|
Post by Rusalka on Nov 7, 2011 21:36:28 GMT 3
// Peli saattaa sisältää aikuista materiaalia, teitä on varoitettu. //
Aurinko oli mennyt mailleen ja kylän meno alkoi rauhoittua, jotkut suuntasivat kulkunsa majataloon aikaa viettämään. Siellä kuuli aina mielenkiintoisia juttuja matkailijoilta ja muukalaisilta. Tänä iltana oli muukalaisten joukossa eräs hyvin tumma ihoinen ihmis nainen, joka istui erään pienen pöydän äärellä, seinän vieressä. Hän joi olutta ja katseli ja kuunteli muita paikalla olijoita. Hän oli saapunut paria päivää aikaisemmin, pienen kauppias ryhmän mukana, hän ei kuulunut joukkoon mutta he olivat lyöttäytyneet yhteen turvallisuuden vuoksi. Kauppiaat olivat jo seuraavana päivänä jatkaneet matkaansa mutta Amberiksi itseään kutsuva nainen oli jäänyt majataloon. Hän oli tienannut hieman rahaa auttelemalla kylässä erilaisissa tehtävissä ja kulutti nyt vapaa aikaansa ja rahojaan majatalon parhaaseen olueen. Hän pääsi harvoin hemmottelemaan itseään, joten hän aikoi ottaa tästä kaiken irti. Eräs paikallinen mies oli käynyt tarjoamassa hänelle vahvempaakin juomaa mutta Amber oli kohteliaasti kieltäytynyt. Hän pysytteli kuta kuinkin omissa oloissaan, eikä halunnut antaa kenellekkään vääriä mielikuvia. Sitä paitsi hän suhtautui hieman varovaisesti muihin ihmisiin. Hän tyhjensi tuoppinsa, huitaisi pitkiä hieman kiharaisia hiuksiaan taakse ja nousi ylös, aikoen mennä hakemaan toisen oluen.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 8, 2011 22:14:45 GMT 3
Aika tuntui kulkevan täällä majatalossa eri tahtiin kuin muualla. Kylän aamulla herätessä, majatalo oli lähes äänetön, kun taas illalla ihmisten mennessä koteihinsa, majatalossa oli riemu ylimmillään. Varsinkin niinä päivinä, kun paikalle sattui saapumaan juokko matkustavaisia. Viimeisin vierailija ryhmä oli lähtenyt vasta muutamia aamuja sitten, ainakin siitä päätellen, että isäntä oli äsken kerskunut jollukulle sitä, miten hyvin oli taas tienannut. Ei majatalo silti hiljainen ollut. Eirene istui hiljaa vakio pöydässään tiskin lähellä ja puolittain kuunteli kylän tunnetuimman juopon horinoita. Ukolla oli samat jutut kuin ennenkin, mutta hänen tarinoillaan oli taipumusta muuttua, minkä takia niitä joskus saattoi kuunnellakkin, mutta nyt nainen oli aivan muissa maailmoissa, haaveilija kun oli. Kalpeat sormet hivelivät tuoppia samalla kun vaaleanruskea hiussuortuva kiertyi vasemman käden etusormen ympärille. Vaikka Eirene näyttikin jotain kovasti pohtivan, ei hänen päässään silti sillä hetkellä liikunut oikeastaan mitään. Vain satunnaisia pieniä, merkityksettömiä asioita. Hitaasti hänen ajatuksensa palasivat jonnekkin todellisuuden tälle puolelle ja hän joi pienen varovaisen kuulauksen oluestaan. Juodessaan hän näki tuoppinsa yli salin poikki kävelevän naisen. Naisen tumman sävyinen iho kertoi, ettei hän ollut paikallisia. Eirene katseli toista varovasti, ennen kuin palautti taas tuopin pöydälle ja siirti siniset silmänsä tuijottamaan vuorostaan lähestyvää tuopin pohjaa. Toivottavasti nainen ei huomannut hänen katselleen tätä.
|
|
|
Post by Rusalka on Nov 9, 2011 2:39:40 GMT 3
Amber käveli salin poikki, hänen vilkaistessaan ympärilleen, hän oli huomaavinaan erään naisen kateselvan häntä. Hän ei ollut varma, ehkä hän oli kuvitellut koko asian. Nyt nainen ainakin vaikutti keskittyvän omaan juomaansa. "Voiskokohan.." Amberin mielessä käväisi ajatus. Hän melkein pysäytti kulkunsa mutta jatkoi matkaansa tiskille. Hän tilasi oluensa ja samantien hieman purtavaa. Ennen kuin hän lähti pöytäänsä, oluensa kanssa, ruokaa odottamaan, hän soi vielä katseen naiselle jonka oli, ainakin kuvitellut katsoneen häntä.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 9, 2011 22:44:50 GMT 3
"Hän näki" Eirene ajatteli ja lehahti kirkaanpunaiseksi. Hän vilkuili hermostuneesti vuoroin naista ja tuopinpohjaa. Ujous vaivasi. Eirene yritti tasoittaa hengityksensä ja ajatella järkevästi. "Rauhoitu, hengitä syvään. Ei tässä ole mitään ihmeellistä.." Hetken näitä mietittyään, nainen sai luotua kasvoilleen pienen hymynpoikasen ja katsoi toista nyt avoimemmin, ei kovin pitkään, mutta sen verran, että sai painettuaa mieleensä toisen kasvot. Eirene hörppäsi oluensa loppuun. Hän siirtyi hakemaan tiskiltä uuden ja palatessaan takaisin pöytäänsä, hän asettui tarkoituksella siten, että saattoi nähdä toisen ilman ongelmia.
|
|
|
Post by Rusalka on Nov 9, 2011 23:25:27 GMT 3
Amber huomasi naisen katsahtavan häntä uudestaan, hän ei siis ollut kuvitellut. Hän hymyili, sillä toinen vaikutti ujolta, mikä oli hänestä söpöä. Hän oli jo aika varma että toisella naisella oli mielessä sama asia kuin hänellä ja päätti koittaa saada katsekontaktin.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 9, 2011 23:35:36 GMT 3
Eirene huomasi naisen vastaavan katseeseen ja meni vähän hämilleen. Kevyt puna nousi hänen kasvoilleen ja hän räpytti silmiään vähän kummastuneena. Aikasemmin yksikään nainen ei ollut reagoinut vastaavasti, jos oli sattunut hänen katseensa huomaamaan. Oikeastaan Eirenellä ei ollut hajuakaan miten hänen pitäisi edetä, joten hän päätti varovasti heilauttaa kättään, ikään kuin tervehdyksenä.
|
|
|
Post by Rusalka on Nov 9, 2011 23:41:39 GMT 3
Amber huomasi että toinen oli todellakin hyvin ujo. Hän arveli että mikäli tästä halusi kehkeytyvän sellaista mitä hän toivoikin, hänen olisi oltava suorempi. Hän nousi pöydästään, pienen käden heilautuksen rohkaisemana ja käveli naisen pöydän luokse. "Hei, minun nimeni on Amber, olen ollut täällä vasta vähän aikaa ja ajattelin että voisi alkaa tekemään tuttavuutta, kun en oikein tunne ketään, olo tulee välillä hieman yksinäiseksi. Saanko istua tähän?" Hän aikoi tutkia maastoa hieman varovaisemmin, varmuuden vuoksi.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 10, 2011 0:04:56 GMT 3
"H-hei, tuota.. Istu vaan. Olen Eirene." Hassu tunne, ensin oli itse toista katsellut ja sitten kun toinen oikeasti lähestyy, ei oikein osaakkaan sanoa oikeastaan mitään. Hän puristi tuoppiaan rystyset valkoisina ja yritti keksiä nopeasti jotain sanottavaa. "M-mistä päin olet tulossa? Ta-tai siis tarkoitan että mistä olet kotoisin?" Tylsä kysymys, mutta parempaakaan keskustelun aloitusta ei tähän hätään tullut mieleen. Kaiken kukkuraksi Eireneä ärsytti oma änkyttämisensä, vieraille ihmisille puhuminen oli aina ollut hänen heikkoutensa, mikä ilmeni änkytyksenä. Nainen joi hitaan kulauksen oluestaan ja ajatteli: "Amber, kaunis nimi."
|
|
|
Post by Rusalka on Nov 10, 2011 0:13:44 GMT 3
Amber istui tuolille samaan pöytään, vastapäätä Eireneä. "Tuota, olen hyvin kaukaa. Mutta en oikein koskaan osannut pitää sitä paikkaa kotina. Nyt olen vaellellut täällä päin. Tehden milloin mitäkin." Hän koetti vaihtaa puheen aihetta. "Entä sinä, oletko paikallisia? Ja mikä on ammattisi?" Hän oli ottanut kolpakkonsa mukaan ja hörppäsi nyt siitä, katsellen toista uteliaana.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 10, 2011 0:53:36 GMT 3
Eirene tunsi edelleen olevansa ihan punainen. "P-paikallisia" Hän sai vastattua toiselle, ennen kuin pysähtyi miettimään ammattiaan, tai sitä oliko hänellä edes erityistä ammattia. Toisinaan hän ompeli ihmisille vaatteita, kun taas toisinaan hän auttoi lähellään asuvaa leskeksi jäänyttä naista kaikenlaisissa pienissä asioissa. Niin ja hänellä itsellään oli muutama kana huolehdittavana. "T-tuota, e-en ole ihan varma." Nainen lopulta vastasi. "Ni-niin siis.. Minulla on kotona pari kanaa ja joskus tuota e-erillaisia kä-käsitöitä." "E-entäs sinä?"
|
|
|
Post by Rusalka on Nov 10, 2011 1:02:51 GMT 3
Amber ei voinut olla hymyilemättä Eirenen ujostelulle. Se oli hänestä suorastaan viehättävää. "Ei minulla taida olla sen kummempaa ammattia, ainakaan mitään mikä toisi vakituisesti leipää pöytään, tai edes sitä pöytää." Amber vastasi. "Teen milloin mitäkin, välillä itsekkin käsitöitä ja sen sellaista. Ja välillä löytyy käyttöä tälle." Sen sanoessaan hän taputti vyöllään olevan miekan kahvaa. Aseen huotra oli herättänyt ihmetystä hänen saapuessaan, sillä sen pää oli muotoiltu erikoisesti. "Täällä on onneksi ollut niin rauhallista että ei ole tarvinnut sitä käyttää." Hän sanoi ja hymyili.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 10, 2011 16:06:42 GMT 3
Eirene tirskahti Amberin vastaukselle, mutta toisen taputtaessa miekkaansa Eirene oli tukehtua olueensa. Kylällä harvoin näki kenenkään kantavan mukanaan juuri puukkoa kummempaa teräasetta, joten oikea miekka herätti ihmetystä. Eikä Eirene ollut aikaisemmin edes havainnut mokomaa, oli ollut aikaisemmin niin omissa maailmoissaan ja sitten unohtunut katselemaan Amberin silmiä. Eirene yskäisi ja hymyili takaisin. "O-onko sille sitten mu-muualla u-useinkin käyttöä?" Jostain syystä miekka sai Eirene hivenen hermostuneeksi, mutta ei hän muustakaan osannut kysyä. Amber oli hänen ainut kuunnollinen ihmiskontaktinsa pitkään aikaan, joten keskustela piti jatkaa jotenkin, ettei toinen vain lähtisi.
|
|
|
Post by Rusalka on Nov 10, 2011 19:06:26 GMT 3
Amber huomasi Eirenen hieman hämmästyvän miekkaa. Hän toivoi ettei tämä säikähtäisi, nainen ku vaikutti varsin herkältä. "Kyllä sille aina silloin tällöin tulee." Hän vastasi. "Ei nyt onneksi joka päivä mutta ikävän usein." Hän otti taas hörpyn oluestaan ja katseli toista.
|
|
welma
Member
Söpöliini höpöliini tekee virallisen wempulan :3
Posts: 274
|
Post by welma on Nov 10, 2011 19:30:09 GMT 3
Eirene nyökkäsi toisen vastaukselle ja otti pienen varovaisen hörpyn oluestaan. Hän ei oikein tiennyt miten tästä jatkaisi. Hän tunsi punan taas poskissaan, oli hassua istua vain siinä, kun toinen katselee. Jokainen järkevä ajatus tuntui valuvan ulos toisesta korvasta, samalla kun toisesta korvasta tuli sisään jokin sekava tunne, mikä sai pään pyörälle. Eirene tuijotti oluttaan, eikä saanut mitään ulos suustaan.
|
|
|
Post by Rusalka on Nov 10, 2011 19:45:07 GMT 3
"Oletko koko ikäsi asunut täällä?" Amber kysyi, miettien paljonko Eirene tiesi muusta maailmasta. Eirene vaikutti siltä ettei hän ollut paljon matkustellut. "Kuinka paljon olet itse matkustellut?" Hän kysyi, avatakseen taas keskustelun, hän toivoi että toinen osaisi rentoutua.
|
|