S
Member
Tiger wiger
Posts: 169
|
Post by S on Oct 24, 2006 0:49:52 GMT 3
"Äh, olen sitkeää tekoa," mies vitsaili, mutta hänen oli pakko myöntää naisen olevan oikeassa. Hänen täytyisi pitää itsestään parempaa huolta. Viime aikoina asiat olivat muutenkin olleet hieman hektisiä, eikä Sean olisi todellakaan kaivannut tällaista kaaosta lisäksi elämäänsä, mutta Lilyn löytäminen oli miehelle prioriteetti numero yksi.
"Asutko kaukanakin? Ja minä voin auttaa kantamaan noita," mies tarjoutui avuksi tajutessaan nolona vasta nyt, ettei ollut tähän mennessä tarjoutunut auttamaan naista ostoskassiensa kanssa.
|
|
shard
Member
Watch out! I'm here somewhere!
Posts: 374
|
Post by shard on Oct 24, 2006 20:33:21 GMT 3
"ääh!.." Ana näytti hiukan kiusaantuvan toisen ehdotuksesta ottaa hänen kantamuksensa, ja nainen veti paremmin kassin syliinsä. "Kyllä minä pärjään.. sitäpaitsi tämä pitää minut vielä edes jostakin kohtaa kuivana." Nainen hymyili. "Ei.. asun ihan tuossa muutaman korttelin päässä."
|
|
S
Member
Tiger wiger
Posts: 169
|
Post by S on Oct 24, 2006 20:45:52 GMT 3
Sean hymähti naisen sanoille ja kohautti harteitaan. Hän ei ollut koskaan mahtanut naisten päättäväisyydelle mitään, eikä nykyaikana enää juurikaan edes yrittänyt. "Selvä. Kiitos todella paljon, jos poikanne on nähnyt jotain, se voisi..." mies ajatteli toiveikkaana mutta pudisti sitten itsekseen päätään. Vielä oli liian aikaista uskaltaa edes ajatella mitään. "No niin, menemmekö sitten?"
|
|
shard
Member
Watch out! I'm here somewhere!
Posts: 374
|
Post by shard on Oct 24, 2006 20:48:59 GMT 3
Ana puhkesi nauramaan. "Ei Toby ole edelleenkään minun poikani. Hän on pikkuveljeni" anan nauru oli hyväntahtoista, eikä mitenkään edes pilkkaavaa. Hän lähti johdattamaan Seania tietä pitkin oikeaan suuntaan. mitä sitä turhia sateessa seisomaan. Eikä Ana tiennyt oliko tobias nähnyt todellakaan mitään.
|
|
S
Member
Tiger wiger
Posts: 169
|
Post by S on Oct 24, 2006 21:36:09 GMT 3
"Ai niin, tosiaankin," mies ärähti ja haroi taas hiuksiaan. "Minä unohdin. Tiedän, sanoit sen juuri äsken, mutten tainnut oikein keskittyä. Tiedäthän, tämä tilanne..." mies yritti selitellä ja kirosi samalla typeryyttään. Ehkä hän oli työskennellyt asian eteen liian raskaasti. "Kuitenkin, veljesi. Voimme vain toivoa, että hän olisi nähnyt jotain, tai ehkä hän voisi kysyä kavereiltaan? Ulkopuolisena en pääse lähellekään koulupihaa," mies selitti ja tajusi toistavansa itseään. Alkoi hermostuneena kääriä itselleen jälleen yhtä sätkää, jotta saisi edes jotain mihin keskittyä.
|
|
shard
Member
Watch out! I'm here somewhere!
Posts: 374
|
Post by shard on Oct 24, 2006 21:43:31 GMT 3
Ana vain hymähti hyväntuulisesti. Ei häntä haitannut, vaikka mies ei ollutkaan keskittynyt hänen sanoihinsa. toisella oli varmasti monia muitakin huolia harteillaan tällä hetkellä, eikä niistä päällimmäisimpänä varmasti ollut Anan ja veljensä suhde. Ana pysähtyi erän harmaan ja ränsistyneen kerrostalon ovisyvennykseen ja kaivoi taskustaan avainnipun, josta löytyi jos jonkinlaista avainta ja avaimenperää. Aviamenperistä suurin osa oli jonkinlaisia söpöjä otuksia tai muuten vain palleroisia. Ana valitsi yhden avaimen ja työnsi sen lukkoon. hän nyökkäsi hiljaisesti Seanin sanoille. "Voisitkos vetää tuon oven auki?" hän kysyi sitten.
|
|