|
Post by Koorisan on Aug 1, 2006 12:01:21 GMT 3
((Eli olisi kauhian kiva, jos joku tulisi leikkiin mukaan! :3 Siis joku tänne, jookos?)
Koori kumartui katsomaan kuvajaistaan tyynen lammen pinnasta. Kasvot olivat yllättävän puhtaat, vain muutama veripisara siellä täällä. Pienon kieli oli osunut uhrin kaulavaltimoon, ja verta oli suihkunnut joka paikkaan. Koorilla oli ollut kiire pois alta, sillä tuore veri lähti aina pesussa huonosti pois, ja jätti jälkeensä haalean tahran.
Tyttö heilautti hiukset pois kasvojensa edestä ja painoi päänsä lammen hyytävään veteen. Hän antoi veden huuhdella punaiset pisarat hänen kasvoiltaan pois. Samalla lähti kasvoilta myös väsymys, jonka oli aiheuttanut tuntien kävely tässä kosteassa maastossa. Kosteaksi sen sai juuri asken loppunut rankkasade.
Koori vilkaisi varovaisesti ympärilleen. Ketään ei näkynyt, ja Koori kiskoi yltään likaisen mekon ja pujahti lampeen. Siitä oli pitkä aika kun Koori oli uinut tällä tavalla luonnossa, omassa rauhassa.
|
|
|
Post by CutKiire on Aug 1, 2006 13:32:55 GMT 3
((Onkohan tässä yö vai päivä tällä hetkellä? Voisin eräällä hahmollani osallistua, mutta pitäisi ensin saada tietoon onkos tässä yö, joidenkin yksityiskohtien takia))
|
|
|
Post by Koorisan on Aug 1, 2006 13:44:15 GMT 3
((Sovitaa että on varhainen aamu. Vaikkapa tuossa puolviiden aikoihin, okei? Ja vuoden aika... Alkukesää^-^))
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Aug 1, 2006 14:11:21 GMT 3
((Jups... Tästä hahmostani laitan kuvan jossakin vaiheessa, kuhan saan piirrettyä ns. päivitetyn version siitä. ))
"Pah! Pah! Pah!" kuului järven läheisen metsän siimeksestä, joskin todennäköisesti sen verran kaukaa ettei järvellä uimassa oleva sitä kuullut. Äänen päästäjä oli sangen kalpea nuori nainen, pitäen yllään jonkinlaista univormua, mustia laseja silmiensä peittona, sekä myöskin huppua päässään. Näistä univormu sekä myöskin vyöllä roikkuva omituinen ase kavalsivat tuon olevan celdorilainen demoninmetsästäjä. Todennäköisesti toinen ei vielä olisi heistä paljoa kuullut, he olivat vasta aloittaneet temmellyksensä Myrkmeren alueella, joten mitään muuta noista ei oikein tiedetty kuin parhaimmillaan se että he kantoivat korkeasti kehittyneitä aseita, ja muuta.
Tämä kyseinen yksilö oli toisen niin sanotun radikaalin osaston jäseniä, Tuliritari virallinen nimike. Joukko joka tunnettiin sekalaisen demoninmetsästäjä joukon synkimpänä friikki-sirkuksena, sisältäen useita olentoja jotka luokiteltiin enemmän tai vähemmän demonisiksi, ja muita omituisuuksia. Niin kuin nyt tuo kyseinen kalpea nainen. Celdorissa epäkuolleet yleensä hoidettiin takaisin hautaan hyvin nopeasti, mutta joskus näitä älykkäämpiä joista oli hyötyä pistettiin hyödyllisiin tehtäviin, olettaen että nämä suostuivat siihen. Tämä kyseinen nainen olisi parhaiten kuvailtu ehkäpä erittäin hyödyllisenä, ja yleensä hyvinkin rauhallisena. Tosin sitten kun tuo lopulta aina silloin tällöin hermostui, niin sitten hermostuttiinkin kunnolla. Niin kuin nytten.
Ollenkaan toista huomaamatta oli tuo nainen myös saapunut järvelle, potkien kiviä ja muuta pois tieltään, pysähtyen lopulta järven rannalle. Nainen oli saapunut paikalle ehkäpä muutaman kymmenen metrin päähän paikasta missä toinen oli, joskaan tuo ei ollut sitä huomannut runsaan pensaikon takia. Paikalla nimittäin oli jonkinsortin pensaskasvusto noiden kahden rannankaistaleen välillä, mutta siitä kyllä olisi joten kuten nähnyt läpi jos olisi hieman keskittynyt. Kalpea nainen vain ei oikein ollut siitä asiasta kiinnostunut, lähinnä tuo jupisi itsekseen ties mitä jollain omituisella kielellä. Melillä ei todellakaan ollut mikään paras mahdollinen päivä tänään, tuo oli komennettu tutkimaan järven lähistöä, jossakin siellä päin oli ilmeisesti joku alueen asukkaista nähnyt jonkinlaisen hirviön. Todennäköisesti se kyllä oli vain jonkun humalaisen houruja, Mel ajatteli itsekseen.
|
|
|
Post by Koorisan on Aug 1, 2006 14:31:27 GMT 3
Koori kylpi hyytävässä vedessä kaikessa rauhassa. Veden kylmyys ei tyttöä haitannut, hän oli ylpenyt kylmemmässäkin. Tietetnkään kuppi kuumaa ei nyt olisi ollut pahitteeksi, mutta minkäs teet, kun eväät olivat loppuneet eilen. Matka lähimpään kylään kesti huomattavasti kauemmin, kuin Koori oli mielessään laskenut.
Koori ui kauemmas rannasta, ja saman tien takaisin. Uidessa lika ja veri lähtivät pois, mutta kauempana rannasta vesi kylmeni entisestään, joten Koorin oli pakko palata. Edes hänen kovia kokenut pieni kehonsa ei kestänyt näitä alkukesän pakkasvesiä, joten Koori nousi suosiolla ylös lammesta. Koori konttasi vaatteittensa luokse, ja tonki pienestä repustaan yöpaitansa, johon kuivasi itsensä. Ei ollut lähtiessä tullut mieleen ottaa pyyhettä mukaan.
Kun Koori oli saanut itsensä lähes kuivaksi, hän puki vaatteet takaisin päälleen. Juuri kun hän oli saanut mekon kiskaistua päänsä yli, hän näki kaislikossa pomppivan suuren rupikonnan. Voisiko sen syödä? Hiljaa kuin hiiri Koori ryömi kaislikkoon, ja ennen kuin rupikonna oli ehtinyt silmäänsä räpäyttää, Koori oli jo napannut sen käsiensä väliin. Voisiko sen syödä. Koori tuijotti rupikonnaa inhoten. Ei. Näin alas hän ei vajoaisi. Koori viskasi rupikonnan veteen niin pitkälle kuin jaksoi, taittoi sitten yhden kaislan, ja pisti sen suuhunsa. Ei kaislojakaan syödä voisi, mutta oli lohdullista laittaa edes jotakin suuhun, Nyt kun Koori ei enää ollut likainen ja niin unen pöpperössä, hän alkoi tajuta, miten hän todella oli nälkäinen.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Aug 1, 2006 15:11:56 GMT 3
Mel katseli jo hieman rauhoittuneena järven ympärystöä, alkaen tarkkailla mahdollisia jälkiä olennosta josta nuo olivat kuulleet huhuja. Todennäköisestihän mistään ei ollut kyse, mutta silti asian voisi kaiken varalta tutkia. Keskittyneenä tuon etsiessä katseellaan merkkejä jostakin tuo hätkähti hieman kuullessaan loiskahduksen. Jotain oli ilmeisesti tipahtanut veteen, ja asia kiinnitti naisen huomion.
Keskittyen hetkeksi pelkästään kuuntelemaan, tuo kuuli hieman jotain. Ilmeisesti pensaikon toiselta puolelta. Ääneti tuo nainen käveli lähemmäs veden kautta, pitäen sitä varmempana reittinä kuin pensaikkoa. Ja sitä paitsi, tuo ei halunnut oikein saada kasvojaan naarmuille. Tuo oli liian ylpeä siihen, vaikka ne paranisivatkin melko nopeasti. Tosin vasta pimeällä, kun aurinko oli selvästi näkyvissä tuo oli aika heikkona. Suhteessa, vaarallinen tuo oli joten kuten päivälläkin, ei vain pystynyt käyttämään kaikkea kapasiteetistaan päivällä.
Vaikkei nainen vielä nähnytkään toista, niin jotenkin tuo tunsi toisen läsnäolon, ja jotain omituista siitä. Tosin tuo ei oikein ollut varma mitä.
|
|
|
Post by Koorisan on Aug 1, 2006 15:26:13 GMT 3
Koori havahtui ja heitti kaislankorren veteen. Korsi liplatti hiljaa, mutta lähestyvä henkilö, ihminen tai olento ei sen avulla voisi paikantaa Kooria. Kaislojahan kaatuili koko ajan. Koori istui paikallaan ihan hiljaa. Enää mitään ei kuulumut, vaikka hän oli äsken ollut kuulevinaan jotain. Koori tiesi, että olisi ollut viisainta piiloutua, sillä jopa Koori oli kuullut huhun jostain metsässä harhailevasta möröstä, oli se sitten totta tai ei. Hitaasti Koori siirtyi kaislojen seasta pilottavalta kiveltä toiselle, ja etsi paikkaa, josta näkisi paremmin. Lähellä oli pakko olla jotain, sillä Koorin kuulo ei ollut koskaan pettänyt. Koorin kaikki lihakset jännittyivät, ja yhdellä suurella voltilla hän hyppäsi pois kaislikosta, ja katseli varovaisesti ympärilleen. Koori ei kuitenkaan jäänyt paikallee pitkäksi aikaa, vaan istahti maahan. Olisi turhaa näyttää enää hyökkäävältä', sillä se saattaisi vain haastaa riitaa. Ja sitäpaitsi, Koori ei tuntenut olevansa täysissä voimissaan, etenkään fyysisesti, vaikka taistelu tahtoa toki riittäisikin.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Aug 1, 2006 15:54:46 GMT 3
Kalpea nainen kuuli selvästi kun toinen loikkasi, tai oikeastaan, sen kun tuo tömähti maahan. Siitä ei ääntä pystynyt oikein hiljentämään. Nainen ei enään oikein uskonut toisen olevan se mitä etsi, mutta uteliaisuus kalpasi tuon mieltä, asia joka oli ikävästi tullut tavaksi pitkän, eh... 'elämän' aikana tuolle. Ja myöskin se että tuo ei tuntenut mitään hälyttävää, pikemminkin vain jonkinlaista varovaisuutta toisen suunnilta.
Pian tuo kalpea nainen ilmestyi näkyviin tuolta vedestä pensaikon takaa, ollen ehkäpä mielenkiintoinen näky jollekin joka ei ennen ollut yhteen celdorilaisista törmännyt. Nainen oli pukeutunut punamustaan univormuun, ja kuten jo aiemmin mainittua, käytti omituisia mustia laseja sekä peitti kasvonsa enimmäkseen hupun avulla. Myöskin tuon omituinen hieman varsijousta ilman jousta muistuttava ase tuon vyötäröllä jonkinlaiseen koteloon kiinnitettynä oli jotain mitä suurin osa ei oikein ymmärtänyt. Celdorilaisten teknologia oli melkoisen kehittynyttä, ja yleensä kaikki muut oudoksuivat noita asioita.
Asia joka oli huomattavissa oli myös jo aiemmin mainittu kalpea, ehkäpä lähes valkoinen iho, kuten myös tuon sormenpäissä olevat tavallista pidemmät mustiksi värjätyt kynnet. Tai ainakin niitä olisi voinut olettaa värjätyiksi. Kynnet eivät tosin olleet suinkaan mitään teräviä, vaan lähinnä epätavallisen pitkät. Hyvin hoidetuilta ne myöskin näyttivät.
|
|
|
Post by Koorisan on Aug 2, 2006 10:08:13 GMT 3
Maahan istahtanut Koori jai ällistyneenä tuijottamaan naista. Tuollaista ilmestystä hän ei ollut ennen nähnyt, ei vaikka oli tottunut mitä kummallisempiin olentoihin. Olennon toistaiseksi tuntematon laji tai rotu sai Koorin pysymään visusti maassa, ja tarkkailemaan muukalaista. Kyllä, muukalainen muistutti vähän ihmistä. Mutta oli kuitenkin melko kaukana Koorin kylän ihmisistä. Koori oli tottunut olemaan se friikki, kylän ainoa albiino perheineen. Mutta nyt tuolla naisella oli vähintään yhtä kalpea iho kuin hänellä. Jos tuo olento kuuluisi ihmisetn rotuun, Koori tuntuisi sääliä häntä kohtaan. Koori oli saanut kuulla elämänsä aikana niin paljon ihon väristään, tai pikemminkin siitä, ettei ihon väriä ollut. Mutta tuo nainen oli taatusti saanut kärsiä enemmän. Jos nyt sattuisi kuulumaan ihmisten lajiin.
Hitaasti Koori päätti ryhdistäytyä, tutkittuaan ensin muukalaista kyllin kauan. Hän nousi seisomaan, koko vähäiseen pituuteensa. "Kuka olet?" Koori kysyi huomattavasti epävarmemmalla äänellä, kuin tavallisesti. "En toki tarkoita tunkeilla mutta... Luulin että olen täällä yksin, ja säikädin teidän läsnäoloanne", Koori jatkoi huomattavasti kohteliaampaan äänensävyyn. Nyt ei sopisi haastaa riitaa.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Aug 2, 2006 12:02:02 GMT 3
Nainen hetken ajan tarkasteli toista pitäen kättään tuon omituisen vyötäröllä olevan esineen päällä, kunnes nyökkäsi. "Mel", kalpea nainen sanoi hyvin lyhyesti välinpitämättömällä äänellä nuoren tytön ensimmäiseen kysymykseen, ja nousi ylös vedestä sangen nopeasti, potkien hieman jaloistaan enimpiä vesiä pois päästyään takaisin maalle. Vaikkei tuo nyt niin paljon ollutkaan vedessä ollut, korkeimmillaan johonkin hieman polvien alapuolelle, niin silti. Ja hiukan tuota nyt ärsytti että oli turhaan kulkenut vedestä.
Nainen lähinnä nyökkäsi toisen toiselle toteamukselle, tuo ei paljoa nähnyt tarvetta kommentoida, kuten ei yleensäkään. Puheliain tuo muutenkin oli herransa kanssa, tai harvojen muiden kanssa. Yleensä tuo puhui mahdollisimman vähän.
"Onko täällä näkynyt mitään outoa?" nainen kysyi lyhyesti saatuaan päästyään tukevalle maalle, ja muutaman metrin päähän toisesta, katsoen ilmeisesti toista suoraan silmiin, mustat lasit vain tuppasivat estämään näkyvyyden toisen silmiin.
|
|
|
Post by Koorisan on Aug 2, 2006 12:26:23 GMT 3
Koori hymyili vähän. Melin kysymykseen olisi tehnyt mieli vastata "sinä", mutta ennen kuin rupeaisi viisastelemaan, olisi järkevintä ottaa selvää, oliko muukalainen vaarallinen. Niimpä Koori nielaisi neronleimauksensa ja tyytyi vastaamaan: "Ei ole näkynyt mitään. Mutta tulin tänne vasta, kävin tuossa pesulla." Koori tarksiti vaivihkaa, missä kunnossa hänen vaatteensa sillö hetkellä olivat. Häpeällisen likaisessahan ne. Mitäköhän nainen hänestä ajatteisi nyt, ehkäpä säälisi tai pitäisi köyhänä? Sitä Koori ei koskaan saisi tietää. "Oletkos sinä ihminen vai mikä?" Koori kysyi utelias katse silmissään. Kysymys oli ollut pakko kysyä, sillä se oli askarruttanut hänne mieltään jo jonkin aikaa, oli se sitten kohteliasta tai ei. Ja jos nainen tuosta suuttuisi, niin Koori voisi (mahdollisesti viimeisinä sanoinaan) todeta, että tällä oli huono humorin taju. Koori puri huultaan, ja toivoi, ettei olisi sanonut mitään nähdessään naisen kädessä jonkun erikoisen esineen. Kenties se oli ase, aj varmasti vaarallinen sellainen, sillä Koori oli luullut tuntevansa kaikki erikoisimmatkin aseet. Jos hän ei tuota tunnistanut, sen täytyi olla kotitekoinen, mikä tarkoitti sitä, että ase oli vaarallienn, ja pahimmillaan siinä saattoi olla myrkkyä tai jokin taika. Kysymys oli kuitenkin jo kysytty, eikä Koorin auttanut muu, kuin jäädä hiljaa odottamaan naisen vastausta.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Aug 2, 2006 13:09:10 GMT 3
((Hmm, se ase kyllä on siinä vyöllä, ja Mel pisti kätensä sen päälle))
Vaikkei toinen voinnutkaan tietää mitä tuo salaperäinen nainen ajatteli, niin todennäköisesti hän olisi ollut ihan tyytyväinen mikäli olisi tietänytkin. Nainen ei nimittäin välittänyt asiasta suuntaan tai toiseen, harvemmin tuo tapasi tuntemattomista välittää siinä mielessä.
"Enemmän tai vähemmän, riippuu näkökulmasta. Väistäppä hieman vasemmalle", nainen vastasi melko tuntemattomasti, ja otti tuon omituisen aseensa vyöltään. Tuo oli nähnyt jotain tuolla tytön takana. Kylmästi nainen nosti tuon omituisen aseensa joka hieman muistutti varsijousta jos ei ottanut huomioon sitä että mokoma oli kokonaan metallinen, ja että minkäänlaista jousta siinä ei näkynyt. Nainen antoi toiselle aikaa muutaman sekunnin väistää, ennen kuin painoi omituisen aseensa liipasinta.
Tottumattomalle kova ääni joka lähti tuon aseesta oli varmasti huumaava, ja melkoisella todennäköisyydellä toinen ei ollut ennen celdorilaiseen teknologiaan törmännyt. Mikäli tuo oli jotain kuullut Celdorista, olisi Koori voinut päätellä naisen olevan samasta paikasta kehittyneen aseen, ja omituisen univormun takia. Ei ollut mikään iso salaisuus että Celdor tuppasi pistämään demoninmetsästäjiensä välityksellä nokkansa vähän vaikka mihin.
Mikäli tyttö ymmärsi toisen pyynnön, niin tuon aseen ammus oli osunut kauempana alkavan metsän laidalla hiippailevaan epämääräiseen hahmoon. Johonkin joka ei näyttänyt normaalilta kauempaakaan. Mikäli tyttönen ei hoksannut väistää, niin tuo olisi nyt joitain hiuksia ja ehkä pikkuisen nahkaa köyhempi.
|
|
|
Post by Koorisan on Aug 2, 2006 13:27:09 GMT 3
((Aght!! Taas luen liian nopeasti -.- No, Koori joka tapauksessa katsoo sitä asetta, ei sillä niin väliä missä se on .__.))
Koori huokaisi sisimmässään helpotuksesta, kun nainen ei tuntunut loukkaantuvan hänen kysymyksestään. Toisaalta, Koori ei ollut saanut kuunon vastausta kysymykseensä, joten tavallaan he olivat tasoissa.
Koori hypähti kuuliaisesti sivuun naisen käskiessä vaistää. Kokemuksen perusteella Koori tiesi, että jos joku mandollisesti vanhempi ja viisaampi sekä asetta kantava olento käski väistämään vasemmalle, oikealle, ylös tai alas, oli aina viisainta totella. Ihmeissään Koori katsoi miten tuo ase toimi. Se siis todella oli ollut ase, ja Koori oli hyvin ylpeä itsestään, sillä hän oli päätellyt oikein. Aseen kovaa ääntä Koori ei säikähtänyt. Toki aseessa oli jotakin omituista, ja tässä tapaukessa se oli ääni. Kukaties se oli jokin taika vihollisen säikyttämiseksi? Moinen taika ei kyllä Koorin mielestä ollut erityisen hyödyllinen, sillä hänelle oli opetettu pienestä pitäen, että vihollisen kimppuun kannattaa hyökätä hiljaa ja takaata päin, etenkin jos sattui olemaan hento tyttönen. Mutta sodassa tuollainen ase olisi takuulla vaikuttava, sillä sotiessa tuli meteliä muutenkin. Koori paloi halusta kokeilla asetta. Vastahakoisesti Koori käänsi katseensa pois päin aseesta, siihen suuntaan, minne Mel oli juuri ampunut. Koori oli näkevinään puiden välissä tumman hahmon, joka pysyi nyt paikkallaan, vaikka oli ehkäpä liikkunut vielä hetki sitten. Melin ase taisi olla voimakas, tappoi nopeasti, yhdellä pamauksella.
|
|
cutter
Member
[Guru meditation error]
Posts: 1,586
|
Post by cutter on Aug 2, 2006 21:07:27 GMT 3
((Nyt tuli minulta lievä unohdus, unohdin mainita aseen piipusta näkyneen välähdyksen, sekä myöskin savunpöllähdyksen... Ja sitten sainpas tuon kuvan pistettyä, tänne. Siitä selviää ulkonäkö tarkemmin aika hyvin...)) Kalpea nainen piteli vielä hetken asetta tähdättynä hahmoon, mutta yllättyi hahmon yllättäen kadotessa kuin tyhjään ilmaan. Jokin mikä sai tuon äärimmäisen varuilleen, koska tuolla ei ollut kovin suuria innostuksen poikasia joutua selittelemään Jedille tai Zethille minkä takia joku viaton kuolisi tapauksen yhteydessä. Jokin aika sitten tapahtuneen tapauksen jälkeen oli demoninmetsästäjien maine hieman alkanut olla vaarallisen ja arvaamattoman puolella. Ja siitä ei oikein nyt ollut hyötyä. Nainen irvisti kun ei nähnyt kohdetta missään, tosin piti irvistyksen sen verran pienenä ettei toinen voinut huomata hieman epätavallisen teräviä kulmahampaita. Tosin kulmahampaat tuolla varsinaisesti olivat yleensä pienemmät, paitsi silloin kun tuo ruokki itsensä, tai halusi uhkailla. Joten periaatteessa vaikka toinen olisi nähnytkin nyt tuon kulmahampaat, niin ei siitä haittaa olisi ollut. Mutta epätavallisen terävät kulmahampaat ovat epäilyttäviä, olivat ne normaalinkokoisia tai eivät. Nainen veti aseen yläosaa taaksepäin, saaden pienen lieriön muotoisen omituisen esineen lennähtämään ulos pienestä reiästä joka paljastui. Kuuluva kilahdus kertoi että uusi ammus oli paikalla. Miksei hän ollut vaatinut sarjatuliasetta? Ai niin, hänen ei pitäisi tarvita sellaista, oli jo tarpeeksi vaarallinen muutenkin, nainen ajatteli hieman myrtyneenä.
|
|
|
Post by Koorisan on Aug 3, 2006 23:17:18 GMT 3
((Kiitos kuvasta! Helpottaa aina kuvitella hahmo, kun on nähnyt sen.))
Koori kohotti kulmiaan nähdessään metsässä paikallaan olleen tumman hahmon kadonneen. Olikohan se ollut vaarallinen? Mahdollisesti. Tuo nainenkin oli, ja etenkin tämän ase. Entä oliko hyvä vai huono asia, että otus oli kadonnut? Siihen Koori ei tiennyt vastausta, hänellä ei ollut harmainta aavistustakaan, ja hän olisi halunnut kysyä asiaa naiselta. Koori piti kuitenkin visusti suunsa kiinni, sillä hän uskoi saavansa tietää vastaukset kysymyksiinsä kohtapuoliin. Asialla ei ollut mitään kiirettä, koska Koori ei todellakaan halunnut vaikuttaa liian uteliaalta (puhumattakaan tyhmästä) naisen edessä. Aseesta putosi maahan metalli lieriö. Sen kilahtaessa vaimeasti maahan osuessaan Koorin huomio kiinnittyi siihen, ja hän syöksyi sen luokse, ja noukki varovaisesti maasta tutkaillakseen sitä. Olikohan kyseessä aseesta pudonnut osa? Oliko se tärkeä? Oliko ase nyt rikki? Koori nousi varvaisesti maasta, ja piti metallin palasta kädessään, kuin se olisi voinut räjähtää minä hetkenä tahansa. "Tämä putosi", Koori sanoi naiselle ja ojensi samalla metallilieriön takaisin naiselle. "Se putosi aseestasi."
|
|