|
Post by Rusalka on Feb 15, 2012 19:24:34 GMT 3
// Rosuto, tässä alkua, toivottavasti paikka sopii. : 3 Muitakin saa mun puolesta liittyä jos huvittaa mutta kysykää vielä Rosulta. : 3 //
Nuo oli kumppaneineen saapunut erääseen suuren järven ääressä sijaitsevaan kylään, siellä oli vilkas satama sillä järven rannoilla oli useampia kyliä joista melkein kaikki olivat varsin isoja ja kauppa näiden välillä oli runsasta. Täällä satamassa hän nyt oli istumassa erään mukavan kuppilan pöydässä. Hän odotteli tovereitaan, Daphne oli käynyt varaamassa huoneet eräästä lähistöllä sijaitsevasta majatalosta ja maksaisi heidän yöpymisensä laittamalla ruokaa. Mikä tietenkin sopi tuolle karhumaiselle olennolle hienosti.
Nuo katseli ympärilleen ja tarkkaili muita asiakkaita, sekä ohikulkijoita, sekä järvessä seilaavia veneitä, joista jotkut olivat yllättävän suuria. Hänen piti välillä hätistää tiehensä jokunen naurulokki joka koitti tehdä tuttavuutta leivokseen jonka hän oli tilannut mutta kaiken kaikkiaan hänen oli varsin miellyttävä istua siinä, vaikka toivokin että Mirael ja Daphne liittyisivät hänen seuraansa pian.
|
|
|
Post by rosuto on Feb 17, 2012 19:32:38 GMT 3
//Käy hyvin ja mun puolestakin saa liittyä muitakin ^^//
Mirael oli ollut rättiväsynyt ja nuriseva heidän matkatessaan, mutta heti kun nainen oli nähnyt kaupungin, hän oli piristynyt ja aivan kuin saanut uudet jalat. Kun he olivat sopineet paikan missä näkisivät, nainen oli kiiruhtanut omille teilleen ja kierrellyt kojuja ja kauppoja antaumuksella, olihan hänellä aikamoinen summa rahaa mukanaan. Nopeasti hänelle kertyi pari kassia käsiinsä ja niiden kanssa hän huiski menemään milloin mihinkin suuntaan, kunnes lopulta suuntasi matkansa kohtauspaikaksi sovittuun kahvilaan. Kahvilan löytäminen ei ollut helpoin asia maailmassa, mutta matkalla hän ehti vielä piipahtaa, tietä kysyessään, pariin puotiin.
Posket onnesta punottaen nainen saapui kahvilaan, etsi hetken katseellaan ennen kuin löysi Nuon ja tuli tämän luokse. "Vahditko tavaroita sen aikaa että haen itselleni jotain virkistävää?" Odottamatta vastausta hän kiiruhti kahvilaan sisälle ja palasi jonkin ajan päästä ison jäätelöannoksen kanssa ja lysähti Nuon viereen istumaan. "Huh.. Tämä on hieno paikka! Ehditkö sinä käydä missään?" Nainen nyki pussejaan luokseen ja tutki niiden sisältöä ihastuneena
|
|
|
Post by Rusalka on Feb 19, 2012 22:06:54 GMT 3
Nuo hymyili ilahtuneena Miraelin saapuessa ja katseli huvittuneena tämän perään kun tämä touhotti hakemaan itselleen virkistystä.
"Ei, en ole vielä käynyt missään. Olen istunut tässä, miellyttävä paikka. Sinä näköjään olet ostanut jo puoli kaupunkia." Nuo vastasi Miraelille.
|
|
|
Post by rosuto on Feb 22, 2012 4:23:36 GMT 3
Mirael naurahti kuullessaan toisen sanat ja maisteli jäätelöannostaan. "Pitihän minun vähän ostella! Vaihtovaatteita ja sitten sellaisia juttuja mitä me velhot nyt satumme tarvitsemaan. Eivätkö kaupat yhtään houkutelleet sinua kerta olet täällä vain istunut?" Ilmeisesti nainen kuului niihin jotka käyttivät omistamansa rahat aina sitä mukaa kun sitä saivat ja itkivät sitten mistä löytyisi kolikko leipään ja juustopalaan. Ainakaan hän ei näyttänyt suuremmin murehtivan tuhlailujaan, vaikka olikin menettänyt säännölliset tulonsa.
|
|
|
Post by Rusalka on Feb 23, 2012 21:50:53 GMT 3
"En minä yleensä juuri ostele, paitsi aivan välttämättömiä asioita." Nuo sanoi, hän katseli Miraelin huolettomuutta, se oli varsin hellyyttävää.
Daphne saapui silloin paikalle, kantaen itsekkin mukanaan ostoksia. Hän tervehti Nuota ja Miraelia ja meni sitten hakemaan juotavaa ja tarjotinta millä oli useita leivoksia. Hän asetti Nuon eteen tuopin olutta ja toisen omalle paikalleen, Miraelin eteen hän asetti viini pikarin. Tarjottimen hän pani keskelle pöytää.
"Käykää kiinni! Minä tarjoan." Daphne sanoi.
|
|
|
Post by rosuto on Mar 3, 2012 21:40:25 GMT 3
//Sori kauheesti vastauksen viipyminen! Kauhea työputki ja sitten sairastuin flunssaan ja olen kuumeessa kärvistellyt > - < )
Mirael kohautti hieman olkiaan, eikä selvästikkään ymmärtänyt toisen haluttomuutta ostella asioita. Nainen nosti katseensa kuullessaan Daphnen tulevan ja hymyili tälle lusikalla vilkuttaen toisen kadotessa sisälle. Hän söi lisää jäätelöään ja totesi. "Daphne ei ainakaan vierasta ostoksilla käyntiä. Hyvä, luulin jo olevani tuhlari!" Nainen hymyili hieman ja katsoi sitten Daphnen tuomisia. "Oo! Ei sinun olisi tarvinnut, oi miten hyviltä ne näyttävät.." Hän siemaisi viiniä ja otti tarjottimelta leivoksen, haukaten sitä silmät ummessa. "Mmm, hyvää.."
|
|
|
Post by Rusalka on Mar 6, 2012 18:13:29 GMT 3
"No, mitä sinun tuli muuta tehtyä Daphne, kuin ostoksia? Saithan hankittua meille yösijan?" Nuo katsoi karhurouvaa kysyvästi.
"Juu sain, ihan mukava paikka näytti olevan. Minä sain palvelusväelle tarkoitetusta majasta mukavan sopen ja teille on yhteinen huone majatalon kolmannessa kerroksessa." Daphne vastasi.
Nuo vilkaisi hieman epäröiden Miraelia, hän oli kertonut tälle miten oli tullut ihmiseksi ja tämä siis tiesi hänestä ja Venerasta. Ja hän oli huomannut joidenkin ihmisten suhtautuvan oudoksuen, pelolla ja joskus jopa vihalla häneen, niin alkuperänsä kuin entisen rakastettunsa suhteen. Hän tiesi ettei Mirael ainakaan vihamielinen olisi mutta entä jos huoneen jakaminen olisikin tästä outoa tai kiusallista. Nuo toivoi että Mirael tuntisi olonsa turvalliseksi hänen kanssaan.
|
|
|
Post by rosuto on Mar 18, 2012 20:42:13 GMT 3
Mirael söi herkkuja ja kuunteli kaksikon puheita, näyttäen yllättyneeltä siitä, että muut olivat ehtineet jo ajatella majapaikkojakin, ei hän ollut miettinyt vasta kuin vaihtovaatteita! Hän näytti huojentuneelta tajutessaan ettei hänen tarvinnut nyt murehtia moisesta, vaan kaikki oli jo valmiina. "Oi Daphne! Olet enkeli, karhuenkeli!" Hän hymyili herttaisesti toiselle ja vilkaisi Nuoa hymyillen, sen enempää miettimättä sitä että he jakoivat saman huoneen. Nainen käänsi katseensa takaisin Daphneen. "Kuinka paljon siellä asuminen maksaa?"
|
|
|
Post by Rusalka on Mar 23, 2012 18:19:20 GMT 3
"Minäpä maksan sen työllä, paikan piäjällä oli pulaa hyvistä ruuanlaittajista. Arvaat loput." Daphne iski silmää ja hymyili.
Nuo hymyili, hänellä oli varsin mukavaa näiden kehden hassun olennon seurassa. Sitten hän joutui taas hätistämään yhtä lokkia.
|
|
|
Post by rosuto on Mar 25, 2012 22:04:38 GMT 3
Mirael näytti selvästi onnelliselta. "Ilmainen asumus.. Tai siis, minä tietenkin autan sinua niissä keittiöjutuissa. Lakaisen aina välillä lattian tai istun seurana kun puurrat. Minua ei todellakaan kannata kauhan varteen pistää!" Hän naurahti ja katseli ympärillä liikkuvia ihmisiä, joilla kaikilla näytti olevan niin kiire johonkin. Hassua, hän itse oli ollut kuin yksi noista vielä pari päivää sitten. Kiirehtinyt joko puotiin tai ostamaan jotain tarvikkeita puotia varten. Aina kiireisenä ja omissa ajatuksissa, kykenemättä näkemään mitä ympärillä tapahtui.
|
|
|
Post by Rusalka on Mar 26, 2012 19:23:35 GMT 3
Daphne naurahti, vaikka toki Miraelin apu olisi ihan suotavaa. Hän oli juuri sanomassa jotain kun jäikin tuijottamaan suu auki erästä naista joka oli juuri kävellyt tilaamaan jotain.
"Nuo! Eikö tuo... Eikö tuo ole Venera?" Hän kysyi.
Nuo kääntyi salamana ja hänen kasvoilleen tuli hämmennyksen ja vihan sekainen ilme. "On, se on Venera!"
Nuo nousi nopeasti ylös ja vaikka hän ei juossut, hänen Veneraa kohti vievät askeleet olivat nopeita ja kiivaita. Hän tarttui punaiseen ja mustaan pukeutunutta naista olkapäästä ja käänsi tämän väkisin ympäri. Nainen vaikutti ensin hämmästyneeltä mutta hymyili sitten.
"Kas, rakas Nuo, tämäpä erikoinen yllätys, mikä tuo sinut tänne?"
"En ole sinun rakkaasi, en enää!" Nuo huusi kasvot punaisina.
Välikohtaus alkoi saada huomiota ja Daphne mietti, olisiko hänen vain pitänyt pitää kuononsa kiinni. Mutta päätti selittää tilanteen Miraelille, se ei enää varmaan haittaisi.
"Niin katsos, en tiedä mitä Nuo on kertonut menneisyydestään mutta tuo nainen oli hänen rakastajansa, vähän aikaa. Eikä se päättynyt onnellisesti."
// Vähän draamaa. : ) Sori ku oon ollu hidas vuorois. //
|
|
|
Post by rosuto on Apr 1, 2012 17:43:46 GMT 3
Mirael käänsi uteliaana katseensa suuntaan jonne myös Nuo katsoi ja katsoi silmät suurina miten Nuo lähti harppomaan toisen luokse ja mietti miten tilanne tästä kehittyisi. Hän käänsi katsettaan Daphneen päin tämän alkaessa puhumaan ja nyökääytti päätään. "Jotain sellaista hän puhui ja voimistaankin.. Mitäköhän hän nyt tekee? Pitäisikö meidän mennä auttamaan häntä?" Nainen nousi jo seisomaan ja lähti astelemaan lähemmäksi kaksikkoa, ihan vain jo siksi, että kuulisi paremmmin mitä nämä puhuivat ja näkisi selvästi kasvonilmeetkin.
//Ei mitään, ei tämä itselläkään kovin laadukasta vastailun suhteen ole.. Jotenkin vain ei mukamas ehdi ja jaksa ^^'//
|
|
|
Post by Rusalka on Apr 2, 2012 0:13:22 GMT 3
Nuon silmät salamoivat, hän puristi käsiään nyrkkiin. Mutta vaikka hän kuinka oli vihainen, hän ei mahtanut mitään sille että myös suru ja tuska sai hänestä otetta. Kyynel valahti hänen poskelleen ja se sai hänet nolostumaan. Hän peitti kasvonsa käsiinsä. Venera joka vielä äsken oli hymyillyt ivallisesti vakavoitui.
"Olen pahoillani että vein voimasi ja aarteesi. Olihan se aika ikävästi tehty mutta voin korvata osan aarteistasi ja ehkä auttaa sinua muuttumaan takaisin." Veneran äänensävyssä oli ripaus sääliä.
"Et ymmärrä!" Nuo huusi kasvot punaisena. "En minä voimista ja aarteista piittaa, sinä murskasit sydämeni ja veit itsekunnioitukseni!" Tämän sanottuaan Nuo kääntyi ympäri ja juoksi pois.
Daphne katsoi ensin Nuon perään ja sitten Veneraa, eikä hänen kasvonsa olleet kovin ystävälliset. Hän oli mennyt Miraelin kanssa lähemmäs ja Venra huomasi hänet.
"Kas! Daphnehän se oli, olitko täällä Nuon seurana? Ja kuka tämä on?" Venera sanoi Daphnelle ja Miraelille.
"Kyllä muistit oikein ja tämä on Mirael." Daphne vastasi.
|
|
|
Post by rosuto on Apr 6, 2012 21:43:02 GMT 3
Mirael seurasi tilannetta tarkasti ja mietit kieltämättä mitä hänen pitäisi tehdä helpottaakseen Nuon oloa, muttei keksinyt mitään järkevää. Hän huudahti hieman Nuon lähtiessä juoksemaan pois paikalta. "Nuo!" Nainen kääännähti jo lähtiäkseen tämän perään, kun Daphne ja Venera alkoivat keskustelemaan ja velhotarkin tempautui keskusteluun. Hän katsoi Veneraa päästä varpaisiin, arvostelevasti ja käänsi sitten katsettaan sivuun, osoittaen että toinen oli hänelle vain ilmaa, muttei lähtenyt vielä ainakaan etenemään suuntaan eikä toiseen.
|
|
|
Post by Rusalka on Apr 7, 2012 15:15:58 GMT 3
Nuo juoksi jonkin aikaa päämäärättä, sitten häntä alkoi hävettää moinen ihmismäinen tunteenpurkaus ja hän hidasti vauhtia kunnes vain käveli masentuneena. Hän pyyhki kyyneleitä silmiltään ja kirosi, ylpeys sai hänessä taas vallan. Hän kääntyi ja alkoi kulkea takaisin, hänellä oli loistava suunnitelma, hän aikoisi teeskenellä ettei mitään tapahtunut.
Daphne katseli nuivasti Veneraa. "Jaa, mitäs noin suuri velhotar näillä kulmilla tekee? Luulisi että sinulla olisi jo oma palatsi jossain hienossa paikassa ja monta palvelijaa. Kun kerran on moiset voimat ja vielä taitoa manipuloida toisia."
Venera ei välittänyt Daphnen sarkastisesta sävystä vaan vastasi muina naisina. "No tässä on ollut kaikkea. Tiedäthän miten ihmiset välillä suhtautuvat noituuteen. Soiuhduilla jahtaamista ja muuta."
Daphne hymyili kuullessaan sanan soihdut. "Voi miten ikävää." Hän sanoi pilke silmäkulmassa.
Venera hymyili takaisin tavalla mikä paljasti että ymmärsi kyllä sarkasmin. Sitten hän katsoi Miraelia.
"Mistä sinä tunnet Nuon ja Daphnen?" Hän kysyi tältä.
|
|