Kun kanssapelaaja ei enää vastaa

[dallan]

Liki jokaiselle pelaajalle on käynyt tai tulee käymään niin, että jossain vaiheessa kanssapelaaja ei enää kirjoita vastaustaan ja peli päättyy siihen, vaikka itse pelin tarina jää vielä kesken. Tämä on valitettavan yleistä niin kaksin- kuin moninpeleissäkin. Erityisesti monen pelaajan peli foorumiroolipelaamisessa on kyllä hieno pelaamisen muoto, mutta erityisen herkkä vahingoittumaan tai kaatumaan kokonaan, kun joku lopettaa. Valitettavan usein näkee uuden pelaajan pelaavan ensimmäisenä pelinään juuri usean pelaajan peliä, jolle sitten käy niin, että joku pelaaja lakkaa vastaamasta siihen ja näin koko peli päättyy kaikkien osalta.

Jotta edes joitain näitä tapauksia voitaisiin välttää, niin tahtoisin korostaa muutamaa asiaa.

Ensinnäkin osa peleistä päättyy foorumipelaamisessa aina ennen aikojaan ilman, että lopettava pelaaja välttämättä koskaan ilmoittaa asiasta mitään. Se on valitettavaa, mutta totta. Tämän välttämiseksi on kohteliasta huomauttaa poissaoloistaan. Lisäksi voidaan sopia jokin suuntaa-antava vastausaika, jonka sisällä pyritään yleensä vastaamaan. Kanssapelaajalle voi myös ihan hyvin laittaa yksityisviestejä, sähköpostia tai muuten tiedustella asiasta jos hän ei ole vähään aikaan vastannut.

Kuitenkaan aina mikään yhteydenotto ei enää loppuneeseen peliin auta, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pelata jotain toista peliä. Kaikki pelit eivät mitenkään voi onnistua, mutta yleensä ne eivät myöskään kaikki epäonnistu. Myrkmeressä saa pelata yhtä aikaa niin montaa peliä kuin haluaa vaikka samalla hahmolla samaan aikaan. Näin mahdollisesti useammalla pelillä voi hankkia itselleen lisää kirjoitettavaa.

Erityisesti moninpelien kohdalla on sääli, kun joku pelaaja jättää vastaamatta. Jos näin on, niin kannattaa lopulta ihan rohkeasti hypätä tämän pelaajan vuoron yli jos vain mahdollista, niin peli voisi ehkä jatkua muiden sen jäsenten kesken. Asiaa ei välttämättä kannata pitkittää liikaa, sillä mitä pidempään pelin kanssa odottaa, niin sitä enemmän sen tapahtumat ehtivät karata mielestä ja usein sitä vaikeampaa siihen vastaaminen enää on ja näin sitä herkästi se vastaaminen sitten jää kokonaan tai viivästyy paljon. Erityisesti moninpeleissä on osoittautunut toimivaksi jonkun vastausaikarajan sopiminen, minkä sisällä sitten olisi hyvä vuoronsa kirjoittaa tai ilmoittaa sen viivästymisestä. Pakotehan se aikaraja on ja voi tuottaa ajoittain harmiakin, mutta uhrauksena se palvelee sitä hyvää tarkoitusta, ettei pelin tarvitsisi välttämättä jäädä kesken niille, jotka eivät vielä sitä haluaisi lopettaa.

Edit 19.6 2009: Korjattu kirjoitusvirheitä.

[R.C.]

Shoppailun lomassa tulin kirjastoon jalkoja lepuuttamaan ja huomasin tämän varsin aiheellisen viestin! Minua on jo pitkään vaivannut pelko pelien tyssähtämisestä viikoiksi ilman mitään ennakkovaroitusta. Kun vastapelaaja katoaa selittämättä vaikkapa kuukaudeksi, sitä alkaa helposti ajattelemaan, ettei häntä kiinnosta enää jatkaa koko tarinaa. Etenkin moninpeleissä ilmoittamaton lähtö on myös aika epäkohteliasta. Jos ei halua/kiinnosta/ehdi enää pelata, niin parempi sanoa siitä suoraan kuin antaa muiden odottaa!

Joskus pidemmät tauot voivat tietenkin johtua myös siitä, ettei pelaaja edes tiedä omasta vuorostaan, tai muista koko peliä. Tällöin kannattaa varmasti mainita hänelle asiasta esim. mailin tai mesen kautta. Hän on ehkä itsekin odottanut epätietoisesti vuoroaan, vartoen vain jonkun toisen vastaavan ensin. Olenkin harkinnut aina pyytäväni saada liittää vastapelaajat meseeni tätä tarkoitusta varten. Useampaan otteeseen en tosin yleensä jaksa vuoroista muistutella, jos peli ei silti näytä etenevän, tai toisella tuntuu aina olevan muuta tekemistä. Silloin tarina valitettavasti vain ameeboituu, kunnes siitä hiipuu vähitellen koko kipinä, ja hyvä juoni menee hukkaan.

Harmi kyllä minulla on muutamia junnaavia pelejä, joihin on jo kadonnut tai katoamassa motivaatio kokonaan. Toisin sanoen olen puutunut tilanteeseen, ettei mitään tapahdu, ja ettei toista osapuolta tunnu kiinnostavan jatkaa. Jälkimmäisen osalta voin toki olla väärässä, mutta välillä on vaikea olla vain hyväuskoinen ja luottaa, että jos peli vielä joskus jatkuu, niin se myös molemmille maistuu.

( Jos joku tunsi piston omassatunnossaan, niin olisi kiva keskustella milloin tai miten jatketaan, vai jatketaanko ollenkaan... )

[trisha]

So true...

En tiedä mitään niin rasittavaa, kuin pelin jämähtäminen. Olen kyllä hyvin ymmärtäväinen, jos on muuta tekemistä, mutta mutta... jos menee sellaiseksi, että olisi mahdollisuus kirjoittaa vuoro, muttei vaan halua/jaksa, ja se jatkuu ja jatkuu ja jatkuu monta päivää ja viikkoa, niin alkaa siinä pikku hiljaa vituttaa (anteeksi vain termi). Suuremmista peleistä minulla on niin huonoja kokemuksia, etten taatusti osallistu ikipäivänä enää yhteenkään. YKSIKÄÄN pelaamistani useamman pelaajan peleistä ei ole saavuttanut edes jonkinasteista loppua, vaan kaikki ovat jämähtäneet. Myös kahden kesken pelattavista peleistä osa on kokenut saman kohtalon.

Ymmärrän kyllä, jos on väliaikaisesti sellainen tilanne, ettei pääse vastaamaan. Mutta jos ei ala vastailla lupauksistaan huolimatta, ja syyt alkavat olla tyyliin "no emmä kerkee kun mulla on tänään jumppa kuudelta" tai "mä oon nyt vähän jumissa" tai vastaavaa, niin miksei vaan ilmoita suoraan, ettei kiinnosta? Paskamaistahan sekin on, mutta paljon vähemmän kuin tauoton odottaminen ja lupauksiin pettyminen.

Itse pyrin vastaamaan peleihin aina viimeistään parissa päivässä, ja ellen kykene sitä tekemään, niin ilmoitan asiasta ja koetan heittää jonkun suuntaa-antavan arvion seuraavan vuoron saapumisajankohdasta. Toivon kanssapelaajien noudattavan tätä myös. Joillakin vastaaminen voi kestää kauemmin, kuin sen pari päivää, mutta näistä asioista voi toki sopia ennen peliä. Pääasia on, että annetuista aikatauluista pidetään myös kiinni, ja viivytykset ilmoitetaan.

[merril]

Aye, yksi pääsyistä, miksi suosin chat-pelejä. Saattaa kuukausien pelitys mennä kankkulan kaivoon, kun väki vain hemmetti soikoon ottaa ja lähtee, ei sanaakaan sanota. Yksi syy miksi tuohduin edelliseen ropekantapaikkaani. Kyseisellä foorumilla harva se peli pääsi päättymispisteeseen asti. Enää jaksanut aloittaa, yrittää uutta tai patistaa väkeä vastaamaan. Sen jälkeen kun tänne 'muutin', en ole edes vaivautunut juuri foorumipelityksen makuun takaisin päästä. Aivan liiaksi käy minun epä-zenmäisen kärsivällisyyteni ja mielenrauhani päälle, kun kuukausitolkulla saattaa pelittää jotakin, ja sitten pelaaja vain päättää sanaakaan sanomatta ottaa ja lähteä niille teilleen, käytännössä tuhoon tuomiten sen seikkailun.

Tätä nykyä ei siis tule kärsittyä tästä ongelmasta sen kummemmin, mutta surullisen vähän väki kuitenkin pelittää chatin puolella yhä, joten minä tuppaan viettämään pitempiäkin siesta-tuokioita pelitysten välillä. Ellei väki vain välttele, joka on myöskin yksi mahdollisuus, mutta en uumoilisi taitojeni ruostuneen siihen pisteeseen asti, että pelurit piiloutuvat näköpiiristä kun minä lampsin kaupunkiin.

[dallan]

Eikö kahden chatpelikerran välinen odotusaika ole verrattavissa foorumipelaamisessa vuorojen välillä vietettävään odotusaikaan sillä erotuksella, että foorumipelatessa vastaaminen ei edellytä yhtä aikaa netissä olemista? Näin ollen ongelma on aivan yhtäläinen chatpelaamisenkin suhteen, kun sen ajattelee muodossa "kun kanssapelaajan kanssa ei enää ole seuraavaa pelikertaa."

Toki chatpelaaminen ja foorumipelaaminen ovat muuten pelaamistapoina erilaiset, ja niistä toisesta voi pitää joidenkin niiden ominaispiirteiden vuoksi enemmän, mutta tässä pelivuorojen viiveessä tai pelien loppumisessa ei ole nyt kyse siitä erosta.

Vielä lopuksi, että kirjoitin ensimmäisen viestini ensisijaisesti tiedottamaan uusia pelaajia tästä ongelmasta ja joistain ratkaisuista siihen. Ongelma onkin tässä ketjussa jo valottunut paremmin, kun osasin odottaakaan ja olisi kiva, jos tämä näkökulma pidetään mahdollisessa jatkokeskustelussakin mielessä.

[trisha]

Olen samaa mieltä; samaten vastapelaaja voi chat-pelissä vaan jättää tulematta paikalle, tai jättää vastaamatta ja vedota kiireeseen. Ensimmäiset 4 vuotta pelasin foorumiroolipelien lisäksi chatropeja paljonkin, ja ekat 2 vuotta varmaan pelkästään niitä, ja kyllä moni peli jäi kesken silloinkin. Varsinkin, jos oli useampi ihminen pelaamassa.

[Kalin D.]

Jjjoo, tuttu ongelma. Itseäni tuollaiset häiritsee yleensä vain hetken, koska olen hyvinkin anteeksiantava viivytyksille jne. Sitä on tullut todettua, että tämä on peliä ja se oikea elämä on Numero Yksi. Oli sen viivytyksen syy muutto, kiire, koulu, työ tai sitten ihan vain, että ei vain jaksa puskea itsestään luovuutta pelithreadin muiden pelaajien tahdilla. En halua vaatia keneltäkään välitöntä vastausta, jatkuvaa aktiivisuutta ja osallistumista, koska tästä ei makseta palkkaa. Kaikille vapaaehtoiset pelit eivät pitäisi nousta koskaan sellaiseen asemaan, että ne tuntee pakoksi tai edes velvoitteeksi vasta yhtään nopeampaa kuin itsestä tuntuu.

Tietenkin on sitten myös erikeen kokonaan vastaamatta jättäminen. No, sekään minua ei paljoa häiritse. Mukavahan se on tietää miksi peliin tulee katko, mutta eipä sekään välttämätöntä ole. Ihmisillä on elämä, joka on huomattavasti tärkeämpi kuin fiktiivisen hahmon kipitys taikametsässä. Jos tapahtuu jotain, elämäntilanne muuttuu tai yksinkertaisesti inspiraatio kuolee niin totaalisesti, että ropettamisen ajatteleminenkin ärsyttää niin turha puskea väkisin. Siitä tulee vain huonoa tekstiä ja offgame kränää. Mikäli näin käy, että peli jää kesken, sen voi aina sopia (mahdollisuuksien mukaan) metapelinä, kuinka käy. Ja jos henkilöä ei saada kiinni, jäljelle jääneellä pelaajalla on oikeus kohtuuden ja järjen rajoissa päättää mitä on tapahtunut. Sama terve järki ja munchaamattomuus tässä kuin muissakin säännöissä, ei se sen kummempaa ja mystisen vaikeaa ole. Pelejä jää aina kesken ja tulee jäämään varmasti kaikilla, se ei ole niin kriittistä ja kamalaa.

Elämä ensin. Tämän tiedän sanoa vakaalta kokemuspohjalta. On äärimmäisen vaikea olla luova, aktiivinen ja viedä juonta kiinnostavalla tavalla eteenpäin, samalla hahmoaan kehittäen, kun oikea maailma ympärillä vie kaiken energian ja jaksamisen todellisilla ongelmillaan/kiireillään. Silloin ei missään nimessä kannata tuhlata aikaansa tällaiseen (Moniko veti herneen nenäänsä? Käsi ylös). Mielummin kirjoitan hyvää tekstiä virkeänä ja innostuneena (kestävät vuorovälit sitten parista tunnista pariin viikkoon) kun väkisin yritän nyt jotain vain puskea vasemmalla kädellä jonkun muun mieliksi. Siinä vain kehittää hiljalleen itselleen inhon peliä kohtaan.

[R.C.]

Kalin: Olen kanssasi samaa mieltä muun elämän ensisijaisuudesta, kuten myös siitä, ettei vuoroistaan kannattaisi ottaa liikoja paineita, saati kirjoittaa niitä väsyneenä, kiireisenä tai varsinkaan vasten tahtoaan. Sehän on melkein yhtä tehokas tapa tappaa peli kuin mystinen katoaminenkin. Ymmärrystä tulisi osoittaa tasapuolisesti niin poissaolevalle kuin odottavallekin osapuolelle. Tapanani ei ole nurista tai vinkua vuorojen perään, mutta sen verran huomaavaisuutta toivoisin vastapelaajani osoittavan, että hän ilmoittaisi pidemmistä poissaoloistaan tai pelihaluttomuudestaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin - vaikka parempi kai myös myöhemmin kuin ei milloinkaan. Ei tarvitsisi edes selitellä mitään, vain yksinkertainen ”En ehdi pelata moneen päivään/viikkoon/kuukauteen.” tai ”Haluaisin lopettaa tämän pelin.” riittäisi vallan mainiosti. Tietäisin sitten haluanko odotella häntä vai jatkanko peliä mieluummin yksin tai – jos mahdollista - jonkun toisen kanssa.

Voisinpa olla niin pitkämielinen tai välinpitämätön vastausaikojen sun muun suhteen, ettei peli-iloni ja motivaationi alkaisi hiljalleen hiipua, kun yksi jos toinenkin mieluisa tarina ajautuu karille. Lähtökohtaisesti näen kuitenkin vaivaa hahmojeni ja niiden tavoitteiden eteen, joten olisi ikävää aloittaa peli aina alusta, kun puolet juonesta on jo paljastettu. Tästäkin kehkeytyy helposti vain inho pelaamista kohtaan. Vaikka onhan tässä joutunut jo sen verran karaistumaan, ettei jaksa enää pitkään pelikavereiden katoamista tai heidän vähäistä kiinnostustaan, ajanpuutettaan tai muita esteitään harmitella. Joillekin tämä harrastus on tärkeämpi innoituksen lähde kuin toisille, eivätkä kaksi yhtä aktiivista tai samanhenkistä pelaajaa aina kohtaa. Itse kunkin elämässä tuppaa myös tapahtumaan kaikenlaista ennakoimatonta, johon on toki mukauduttava.

Tiivistetysti: Tarkoitukseni ei ollut vähätellä muun elämän etusijaisuutta tai poissaolojen tarpeellisuutta, vaan peräänkuuluttaa entistä rohkeampaa ja sujuvampaa vuorovaikutusta myös tarinan ulkopuolella. Onhan tämä vain peliä, mutta pelissä on mukana oikeita ihmisiä eikä pelkkä tietokone, jonka voi avata silloin kun siltä tuntuu. Eli ei pidetä ketään tai mitään itsestäänselvyytenä, jos on tiedossa pidempiä pausseja tai muuta sellaista, mistä peli kielellä vartovan vastapuolenkin olisi hyvä tietää. ;)

(EDIT: Lisäsin lauseen ja sanan. )

[Kalin D.]

Amen tuolle.