on minulle varsin hatara käsite..."Neito muisti äitinsä sanat ja meni hyvin hiljaiseksi.Oi kuinka hän toivoikaan,että tuo kuvankaunis nainen saapuisi juuri hääpäivänä..Deina oli vajonnut kokonaan mietteisiinsä ja unohti hetkeksi kaiken ympäriltään.
|
|